Esteellisyys http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/167484/all Tue, 26 Feb 2019 15:36:20 +0200 fi Kokoomuslaisesta Berneristä keskustan kompastuskivi http://ilarikotimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270370-kokoomuslaisesta-bernerista-keskustan-kompastuskivi <p>&nbsp;</p><p>Seura -lehden 7.11.2017 artikkelissa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen vakuuttaa: &rdquo;Ihmeitä pitäisi tapahtua, jos kokoomus ei olisi ensi vaaleissa suurin puolue ja&nbsp;Petteri Orpo&nbsp;uusi pääministeri. Niin vakaata puolueen kannatus on ollut&rdquo;.</p><p>Todellakin, kokoomus johti Sipilän hallitusta ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli harjoittamassaan politiikassa lyhyessä ajassa ajanut kokoomuksen ohi oikealta. Sehän tiedetään ja senhän myös ministeri Anne Berner tunnustaa, että allekirjoitti 19.9.2014 kokoomuksen kansanedustajaehdokassopimuksen. Sekin on ollut luettavissa, että Anne Berner ennen vaaleja kotisivullaan ylisti keskustan aatteita ja arvoja, jotka tukevat hänen itsensä arvoja sitä, mitä Suomi tarvitsee vakuuttaen vielä lopuksi: Sana pitää. Ja sydän.</p><p>Kokoomus olisi voinut riitauttaa ja estää Anne Bernerin ehdokkuuden keskustassa, muttei tätä tehnyt. Miksikös olisikaan, kun vääntö politiikassa ei tunne lakia, ei eettisiä, eikä moraalisia sääntöjä. Kaikki siis oli hallituskauden puolivälissä, aivan niin kuin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen edellä toteaa. Kokoomus oli pystynyt ujuttamaan hallitukseen Troijan hevosen ja vielä keskustan mandaatilla.</p><p>Mikään ei pysäyttänyt ministeri Anne Berneriä, ei sekään, että keskustan alamäki gallupeissa oli jyrkkä. Se ei todella ollut vieraissa käyntiä, kun ministeri Anne Berner toimi puoli vuotta sitten 25.9. alustajana kokoomuksen Talouspoliittisen seuran kuukausilounaalla Hotelli Radissonin takkakabinetissa. Anne Berner oli omiensa joukossa ylistämässä vapaan markkinatalouden ideologian juhlakulkuetta Suomessa.</p><p>Mikään ei ole kuitenkaan ikuista. Jyväskyläläinen kansanedustaja Riitta Mäkinen aloitti 21.2.2019 eduskunnan kyselytunnin kysymyksellä: &rdquo;Arvoisa puhemies!&nbsp;Sipilän hallituksen toimintaa on ohjannut markkinat ensin ‑ajattelu. Sen keskeisenä arkkitehtinä on toiminut muun muassa ministeri Berner, joka nyt on palaamassa liike-elämään.... Kysyn ministeri Berneriltä: oletteko yhä kaiken jo nähdyn ja koetun jälkeen sitä mieltä, että markkinat voidaan asettaa ihmisten edelle poliittisessa päätöksenteossa?&rdquo;&nbsp; Ministeri Anne Berner aloitti vastauksensa tapansa mukaan rehvakkaasti: &rdquo;Arvoisa rouva puhemies! En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle.&rdquo;</p><p>Eduskunta hätkähti, miljoona TV-katsojaa ajatteli, että mitä Berner nyt ja todella, moni kokoomuslainen ylisti ministeri Anne Bernerin rohkeutta, kun oli rehellisesti uskaltanut todeta, mitä mieltä oikein on. Anne Bernerin ilmekään ei värähtänyt, vaan hän jatkoi vankkaa puhettaan.</p><p>Tuli ilta ja seuraava päivä ja kansa keskusteli politiikan arvoista. Anne Berner ei katunut sanojaan, mutta liikenne- ja viestintäministeriö riensi lausumaan, että ministeri Bernerin vastauksessa oli virhe, ministeri oli tarkoittanut päinvastaista.</p><p>Kun ministeri Anne Berner on liikkeissään nopea, niin vuorokauden viive mahdollisen virheen tapahduttua tuntuu periomituiselta tunnustukselta. Anne Berneristä on tullut keskustan Waterloon merkittävin syy. Asiantuntijat ovat laskeneet ennen viime eduskunnan kyselytuntia ja esteellisyysongelmia SEB-pankin nimityksessä ja hävittäjäkauppojen valmistelussa Bernerin vaikutuksen olleen 2 %-yksikköä ja todennäköisesti tällä hetkellä jo vähintään. 3.</p><p>Ilari Kotimäki</p><p>Pihlajavesi</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Seura -lehden 7.11.2017 artikkelissa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen vakuuttaa: ”Ihmeitä pitäisi tapahtua, jos kokoomus ei olisi ensi vaaleissa suurin puolue ja Petteri Orpo uusi pääministeri. Niin vakaata puolueen kannatus on ollut”.

Todellakin, kokoomus johti Sipilän hallitusta ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli harjoittamassaan politiikassa lyhyessä ajassa ajanut kokoomuksen ohi oikealta. Sehän tiedetään ja senhän myös ministeri Anne Berner tunnustaa, että allekirjoitti 19.9.2014 kokoomuksen kansanedustajaehdokassopimuksen. Sekin on ollut luettavissa, että Anne Berner ennen vaaleja kotisivullaan ylisti keskustan aatteita ja arvoja, jotka tukevat hänen itsensä arvoja sitä, mitä Suomi tarvitsee vakuuttaen vielä lopuksi: Sana pitää. Ja sydän.

Kokoomus olisi voinut riitauttaa ja estää Anne Bernerin ehdokkuuden keskustassa, muttei tätä tehnyt. Miksikös olisikaan, kun vääntö politiikassa ei tunne lakia, ei eettisiä, eikä moraalisia sääntöjä. Kaikki siis oli hallituskauden puolivälissä, aivan niin kuin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen edellä toteaa. Kokoomus oli pystynyt ujuttamaan hallitukseen Troijan hevosen ja vielä keskustan mandaatilla.

Mikään ei pysäyttänyt ministeri Anne Berneriä, ei sekään, että keskustan alamäki gallupeissa oli jyrkkä. Se ei todella ollut vieraissa käyntiä, kun ministeri Anne Berner toimi puoli vuotta sitten 25.9. alustajana kokoomuksen Talouspoliittisen seuran kuukausilounaalla Hotelli Radissonin takkakabinetissa. Anne Berner oli omiensa joukossa ylistämässä vapaan markkinatalouden ideologian juhlakulkuetta Suomessa.

Mikään ei ole kuitenkaan ikuista. Jyväskyläläinen kansanedustaja Riitta Mäkinen aloitti 21.2.2019 eduskunnan kyselytunnin kysymyksellä: ”Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen toimintaa on ohjannut markkinat ensin ‑ajattelu. Sen keskeisenä arkkitehtinä on toiminut muun muassa ministeri Berner, joka nyt on palaamassa liike-elämään.... Kysyn ministeri Berneriltä: oletteko yhä kaiken jo nähdyn ja koetun jälkeen sitä mieltä, että markkinat voidaan asettaa ihmisten edelle poliittisessa päätöksenteossa?”  Ministeri Anne Berner aloitti vastauksensa tapansa mukaan rehvakkaasti: ”Arvoisa rouva puhemies! En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle.”

Eduskunta hätkähti, miljoona TV-katsojaa ajatteli, että mitä Berner nyt ja todella, moni kokoomuslainen ylisti ministeri Anne Bernerin rohkeutta, kun oli rehellisesti uskaltanut todeta, mitä mieltä oikein on. Anne Bernerin ilmekään ei värähtänyt, vaan hän jatkoi vankkaa puhettaan.

Tuli ilta ja seuraava päivä ja kansa keskusteli politiikan arvoista. Anne Berner ei katunut sanojaan, mutta liikenne- ja viestintäministeriö riensi lausumaan, että ministeri Bernerin vastauksessa oli virhe, ministeri oli tarkoittanut päinvastaista.

Kun ministeri Anne Berner on liikkeissään nopea, niin vuorokauden viive mahdollisen virheen tapahduttua tuntuu periomituiselta tunnustukselta. Anne Berneristä on tullut keskustan Waterloon merkittävin syy. Asiantuntijat ovat laskeneet ennen viime eduskunnan kyselytuntia ja esteellisyysongelmia SEB-pankin nimityksessä ja hävittäjäkauppojen valmistelussa Bernerin vaikutuksen olleen 2 %-yksikköä ja todennäköisesti tällä hetkellä jo vähintään. 3.

Ilari Kotimäki

Pihlajavesi

 

]]>
2 http://ilarikotimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270370-kokoomuslaisesta-bernerista-keskustan-kompastuskivi#comments Esteellisyys Juha Sipilä Tue, 26 Feb 2019 13:36:20 +0000 Ilari Kotimäki http://ilarikotimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270370-kokoomuslaisesta-bernerista-keskustan-kompastuskivi
Maatalousministeri Lepän ristiretki kauppaa vastaan http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267055-maatalousministeri-lepan-ristiretki-kauppaa-vastaan <p>Maatalousministeri Jari Leppä vaikuttaa päättäneen, että kaikki elintarviketjun ongelmat Suomessa ovat kaupan syytä. Kenties hieman myös elintarviketeollisuuden, muttei toki sen osuuden, jonka pääomistajat ovat tuottajat itse osuuskuntien kautta. Tähän ei toki lainkaan vaikuta se, että hän on itse maitotilallinen sekä omistaa Osuuskunta Tuottajain Maidon kautta Valiota.</p><p>Millä tahansa muulla toimialalla tämä muodostaisi esteellisyyksiä, mutta maataloudessa normaalit säännöt eivät tunnu pätevän. Tällä alueella ei ole mitään ongelmaa siinä, että <a href="https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valio-perustaa-kiinaan-kuluttajabrandeihin-ja-ruokapalveluihin-keskittyvat-liiketoimintayksikot/">Valio kertoo toukokuulta</a> tänä vuonna: &quot;<em>Valio järjesti tiistaina Shanghaissa uusiin tiloihin siirtyneen Valio China -toimiston avajaiset. Paikallisen hallinnon lisäksi mukana oli Suomesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä delegaatioineen.</em>&quot;</p><p>Jos tuota vertaa vaikka Chempolisin vienninedistämisestä syntyneeseen kohuun, niin onhan tuossakin kyse sidonnaisuuksista - jopa suoremmista kuin Sipilällä. Tässä ei kuitenkaan ole ongelmaa, koska suomalainen ruoka ja maatalous on pyhä asia.</p><p><strong>Ennalta päätetty tulos - kaupan vikaa kaikki</strong></p><p>Vaikuttaa vahvasti siltä, että Lepän kaikkien ratkaisujen ydin on se, että karkeasti kolmeen jaotellun ketjun ongelmien syypää on kauppa. En lainkaan kiistä etteikö kaupan keskittyneisyys olisi haitallista ja sieltä tulevan paljon ongelmia. Harvemmin kuitenkaan ongelmat kolmesta osapuolesta löytyvät vain yhdestä.</p><p>Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on maataloustuottajien omistamaa osuuskuntien kautta ja tämä korostuu erityisesti maidon sekä lihan kohdalla. Valio on kokonaan maitotilallisten omistama ja määräysvalta sekä Atriassa että HKScanissa on lihaosuuskunnilla.</p><p>Ministeri Leppä nimitti Reijo Karhisen vetämään selvitystä suomalaisesta ruokaketjusta. Lähestymistapaa, jolla kaikki voivat halutessaan jättää näkemyksensä verkossa kehuttiin uudeksi ja avoimeksi tavaksi lähestyä asiaa. Tässä on kuitenkin yksi suuri mutta - ketkään muut kuin Karhisen työryhmä eivät pääse näkemään annettuja kannanottoja ja ehdotuksia. Näemme vain joku päivä koosteen, joka on tehty selvitysmiehen toimesta eikä välttämättä lainkaan sisällä kaikkia annettuja näkökulmia vaan kenties vain jo valmista agendaa tukevat.</p><p>Karhinenhan riensi jo heti kertomaan kuinka kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuote on kunnossa. Itse olen vahvasti eri mieltä varsinkin mikäli tuotteeksi mielletään myös raaka-aineesta valmistetut tuotteet. Kirjoitin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260883-ruokaketjun-selvitysmies-karhinen-tuote-on-hyva">tästä blogin</a>.</p><p>Leppähän on myös jättämässä seuraavalle hallitukselle perinnöksi ruokavaltuutetun, jonka virka päätettiin perustaa vuodena alusta. Valittavan henkilön nimeä ei ole vielä tiedossa ja on jännittävää nähdä kuka tulee valituksi. Varmaan virkakausi on asetettu riittävän pitkäksi, jottei seuraava hallitus voi sitä helpolla lopettaa kuten Keskusta teki eläinsuojeluvatuutetulle olemalla jatkamatta virkaa.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10582348">Ylen mukaan</a> ennen joulua julkaistun<a class="yle__article__link" href="https://yle.fi/uutiset/3-10560383"> tutkimuksen mukaan</a> ruokaketjussa kaupan osuus hinnoista on pienentynyt ja teollisuuden kasvanut. Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen selvitys ei kuitenkaan Lepän mukaan kerro koko totuutta pitkän ajan kehityksestä.</p><p>&quot;<em>Selvitys oli kohtuullisen suppea, eikä kerro koko alan toiminnasta. Suuntaus on mennyt siihen suuntaan, että koko ajan rahavirta menee muualle kuin viljelijöiden puolelle</em>&quot;, Leppä kommentoi.</p><p>Lepällähän ei kuitenkaan ole osoittaa mitään tutkimuksia tuota kumoamaan vaan mennään vain omalla vahvasti värittyneellä kannalla. Hän esittää saaneensa useita yhteydenottoja kaupan tavoista ja painostuksesta esimerkiksi Pirkka- ja Rainbow-merkkien osalta, jota taas kaupan etujärjestot eivät tunnista. Sana sanaa vastaan. Lepällä on kuitenkin valta ja hänen pitäisi tuoda kunnollisia faktoja pöytään eikä vain pelkkää MTK:n lobbaussaarnaa.</p><p><strong>Valion, HKScanin ja Atrian liiketoimintamalli - raaka-aineen käytön maksimointia</strong></p><p>Kiinan toimiston avajaisista kertovassa Valion artikkelissa todetaan: &quot;<em>Valion tärkein tehtävä on maksaa maidosta mahdollisimman hyvää hintaa suomalaisille maidontuottajaosuuskunnille.</em><strong><em>&quot;</em></strong></p><p>Tällaiset tavoitteet ovat haastavia terveelle liiketoiminnalle, kun siihen yhdistyy myös maksimaalinen raaka-aineen käyttö. Valiohan on käytännössä sitoutunut ostamaan tuottajinsa tuottaman maidon. Karrikoituna tätä voisi verrata siihen, että vaikkapa telakan tavoitteena olisi maksimoida omistajansa tuottaman teräksen käyttö laivaan.</p><p>Normaalissa liiketoimintaketjussa valmistaja pyrkii minimoimaan raaka-aineen hinnan ja hyödyntämään raaka-aineen mahdollisimman hyvin sekä ostamaan raaka-ainetta vain sen verran kuin on tarpeen.</p><p>Näillä kolmella esimerkkiyhtiöllä tilanne on aivan toinen, mikä saattaa olla yhtenä merkittävänä syynä esimerkiksi HKScanin vaikeuksiin. Yhtiöhän on parhaillaan myrskyn silmässä ja hakee uusia hallituksen jäseniä kolmen irtisanoutuneen tilalle sekä myös toimitusjohtajana on tilapäisesti hallituksen puheenjohtaja.</p><p>HKScan on selkeä kriisiyhtiö, jolla on korkea velkaantuneisuus ja heikko velanmaksukyky. Silti sen ennustetaan ottavan jopa lisää velkaa maksaakseen osinkoja, joita sen pääomistajana toimivat lihaosuuskunnat tarvitsevat. Tämä on liiketaloudellisesti sekä tulevaisuuden kannalta todella outoa toimintaa. Sen tulisi sijoittaa varoja toiminnan parantamiseen ja uusien houkuttelevien tuotteiden luomiseen.</p><p><strong>Koko elintarvikeketjua tarkasteltava objektiivisesti</strong></p><p>Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että perustettu Ruokavirasto, ruokavaltuutetun toimi sekä Karhisen selvitys ajavat ennalta määrättyä Keskustan agendaa. Siinä agendassa omassa pesässä ei ole mitään ongelmia vaan syyt löytyvät aina muualta - erityisesti kaupan alalta.</p><p>Kokonaan tuntuu unohtuvan, että lihan osalta keskittyneisyys on aivan yhtä suurta kuin kaupassa tai jopa suurempaa. Kilpailuviranomaisen hyväksyttyä&nbsp; 2013 Saarioisten oman lihanhankintatoiminnan myynnin Atrialle syntyi tälle alueelle käytännössä sama tilanne kuin kaupassakin - kaksi suurta toimijaa. Se ei tunnu olevan mikään ongelma.</p><p>On toki selvää, että hallituksessa ajetaan omia tavoitteita poliittisesta ideologiasta lähtien, mutta tässä aletaan jo mennä liian pitkälle. On tarkasteltava tilannetta objektiivisesti ja avoimesti tuottaen tutkittua tietoa. Karhisenkin pitäisi avata annetut kannanotot julkisiksi, jotta todellinen avoimuus toteutuisi ja voitaisiin käydä avointa keskustelua kabineteissa valmistelun sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maatalousministeri Jari Leppä vaikuttaa päättäneen, että kaikki elintarviketjun ongelmat Suomessa ovat kaupan syytä. Kenties hieman myös elintarviketeollisuuden, muttei toki sen osuuden, jonka pääomistajat ovat tuottajat itse osuuskuntien kautta. Tähän ei toki lainkaan vaikuta se, että hän on itse maitotilallinen sekä omistaa Osuuskunta Tuottajain Maidon kautta Valiota.

Millä tahansa muulla toimialalla tämä muodostaisi esteellisyyksiä, mutta maataloudessa normaalit säännöt eivät tunnu pätevän. Tällä alueella ei ole mitään ongelmaa siinä, että Valio kertoo toukokuulta tänä vuonna: "Valio järjesti tiistaina Shanghaissa uusiin tiloihin siirtyneen Valio China -toimiston avajaiset. Paikallisen hallinnon lisäksi mukana oli Suomesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä delegaatioineen."

Jos tuota vertaa vaikka Chempolisin vienninedistämisestä syntyneeseen kohuun, niin onhan tuossakin kyse sidonnaisuuksista - jopa suoremmista kuin Sipilällä. Tässä ei kuitenkaan ole ongelmaa, koska suomalainen ruoka ja maatalous on pyhä asia.

Ennalta päätetty tulos - kaupan vikaa kaikki

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Lepän kaikkien ratkaisujen ydin on se, että karkeasti kolmeen jaotellun ketjun ongelmien syypää on kauppa. En lainkaan kiistä etteikö kaupan keskittyneisyys olisi haitallista ja sieltä tulevan paljon ongelmia. Harvemmin kuitenkaan ongelmat kolmesta osapuolesta löytyvät vain yhdestä.

Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on maataloustuottajien omistamaa osuuskuntien kautta ja tämä korostuu erityisesti maidon sekä lihan kohdalla. Valio on kokonaan maitotilallisten omistama ja määräysvalta sekä Atriassa että HKScanissa on lihaosuuskunnilla.

Ministeri Leppä nimitti Reijo Karhisen vetämään selvitystä suomalaisesta ruokaketjusta. Lähestymistapaa, jolla kaikki voivat halutessaan jättää näkemyksensä verkossa kehuttiin uudeksi ja avoimeksi tavaksi lähestyä asiaa. Tässä on kuitenkin yksi suuri mutta - ketkään muut kuin Karhisen työryhmä eivät pääse näkemään annettuja kannanottoja ja ehdotuksia. Näemme vain joku päivä koosteen, joka on tehty selvitysmiehen toimesta eikä välttämättä lainkaan sisällä kaikkia annettuja näkökulmia vaan kenties vain jo valmista agendaa tukevat.

Karhinenhan riensi jo heti kertomaan kuinka kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuote on kunnossa. Itse olen vahvasti eri mieltä varsinkin mikäli tuotteeksi mielletään myös raaka-aineesta valmistetut tuotteet. Kirjoitin tästä blogin.

Leppähän on myös jättämässä seuraavalle hallitukselle perinnöksi ruokavaltuutetun, jonka virka päätettiin perustaa vuodena alusta. Valittavan henkilön nimeä ei ole vielä tiedossa ja on jännittävää nähdä kuka tulee valituksi. Varmaan virkakausi on asetettu riittävän pitkäksi, jottei seuraava hallitus voi sitä helpolla lopettaa kuten Keskusta teki eläinsuojeluvatuutetulle olemalla jatkamatta virkaa.

Ylen mukaan ennen joulua julkaistun tutkimuksen mukaan ruokaketjussa kaupan osuus hinnoista on pienentynyt ja teollisuuden kasvanut. Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen selvitys ei kuitenkaan Lepän mukaan kerro koko totuutta pitkän ajan kehityksestä.

"Selvitys oli kohtuullisen suppea, eikä kerro koko alan toiminnasta. Suuntaus on mennyt siihen suuntaan, että koko ajan rahavirta menee muualle kuin viljelijöiden puolelle", Leppä kommentoi.

Lepällähän ei kuitenkaan ole osoittaa mitään tutkimuksia tuota kumoamaan vaan mennään vain omalla vahvasti värittyneellä kannalla. Hän esittää saaneensa useita yhteydenottoja kaupan tavoista ja painostuksesta esimerkiksi Pirkka- ja Rainbow-merkkien osalta, jota taas kaupan etujärjestot eivät tunnista. Sana sanaa vastaan. Lepällä on kuitenkin valta ja hänen pitäisi tuoda kunnollisia faktoja pöytään eikä vain pelkkää MTK:n lobbaussaarnaa.

Valion, HKScanin ja Atrian liiketoimintamalli - raaka-aineen käytön maksimointia

Kiinan toimiston avajaisista kertovassa Valion artikkelissa todetaan: "Valion tärkein tehtävä on maksaa maidosta mahdollisimman hyvää hintaa suomalaisille maidontuottajaosuuskunnille."

Tällaiset tavoitteet ovat haastavia terveelle liiketoiminnalle, kun siihen yhdistyy myös maksimaalinen raaka-aineen käyttö. Valiohan on käytännössä sitoutunut ostamaan tuottajinsa tuottaman maidon. Karrikoituna tätä voisi verrata siihen, että vaikkapa telakan tavoitteena olisi maksimoida omistajansa tuottaman teräksen käyttö laivaan.

Normaalissa liiketoimintaketjussa valmistaja pyrkii minimoimaan raaka-aineen hinnan ja hyödyntämään raaka-aineen mahdollisimman hyvin sekä ostamaan raaka-ainetta vain sen verran kuin on tarpeen.

Näillä kolmella esimerkkiyhtiöllä tilanne on aivan toinen, mikä saattaa olla yhtenä merkittävänä syynä esimerkiksi HKScanin vaikeuksiin. Yhtiöhän on parhaillaan myrskyn silmässä ja hakee uusia hallituksen jäseniä kolmen irtisanoutuneen tilalle sekä myös toimitusjohtajana on tilapäisesti hallituksen puheenjohtaja.

HKScan on selkeä kriisiyhtiö, jolla on korkea velkaantuneisuus ja heikko velanmaksukyky. Silti sen ennustetaan ottavan jopa lisää velkaa maksaakseen osinkoja, joita sen pääomistajana toimivat lihaosuuskunnat tarvitsevat. Tämä on liiketaloudellisesti sekä tulevaisuuden kannalta todella outoa toimintaa. Sen tulisi sijoittaa varoja toiminnan parantamiseen ja uusien houkuttelevien tuotteiden luomiseen.

Koko elintarvikeketjua tarkasteltava objektiivisesti

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että perustettu Ruokavirasto, ruokavaltuutetun toimi sekä Karhisen selvitys ajavat ennalta määrättyä Keskustan agendaa. Siinä agendassa omassa pesässä ei ole mitään ongelmia vaan syyt löytyvät aina muualta - erityisesti kaupan alalta.

Kokonaan tuntuu unohtuvan, että lihan osalta keskittyneisyys on aivan yhtä suurta kuin kaupassa tai jopa suurempaa. Kilpailuviranomaisen hyväksyttyä  2013 Saarioisten oman lihanhankintatoiminnan myynnin Atrialle syntyi tälle alueelle käytännössä sama tilanne kuin kaupassakin - kaksi suurta toimijaa. Se ei tunnu olevan mikään ongelma.

On toki selvää, että hallituksessa ajetaan omia tavoitteita poliittisesta ideologiasta lähtien, mutta tässä aletaan jo mennä liian pitkälle. On tarkasteltava tilannetta objektiivisesti ja avoimesti tuottaen tutkittua tietoa. Karhisenkin pitäisi avata annetut kannanotot julkisiksi, jotta todellinen avoimuus toteutuisi ja voitaisiin käydä avointa keskustelua kabineteissa valmistelun sijaan.

 

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267055-maatalousministeri-lepan-ristiretki-kauppaa-vastaan#comments Esteellisyys Jari Leppä Kaupan kilpailu Maatalouspolitiikka Osuuskunta Mon, 07 Jan 2019 11:35:01 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267055-maatalousministeri-lepan-ristiretki-kauppaa-vastaan
Piilokorruptio Suomessa osa 5: Epämääräiset esteellisyys- ja sidonnaisuuslait http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261498-piilokorruptio-suomessa-osa-4-epamaaraiset-esteellisyys-ja-sidonnaisuuslait <p>Jatkan piilokorruptioon liittyvää sarjaani ja aiheena tällä kertaa on sidonnaisuuksia ja esteellisyyksiä koskevien lakien tarkoituksellinen epämääräisyys, minkä vuoksi on erittäin hankalaa varmistua erityisesti omistusten vaikutuksesta sekä kunnallispolitiikkaan että politiikkaan yleensä. Toistuva ilmiö on, että poliitikkoja ja päättäjiä itsessään koskeva lainsäädäntö on jätetty tarkoituksella laveaksi ja vaikeasti tulkittavaksi eikä yleensä olla määritelty rangaistuksia tuon lain rikkomisesta. Lisäksi valvonta niistä on jätetty järjestämättä pelkästään kansalaisten ja median vastuulle.</p><p>Esteellisyyttä ja sidonnaisuuksia koskevat lait perustuvat käytännössä omaan ilmoitukseen ja harkintaan eikä niitä käytännössä valvota viranomaisten taholta ollenkaan.&nbsp; Parhain esimerkki lienee viime perjantailta, kun <a href="http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261486-timo-soinin-itseluottamus">Mark Andessonin blogin</a> mukaan ulkoministeri Soini äänesti omasta luottamuksestaan vaikkei lain mukaan sitä saisi missään nimessä tehdä. Kardinaalimunaus sekä Soinilta että puhemieheltä, kun näin on päässyt käymään. Päätökseenhän tällä ei sinällään ole vaikutusta.</p><p>Jos ajatellaan vaikkapa kunnalliseen päätöksentekoon viime vaaleista lähtien ulotettuja sidonnaisuusilmoituksia, niin ne perustuvat puhtaasti poliitikon omaan ilmoitukseen ja katsottaessa niitä rekistereistä on tarkkuustaso todella vaihteleva. Tämä sama pätee kansanedustajien ilmoituksiin ja tietääkseni maakuntavaltuutetuille ei oltaisi tuomassa mitään uutta täsmällisempää.</p><p><strong>Ilmoituksissa huomattavia epämääräisyyksiä ja erikoisvapauksia - case Eero Lehti</strong></p><p>Eduskunnan sidonnaisuuksien keisari on Kokoomuksen Eero Lehti, jonka omistukset ovat todella mittavat - hauska detalji on, että hän omistaa 99% Taloustutkimuksesta, joka tekee jatkuvasti erilaisia galluppeja. Itse en kuitenkaan usko tämän omistuksen vaikuttavan Taloustutkimuksen tekemiseen.</p><p>Eero Lehden sidonnaisuusilmoitus on näennäisen kattava jääden kuitenkin lopulta epämääräiselle tasolle. Eduskunnan sidonnaisuusilmoituksessa hän kertoo hallussaan olevan 7,1 miljoonan euron arvosta pörssiosakkeita. Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sidonnaisuusilmoituksessa hänellä taas on pörssiosakkeita 2,3 miljoonan euron arvosta sekä rahastosijoituksia 6 miljoonaa euroa. Se mikä tässä on merkittävää, on ettei meillä ole mitään tietoa mihin omistukset kohdistuvat. Näin yleisellä tasolla tiedot ovat.</p><p>Lehti voi omistaa rahaston kautta tuulivoimaa vaikka kuinka ja olla äänestämässä sen tukien puolesta. Hän voi olla lainsäädännön kautta edistämässä vaikka kuinka monen omistuksensa kohteena olevan yrityksen toimintaedellytyksiä. Naapurikunta Tuusulassa taas 2010-luvun alussa Kokoomuksen Ilmari Sjöblomilta evättiin lopulta mahdollisuus toimia kunnallispolitiikassa liian merkittävänä maan- ja kiinteistönomistajana - nykyäänhän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on hänen tyttärensä. Keravalla taas Eero Lehti yhtenä kunnan merkittävimpien liiketilojen omistajana ja lukuisine kytköksineen porskuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.</p><p>Saa nähdä mitä tulee esille Nuorisosäätiön tutkinnan yhteydessä, kun kansanedustaja Lehdellä on ollut paljonkin liiketoimia sitä lähellä olevien tahojen kanssa kuten Ylen MOT kertoo artikkelissaan <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/07/eero-lehden-unohtama-virolaisyritys-veroparatiisikytkos-ja-rakennusyhtion"><em>Eero Lehden &rdquo;unohtama&rdquo; virolaisyritys, veroparatiisikytkös ja rakennusyhtiön veropetosepäily &ndash; satojen firmojen miehellä on poikkeukselliset verkostot.</em></a></p><p>On suorastaan outoa kuinka tämä kansanedustaja operoi varjossa kaupalliselta medialta ja oikeastaan ainoastaan Ylen MOT on nostanut asioita esille eivätkä ne ole juuri päätyneet muuhun mediaan.</p><p><strong>Valtion omistajaohjauksen ex-päälliköllä Eero Heliövaaralla jättisijoitukset</strong></p><p>Myös merkittävissä viroissa on ollut henkilöitä, joilla on laajoja omistuksia. Yksi tällainen henkilö on valtion omistajohjauksen ex-päällikkö Eero Heliövaara, jolla on taustalla merkittävä ura yritysmaailmassa. Sinällään hienoa, että tällaisia yrityselämässä ansioituneita henkilöitä saadaan valtion palvelukseen pelkän virkamiesuran sijaan.</p><p>Seuraa kuitenkin mutta... Jostain syystä Heliövaaralle on mielestäni annettu erivapauksia sidonnaisuuksien ilmoittamisen suhteen. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9347595">Yle kertoi näistä joulukuussa 2016</a>.</p><p>Ylelle Heliövaara ei tuolloin antanut haastattelua vaan vastasi sähköpostilla, sillä hän katsoi sijoitustoiminnan olevan &rdquo;yksityisluontoinen asia&rdquo;.&nbsp; Kuule Eero, mikäli vastaat valtion omistajapolitiikasta ja sen sijoituksista yrityksiin, niin ei se nyt sidonnaisuuksien ja esteellisyyksien vuoksi oikein voi olla vain yksityisasia.</p><p>Ylen mukaan Heliövaaran perheen omaisuudenhoitoyhtiö Heliocabala oli äänettömänä yhtiömiehenä neljässä pääomasijoitusrahastossa. Oman ilmoituksensa mukaan sen sijoitusten arvo kotimaisissa rahastoissa oli kuitenkin alle 600 000 euroa. Missä rahastoissa? Emme tiedä.</p><p>Muina sijoittajina yhtiöissä oli muun muassa eläkesäätiöitä- ja yhtiöitä, vauraita suomalaisia sukuja ja esimerkiksi valtion omistama innovaatiotoimintaa rahoittava Tekes. Aika lähellä omistajaohjausta pyörittiin.</p><p>Lisäksi Heliövaaran Heliocabalalla oli omistuksia yhdessätoista ulkomaisessa yhtiöissä, joista hän ei kertonut lisää, koska kyse on sijoituksia hallinnoivan yhtiön liikesalaisuuksista. Heliocabala oli ulkoistanut sijoitustoiminnan hoitamisen suomalaiselle varainhoitoyhtiölle Aval Asset Managementille.</p><p>Hänen mukaansa varainhoitoyhtiö tekee päätökset hänestä riippumattomasta, ja koska sijoitukset ovat ulkomailla, niin ne eivät muodostaneet ongelmaa. Eihän tuo nykyisessä globaalissa taloudessa ole mikään järkevä peruste. Ko ulkomaiset firmat voivat vaikka ostaa tytäryhtiön Suomesta liittyen tulevaan sote-liiketoimintaan tai muutoin olla omistustensa kautta mukana Suomessa vaikka ovatkin ulkomaisia.</p><p>Oikeastaan lähes kokonaan luotimme hänen sanaansa ja omiin arvioihin eikä meillä liike- ja pankkisalaisuuksien vuoksi ollut mitään mahdollisuutta tarkastaa näitä asioita. Toivottavasti herra oli toimessaan luottamuksemme arvoinen - minulla ei ole osoittaa mitään, joka viittaisi mihinkään väärinkäytökseen. Osoitan tällä vain, että kyky valvoa on olematon ja lisäksi halu vaatia tarkempia tietoja on vähäinen.</p><p><strong>Hyvä laki vaatii toimiakseen kunnollisesti järjestetyn toimeenpanon, valvonnan ja tarkat sanktiot</strong></p><p>Polittikkojen itselleen säätämistä laista nämä tärkeät osat valitettavan usein jostain syystä jäävät puolitiehen ja niissä on porsaanreikiä. Tämä on yksi rakenteellisen korruption muoto. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta on myös kansanedustajien sopeutumiseläke, jossa tarkoituksellisesti jätettiin pääomatulot huomioimatta kokonaan. Näin vaikkapa lääkärikansanedustaja pääsi tekemään sujuvasti töitä oman yrityksen kautta ja samalla nauttimaan täyttä sopeutumiseläkettä. Ongelma oli kyllä tiedossa jo säädettäessä, mutta siihen ei haluttu puuttua.</p><p>Jos lähtisimme perkaamaan kuntapolitiikkaa ja tutkimaan sidonnaisuusilmoituksien paikkansapitävyyttä, niin voisi paljastua ihmeellisiä kytköksiä. Suurin osa lienee toiminut asianmukaisesti eikä kummoisia sidonnaisuuksia ole. Maakuntamalli toisi tähän vielä uuden tason mukaan, joka on hieman huolestuttavaa niile siirtyvän merkittävän vallan vuoksi. Lukeehan nykyään joka toisessa lakiperusteluissa kuinka maakunta sitten itsenäisesti päättää palveluiden järjestämisestä.</p><p>Valvontaa ei siis käytännössä ole viranomaisten taholta ja sidonnaisuusilmoitukset perustuvat omaan ilmoitukseen. Lisäksi taso ilmoituksissa on hyvin vaihteleva eivätkä pikaisen katseluotoksen perusteella kunnat ole juuri täydennyksiä vaatineet. Luotamme siis poliitikon sanaan.</p><p>Asioiden tarkastaminen on todella vaikeaa ja esimerkiksi rahastojen sekä mm vakuutuskuorien sekä kapitalisaatisopimusten osalta mahdotonta. Ulkomaisen hallintarekisteröidyn omistuksen käyttö on myös mahdollista sekä tietysti holdingyhtiöiden.</p><p>Tavallisten osakeomistusten tarkastaminen Suomessa on mahdollista, mutta vaatii käynnin Helsingissä Euroclearin tiloissa. Tähän pitäisi saada pikaisesti muutos - ei voi olla nykyaikana niin vaikeaa järjestää pääsy verkosta ko tietoihin. Perittäköön siitä vaikka pieni maksu kustannusten kattamiseksi, mutta pääsy pitää mahdollistaa. Nykykäytäntö elää kaukana menneisyydessä ja haittaa avoimuutta.</p><p>Useimmiten ilmoittamatta jätetyistä omistuksista vaikuttaisi selviävän kertomalla sen olleen unohdus. Aika paljon näissä asioissa annetaan anteeksi verrattuna moneen kansalisen kokemaan esimerkiksi Kelassa tai verottajan taholta - unohdus harvemmin toimii niille perusteluna. Santiot pitäisi myös muuttaa selkeiksi, jotta nämä omat ilmoitukset otettaisiin vakavasti ja väärien tai epätäydellisten tietojen antamisesta olisi seuraukset.</p><p>Paljon me luotamme poliitikkojen sanaan ja moraaliseen selkärankaan. Vai hyväksymmekö vain tämän olevan maan tapa, kun emme vaadi parempaa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Muut rakenteellisen ja piilokorruption sarjan osat löytyvät täältä:</p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254384-rakenteellinen-korruptio-ja-hyvaveliverkostot-suomessa-osa-1" title="Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1">Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1</a></p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254730-piilokorruptio-suomessa-osa-2-kaavoitus-ja-rakentaminen" title=" Kaavoitus ja rakentaminen">Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen</a></p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255008-piilokorruptio-suomessa-osa-3-konsulttiyrityksien-laajamittainen-kaytto" title=" Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö">Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö</a></p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255267-piilokorruptio-suomessa-osa-3-lainsaadannon-tarkoitukselliset-porsaanreiat" title=" Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät">Piilokorruptio Suomessa osa 4: Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><hr /><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jatkan piilokorruptioon liittyvää sarjaani ja aiheena tällä kertaa on sidonnaisuuksia ja esteellisyyksiä koskevien lakien tarkoituksellinen epämääräisyys, minkä vuoksi on erittäin hankalaa varmistua erityisesti omistusten vaikutuksesta sekä kunnallispolitiikkaan että politiikkaan yleensä. Toistuva ilmiö on, että poliitikkoja ja päättäjiä itsessään koskeva lainsäädäntö on jätetty tarkoituksella laveaksi ja vaikeasti tulkittavaksi eikä yleensä olla määritelty rangaistuksia tuon lain rikkomisesta. Lisäksi valvonta niistä on jätetty järjestämättä pelkästään kansalaisten ja median vastuulle.

Esteellisyyttä ja sidonnaisuuksia koskevat lait perustuvat käytännössä omaan ilmoitukseen ja harkintaan eikä niitä käytännössä valvota viranomaisten taholta ollenkaan.  Parhain esimerkki lienee viime perjantailta, kun Mark Andessonin blogin mukaan ulkoministeri Soini äänesti omasta luottamuksestaan vaikkei lain mukaan sitä saisi missään nimessä tehdä. Kardinaalimunaus sekä Soinilta että puhemieheltä, kun näin on päässyt käymään. Päätökseenhän tällä ei sinällään ole vaikutusta.

Jos ajatellaan vaikkapa kunnalliseen päätöksentekoon viime vaaleista lähtien ulotettuja sidonnaisuusilmoituksia, niin ne perustuvat puhtaasti poliitikon omaan ilmoitukseen ja katsottaessa niitä rekistereistä on tarkkuustaso todella vaihteleva. Tämä sama pätee kansanedustajien ilmoituksiin ja tietääkseni maakuntavaltuutetuille ei oltaisi tuomassa mitään uutta täsmällisempää.

Ilmoituksissa huomattavia epämääräisyyksiä ja erikoisvapauksia - case Eero Lehti

Eduskunnan sidonnaisuuksien keisari on Kokoomuksen Eero Lehti, jonka omistukset ovat todella mittavat - hauska detalji on, että hän omistaa 99% Taloustutkimuksesta, joka tekee jatkuvasti erilaisia galluppeja. Itse en kuitenkaan usko tämän omistuksen vaikuttavan Taloustutkimuksen tekemiseen.

Eero Lehden sidonnaisuusilmoitus on näennäisen kattava jääden kuitenkin lopulta epämääräiselle tasolle. Eduskunnan sidonnaisuusilmoituksessa hän kertoo hallussaan olevan 7,1 miljoonan euron arvosta pörssiosakkeita. Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sidonnaisuusilmoituksessa hänellä taas on pörssiosakkeita 2,3 miljoonan euron arvosta sekä rahastosijoituksia 6 miljoonaa euroa. Se mikä tässä on merkittävää, on ettei meillä ole mitään tietoa mihin omistukset kohdistuvat. Näin yleisellä tasolla tiedot ovat.

Lehti voi omistaa rahaston kautta tuulivoimaa vaikka kuinka ja olla äänestämässä sen tukien puolesta. Hän voi olla lainsäädännön kautta edistämässä vaikka kuinka monen omistuksensa kohteena olevan yrityksen toimintaedellytyksiä. Naapurikunta Tuusulassa taas 2010-luvun alussa Kokoomuksen Ilmari Sjöblomilta evättiin lopulta mahdollisuus toimia kunnallispolitiikassa liian merkittävänä maan- ja kiinteistönomistajana - nykyäänhän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on hänen tyttärensä. Keravalla taas Eero Lehti yhtenä kunnan merkittävimpien liiketilojen omistajana ja lukuisine kytköksineen porskuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Saa nähdä mitä tulee esille Nuorisosäätiön tutkinnan yhteydessä, kun kansanedustaja Lehdellä on ollut paljonkin liiketoimia sitä lähellä olevien tahojen kanssa kuten Ylen MOT kertoo artikkelissaan Eero Lehden ”unohtama” virolaisyritys, veroparatiisikytkös ja rakennusyhtiön veropetosepäily – satojen firmojen miehellä on poikkeukselliset verkostot.

On suorastaan outoa kuinka tämä kansanedustaja operoi varjossa kaupalliselta medialta ja oikeastaan ainoastaan Ylen MOT on nostanut asioita esille eivätkä ne ole juuri päätyneet muuhun mediaan.

Valtion omistajaohjauksen ex-päälliköllä Eero Heliövaaralla jättisijoitukset

Myös merkittävissä viroissa on ollut henkilöitä, joilla on laajoja omistuksia. Yksi tällainen henkilö on valtion omistajohjauksen ex-päällikkö Eero Heliövaara, jolla on taustalla merkittävä ura yritysmaailmassa. Sinällään hienoa, että tällaisia yrityselämässä ansioituneita henkilöitä saadaan valtion palvelukseen pelkän virkamiesuran sijaan.

Seuraa kuitenkin mutta... Jostain syystä Heliövaaralle on mielestäni annettu erivapauksia sidonnaisuuksien ilmoittamisen suhteen. Yle kertoi näistä joulukuussa 2016.

Ylelle Heliövaara ei tuolloin antanut haastattelua vaan vastasi sähköpostilla, sillä hän katsoi sijoitustoiminnan olevan ”yksityisluontoinen asia”.  Kuule Eero, mikäli vastaat valtion omistajapolitiikasta ja sen sijoituksista yrityksiin, niin ei se nyt sidonnaisuuksien ja esteellisyyksien vuoksi oikein voi olla vain yksityisasia.

Ylen mukaan Heliövaaran perheen omaisuudenhoitoyhtiö Heliocabala oli äänettömänä yhtiömiehenä neljässä pääomasijoitusrahastossa. Oman ilmoituksensa mukaan sen sijoitusten arvo kotimaisissa rahastoissa oli kuitenkin alle 600 000 euroa. Missä rahastoissa? Emme tiedä.

Muina sijoittajina yhtiöissä oli muun muassa eläkesäätiöitä- ja yhtiöitä, vauraita suomalaisia sukuja ja esimerkiksi valtion omistama innovaatiotoimintaa rahoittava Tekes. Aika lähellä omistajaohjausta pyörittiin.

Lisäksi Heliövaaran Heliocabalalla oli omistuksia yhdessätoista ulkomaisessa yhtiöissä, joista hän ei kertonut lisää, koska kyse on sijoituksia hallinnoivan yhtiön liikesalaisuuksista. Heliocabala oli ulkoistanut sijoitustoiminnan hoitamisen suomalaiselle varainhoitoyhtiölle Aval Asset Managementille.

Hänen mukaansa varainhoitoyhtiö tekee päätökset hänestä riippumattomasta, ja koska sijoitukset ovat ulkomailla, niin ne eivät muodostaneet ongelmaa. Eihän tuo nykyisessä globaalissa taloudessa ole mikään järkevä peruste. Ko ulkomaiset firmat voivat vaikka ostaa tytäryhtiön Suomesta liittyen tulevaan sote-liiketoimintaan tai muutoin olla omistustensa kautta mukana Suomessa vaikka ovatkin ulkomaisia.

Oikeastaan lähes kokonaan luotimme hänen sanaansa ja omiin arvioihin eikä meillä liike- ja pankkisalaisuuksien vuoksi ollut mitään mahdollisuutta tarkastaa näitä asioita. Toivottavasti herra oli toimessaan luottamuksemme arvoinen - minulla ei ole osoittaa mitään, joka viittaisi mihinkään väärinkäytökseen. Osoitan tällä vain, että kyky valvoa on olematon ja lisäksi halu vaatia tarkempia tietoja on vähäinen.

Hyvä laki vaatii toimiakseen kunnollisesti järjestetyn toimeenpanon, valvonnan ja tarkat sanktiot

Polittikkojen itselleen säätämistä laista nämä tärkeät osat valitettavan usein jostain syystä jäävät puolitiehen ja niissä on porsaanreikiä. Tämä on yksi rakenteellisen korruption muoto. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta on myös kansanedustajien sopeutumiseläke, jossa tarkoituksellisesti jätettiin pääomatulot huomioimatta kokonaan. Näin vaikkapa lääkärikansanedustaja pääsi tekemään sujuvasti töitä oman yrityksen kautta ja samalla nauttimaan täyttä sopeutumiseläkettä. Ongelma oli kyllä tiedossa jo säädettäessä, mutta siihen ei haluttu puuttua.

Jos lähtisimme perkaamaan kuntapolitiikkaa ja tutkimaan sidonnaisuusilmoituksien paikkansapitävyyttä, niin voisi paljastua ihmeellisiä kytköksiä. Suurin osa lienee toiminut asianmukaisesti eikä kummoisia sidonnaisuuksia ole. Maakuntamalli toisi tähän vielä uuden tason mukaan, joka on hieman huolestuttavaa niile siirtyvän merkittävän vallan vuoksi. Lukeehan nykyään joka toisessa lakiperusteluissa kuinka maakunta sitten itsenäisesti päättää palveluiden järjestämisestä.

Valvontaa ei siis käytännössä ole viranomaisten taholta ja sidonnaisuusilmoitukset perustuvat omaan ilmoitukseen. Lisäksi taso ilmoituksissa on hyvin vaihteleva eivätkä pikaisen katseluotoksen perusteella kunnat ole juuri täydennyksiä vaatineet. Luotamme siis poliitikon sanaan.

Asioiden tarkastaminen on todella vaikeaa ja esimerkiksi rahastojen sekä mm vakuutuskuorien sekä kapitalisaatisopimusten osalta mahdotonta. Ulkomaisen hallintarekisteröidyn omistuksen käyttö on myös mahdollista sekä tietysti holdingyhtiöiden.

Tavallisten osakeomistusten tarkastaminen Suomessa on mahdollista, mutta vaatii käynnin Helsingissä Euroclearin tiloissa. Tähän pitäisi saada pikaisesti muutos - ei voi olla nykyaikana niin vaikeaa järjestää pääsy verkosta ko tietoihin. Perittäköön siitä vaikka pieni maksu kustannusten kattamiseksi, mutta pääsy pitää mahdollistaa. Nykykäytäntö elää kaukana menneisyydessä ja haittaa avoimuutta.

Useimmiten ilmoittamatta jätetyistä omistuksista vaikuttaisi selviävän kertomalla sen olleen unohdus. Aika paljon näissä asioissa annetaan anteeksi verrattuna moneen kansalisen kokemaan esimerkiksi Kelassa tai verottajan taholta - unohdus harvemmin toimii niille perusteluna. Santiot pitäisi myös muuttaa selkeiksi, jotta nämä omat ilmoitukset otettaisiin vakavasti ja väärien tai epätäydellisten tietojen antamisesta olisi seuraukset.

Paljon me luotamme poliitikkojen sanaan ja moraaliseen selkärankaan. Vai hyväksymmekö vain tämän olevan maan tapa, kun emme vaadi parempaa?

 

 

Muut rakenteellisen ja piilokorruption sarjan osat löytyvät täältä:

Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa - osa 1

Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö

Piilokorruptio Suomessa osa 4: Lainsäädännön tarkoitukselliset porsaanreiät

 

 

 

 


]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261498-piilokorruptio-suomessa-osa-4-epamaaraiset-esteellisyys-ja-sidonnaisuuslait#comments Esteellisyys Omanedun saalistus Poliitikkojen rehellisyys Rakenteellinen korruptio Sidonnaisuudet Mon, 24 Sep 2018 15:40:16 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261498-piilokorruptio-suomessa-osa-4-epamaaraiset-esteellisyys-ja-sidonnaisuuslait
Normimenoa keskustalaiskunta Perhossa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10395718">Yle kertoo</a> kuinka keskustavetoisessa Perhon kunnassa kunnanjohtaja Lauri Laajala esittää, että kunta hankkii 145 000 euron laitteen kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Hietaniemen (kesk.) perheyritykseen. Kuntaliitto pitää tällaista toimintaa poikkeuksellisena. Ylen mukaan kunnan ja Jet-Puun sopimusluonnoksen mukaan yritys maksaisi hankittavan tukinmittauslaitteiston takaisin kunnalle viidessä vuodessa. Kunta perisi jäljellä olevasta pääomasta kahden prosentin korkoa. Lisäksi kunta kattaisi investoinnin itse ottamallaan lainalla.</p><p>Jo aiemmin Perhon kunta suunnitteli <a class="yle__article__link" href="https://yle.fi/uutiset/3-9976499">kuntalain vastaista yritystukea </a>Jet-Puulle<a class="yle__article__link" href="https://yle.fi/uutiset/3-9983958">.</a> Tuolloin Keski-Pohjanmaalainen Perhon kunta harkitsi lainvastaisen yritystuen myöntämistä, missä puunjalostuslaitos Jet-Puu Oy olisi saanut kunnalta miljoonan euron tukkitakauksen sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Lopulta aiheutuneen kohun myötä tämä peruttiin.</p><p>Kunnalla lienee aito huoli merkittävimmän työllistäjän taloudellisesta tilanteesta, mutta onhan tämä nyt jo melkoista suhmurointia. Järjestelyiden ollessa ensimmäisessä tapauksessa laiton ja toisessa vähintään kyseenalainen on lisäksi kyse kunnanhallituksen puheenjohtajan yrityksestä. On myös hämmentävää, että kunnan merkittävin yrittäjä on samalla kunnanhallituksen puheenjohtaja - esteellisyyksiä ja sidonnaisuuksia päätöksiin syntynee helposti. Näiden käsittelyssä hän on kuitenkin jäävännyt itsensä asianmukaisesti päätöksenteossa. Eri asia on sitten mitä kabinettien piilossa tapahtuu.</p><p>Normimenoa keskustavetoisessa pikkukunnassa vai harvinainen poikkeus? En tiedä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle kertoo kuinka keskustavetoisessa Perhon kunnassa kunnanjohtaja Lauri Laajala esittää, että kunta hankkii 145 000 euron laitteen kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Hietaniemen (kesk.) perheyritykseen. Kuntaliitto pitää tällaista toimintaa poikkeuksellisena. Ylen mukaan kunnan ja Jet-Puun sopimusluonnoksen mukaan yritys maksaisi hankittavan tukinmittauslaitteiston takaisin kunnalle viidessä vuodessa. Kunta perisi jäljellä olevasta pääomasta kahden prosentin korkoa. Lisäksi kunta kattaisi investoinnin itse ottamallaan lainalla.

Jo aiemmin Perhon kunta suunnitteli kuntalain vastaista yritystukea Jet-Puulle. Tuolloin Keski-Pohjanmaalainen Perhon kunta harkitsi lainvastaisen yritystuen myöntämistä, missä puunjalostuslaitos Jet-Puu Oy olisi saanut kunnalta miljoonan euron tukkitakauksen sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Lopulta aiheutuneen kohun myötä tämä peruttiin.

Kunnalla lienee aito huoli merkittävimmän työllistäjän taloudellisesta tilanteesta, mutta onhan tämä nyt jo melkoista suhmurointia. Järjestelyiden ollessa ensimmäisessä tapauksessa laiton ja toisessa vähintään kyseenalainen on lisäksi kyse kunnanhallituksen puheenjohtajan yrityksestä. On myös hämmentävää, että kunnan merkittävin yrittäjä on samalla kunnanhallituksen puheenjohtaja - esteellisyyksiä ja sidonnaisuuksia päätöksiin syntynee helposti. Näiden käsittelyssä hän on kuitenkin jäävännyt itsensä asianmukaisesti päätöksenteossa. Eri asia on sitten mitä kabinettien piilossa tapahtuu.

Normimenoa keskustavetoisessa pikkukunnassa vai harvinainen poikkeus? En tiedä.

 

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa#comments Esteellisyys Keskusta Rakenteellinen korruptio Sidonnaisuudet Yritystuet Mon, 10 Sep 2018 08:38:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260744-normimenoa-keskustalaiskunta-perhossa
Anni Sinnemäen esteellisyys toimia Hekan hallituksen puheenjohtajana http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257242-anni-sinnemaen-esteellisyys-toimia-hekan-hallituksen-puheenjohtajana <p>Kysymykseni Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.6, jossa käsiteltiin yhdistettyjä kohtia 4-5 koskien arviointikertomuksen hyväksymistä, kuului: Aikooko Kaupunkiympäristölautakunnan apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii myös Hekan hallituksen puheenjohtajana, noudattaa tarkastuslautakunnan tuoreen arviointikertomuksen johtopäätöstä, joka perustuu uusiin tiukentuneisiin esteellisyyssääntelyihin, jossa todetaan kaksoisroolit haasteellisiksi erityisesti pormestariston osalta ja välttää maineriski sekä noudattaa eettisyysperiaatetta ja erota Hekan puheenjohtajuudesta?</p><p>Tarkastuslautakunta toteaa uusimmassa arviointikertomuksessaan:</p><p>&bull; omistajaohjauksen selkeyden kannalta olisi parempi, että konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallituksen tai sen konsernijaoston jäsenet, pormestaristo ja viranhaltijat eivät toimisi tytäryhteisöjen johdossa.</p><p>Tarkastuslautakunnan tekemät arviot ja toimenpiteet ovat nimenomaan sellaisia, joita tulee hyvän hallintotavan mukaisesti noudattaa.</p><p>Vastaukseksi ei riitä se, että vihreiden/Anni Sinnemäen omasta mielestä he eivät ole esteellisiä.</p><p>Keskusteltuani Tarkastusjohtaja Timo Terävän kanssa hän ilmoitti, että mm. Tampereella Pormestaristo noudattaa eettisiä periaatteita ja siellä on otettu huomioon esteellisyyssääntelyn tiukentuminen omistajaohjauksessa niin, ettei kaksoisrooleja ei pääse syntymään.</p><p>On selvää, että arviointikertomuksessa mainittu: &rdquo;Hallitusten jäsenten nimittämisessä tulee jo ennakollisesti huomioida se, ettei viran tai luottamustoimen hoitaminen vaikeudu esteellisyystilanteiden vuoksi&rdquo;. Hekan osalta näin ei ole toimittu. (Luottamustoimi on tässä jo vaikeutunut)</p><p>Onko niin, että Sinnemäen ei omasta mielestään tarvitse noudattaa niitä toimintatapoja, joita länsimaisessa demokratiassa on totuttu noudattamaan ja, että tarkastuslautakunnan tekemät johtopäätökset eivät koske kaupunkiympäristölautakuntaa ja vihreitä? Ainakaan 20.6 Kaupunginvaltuustossa tekemääni toivomuspontta asian puolesta, he eivät kannattaneet.&nbsp;&quot;Yllättäen&quot; Anni Sinnemäkikään ei kannattanut ponsiesitystäni vaikka puheessaan sanoi ottavansa asian huomioon, vaan äänesti tyhjää. Eli puheet eivät johtaneetkaan toimenpiteisiin.</p><p>Odotan Anni Sinnemäen eroilmoitusta Hekan hallituksen puheenjohtajuudesta tai aion viedä asian Hallinto-oikeuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisätietoja:</p><p>Juhani Strandén</p><p><a href="mailto:juhani.stranden@gmail.com">juhani.stranden@gmail.com</a></p><p>p.0400-469062</p><p>Kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu (PS)</p><p>Tarkastuslautakunnan jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kysymykseni Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.6, jossa käsiteltiin yhdistettyjä kohtia 4-5 koskien arviointikertomuksen hyväksymistä, kuului: Aikooko Kaupunkiympäristölautakunnan apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii myös Hekan hallituksen puheenjohtajana, noudattaa tarkastuslautakunnan tuoreen arviointikertomuksen johtopäätöstä, joka perustuu uusiin tiukentuneisiin esteellisyyssääntelyihin, jossa todetaan kaksoisroolit haasteellisiksi erityisesti pormestariston osalta ja välttää maineriski sekä noudattaa eettisyysperiaatetta ja erota Hekan puheenjohtajuudesta?

Tarkastuslautakunta toteaa uusimmassa arviointikertomuksessaan:

• omistajaohjauksen selkeyden kannalta olisi parempi, että konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallituksen tai sen konsernijaoston jäsenet, pormestaristo ja viranhaltijat eivät toimisi tytäryhteisöjen johdossa.

Tarkastuslautakunnan tekemät arviot ja toimenpiteet ovat nimenomaan sellaisia, joita tulee hyvän hallintotavan mukaisesti noudattaa.

Vastaukseksi ei riitä se, että vihreiden/Anni Sinnemäen omasta mielestä he eivät ole esteellisiä.

Keskusteltuani Tarkastusjohtaja Timo Terävän kanssa hän ilmoitti, että mm. Tampereella Pormestaristo noudattaa eettisiä periaatteita ja siellä on otettu huomioon esteellisyyssääntelyn tiukentuminen omistajaohjauksessa niin, ettei kaksoisrooleja ei pääse syntymään.

On selvää, että arviointikertomuksessa mainittu: ”Hallitusten jäsenten nimittämisessä tulee jo ennakollisesti huomioida se, ettei viran tai luottamustoimen hoitaminen vaikeudu esteellisyystilanteiden vuoksi”. Hekan osalta näin ei ole toimittu. (Luottamustoimi on tässä jo vaikeutunut)

Onko niin, että Sinnemäen ei omasta mielestään tarvitse noudattaa niitä toimintatapoja, joita länsimaisessa demokratiassa on totuttu noudattamaan ja, että tarkastuslautakunnan tekemät johtopäätökset eivät koske kaupunkiympäristölautakuntaa ja vihreitä? Ainakaan 20.6 Kaupunginvaltuustossa tekemääni toivomuspontta asian puolesta, he eivät kannattaneet. "Yllättäen" Anni Sinnemäkikään ei kannattanut ponsiesitystäni vaikka puheessaan sanoi ottavansa asian huomioon, vaan äänesti tyhjää. Eli puheet eivät johtaneetkaan toimenpiteisiin.

Odotan Anni Sinnemäen eroilmoitusta Hekan hallituksen puheenjohtajuudesta tai aion viedä asian Hallinto-oikeuteen.

 

Lisätietoja:

Juhani Strandén

juhani.stranden@gmail.com

p.0400-469062

Kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu (PS)

Tarkastuslautakunnan jäsen

]]>
4 http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257242-anni-sinnemaen-esteellisyys-toimia-hekan-hallituksen-puheenjohtajana#comments Esteellisyys Heka Helsinki Politiikka Pormestaristo Thu, 21 Jun 2018 12:18:34 +0000 Juhani Strandén http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257242-anni-sinnemaen-esteellisyys-toimia-hekan-hallituksen-puheenjohtajana
Ymmärtävätkö kansanedustajat ja kansa mitä korruptio on? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251362-ymmartavatko-kansanedustajat-ja-kansa-mita-korruptio-on <p>Ilmeisesti eivät ymmärrä, sillä tiedustelulain suhteen on aivan sama asia, eli ei ymmärretä, kuinka tiedustelua voidaan käyttää väärin.</p><p>Korruptio sanana on useimmille kansalaisille vieras sana. Joten yksinkertaisella esimerkillä yritän sen selventää sitä tavallisille työssäkäyville, tukia nostaville ja työttömille. Valitettavasti selvitys ei ole lyhyt, mutta se on mielenkiintoinen, joka avaa ajatuksia.</p><p><em>Sinulla on omistuksessa lainarahalla ostettu tai maksettu kerrostaloasunto. Olet se tavallinen suomalainen, jota ei kiinnosta sen taloyhtiön hallinto, jossa asuntosi on. Niinpä ne, joita kiinnostaa taloyhtiön rahavarat ja asuntojen omistajilta perittävät yhtiövastikkeet, haluavat olla taloyhtiön hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana, jotka sitten päättävät isännöitsijän ja rahavarojen käytöstä.</em></p><p><em>Varsinkin ne asunnon omistajat, joilla on paljon pankkilainaa ja lisäksi yhtiölainaa maksettavana ovat niitä hiljaisia maksajia, jotka eivät puutu taloyhtiön hallinnon hoitamiseen ja eivät myöskään valita yhtiövastikkeesta, koska se kulu tuntuu pieneltä verrattuna lainojen hoitokuluihin. Erityisesti ne, joilla on yhtiövastikkeiden maksu myöhässä ohittavat tervehtimättä porraskäytävässä toiset asukkaat ja varsinkin isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen jäsenet. Jos maksut ovat myöhässä, niin ei halua mennä myöskään taloyhtiön yhtiökokouksiin, sillä siellä saatetaan kertoa henkilöt, jotka eivät ole hoitaneet yhtiövastikkeen maksuja.</em></p><p><em>Taloyhtiöön suunnitellaan isoa remonttia, joka esitetään yhtiökokoukselle. Yhtiökokoukseen tulee paikalle ne, joilla on yhtiövastikkeet hoidettu ajallaan ja useimmiten asunnon lainatkin jo maksettu. Yhtiökokousedustajat ovat asunnon omistajia, joista suurin osa on hiljaisia ja vaatimattomia ihmisiä, jotka luottavat, että taloyhtiön hallitus, hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä hoitavat asiat kaikkien eduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Remonteista on harvalla tietotaito, näkemystä tai kokemusta saatikka hintamielikuvaa.</em></p><p><em>Näin me kaikki ajatellaan ja toivotaan, että hallitus ja isännöitsijä ajavat kaikkien osakkaitten etua, mutta todellisuus saattaa olla aivan jotain muuta. Ne hiljaiset ja vaatimattomat asuntojen omistajat ovat äänestäneet ja valinneet hallitukseen ne äänekkäimmät, komeimmat, kauniimmat, koulutetut ja hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt.</em></p><p><em>Se, että henkilö on ulkoisilta avuiltaan ja käytökseltään miellyttävä, ja hänellä on hyvä koulutus ja arvostettu asema yhteiskunnassa, ei takaa sitä, että hän olisi rehellinen, lahjomaton ja taloyhtiön kaikkien osakkaiden etua ajava. Valitettavasti elämäkokemukseni kautta olen saanut kokea, että juuri he ovat niitä, joihin ei voi luottaa, poikkeuksiakin on.</em></p><p><em>Kun taloyhtiön hallitus, joka on valinnut isännöitsijän, puhaltavat yhteen hiileen miljoona remontissa, niin Sinä maksat, kun tehdään tuttavan kauppaa ja urakasta maksettava ylihinta siirtyy urakoitsijalta käteisenä hallituksen jäsenten taskuun ja isännöitsijä saa siitä oman siivunsa. Yhdelle asunnon ostajalle saattaa siitä koitua esim. 2.000&euro;:n ylihintainen kulu, mutta parinkymmenentuhannen remonttilaskussa sillä ei ole merkitystä. Kun se 2.000&euro;:a kerrotaan esim. 40-asunnolla, niin kyse on jo 80.000&euro;:a, jonka ylikalliin hinnan saattavat kuitata hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Kahdelle henkilölle, kummallekin 40.000&euro;:a on jo mukava summa puhtaana käteen. Uuden Mersun voi sillä rahalla ostaa.</em></p><p>Tässä hyvin yksinkertainen ja karrikoitu esimerkki korruptiosta, eli lahjonnasta, joka hyödyntää yksittäisiä henkilöitä ja suuri määrä joutuu sen maksamaan. Aina voidaan todeta, että kyllä se tilitoimistossa huomataan ja viimeistään tilintarkastaja asiaan puuttuu. Valitettavasti niin se ei mene, sillä isännöitsijälle on annettu tehtäväksi hoitaa kirjanpito ja hankkia tilintarkastaja, joka pelaa hallituksen ja tai isännöitsijän pussiin korvausta vastaan.</p><p><strong>Nyt tarkkana, sillä samoin voi toimia Suomen hallitus, virkamiehet, tuomarit ja valtionyhtiöiden johto.</strong></p><p>Kun mietimme sitä, että miten meistä asunnon omistajista tuntuu, että taloyhtiön remonteissa liikkuvat niin suuret rahat, että me emme niitä ymmärrä, joten parempi vain hyväksy ne päätökset, joita tehdään. Me veronmaksajat olemme niitä hiljaisia ja velkaantuneita kansalaisia, jotka mukisematta hyväksymme päättäjien toiminnan. &nbsp;Kuntien ja valtion hallinnossa liikkuvat miljoonat, miljardit ja kymmenet miljardit, joita summia ei rivikansanedustaja, eikä edes jokainen ministeri ymmärrä. Median toimittajille ne summat menevät yli hilseen ja sen huomaa useasti siinä, että toimittajat sotkevat miljoonat ja miljardit.</p><p>Niin kuin taloyhtiöissä, todellista puolueetonta ja riippumatonta valvontaa rahavarjojen käytöstä ei ole, niin ei ole myöskään kuntien ja valtion hallinnossa, sillä Suomesta puuttuu täysin korruptio ja esteellisyysvalvonta, joka on tärkeässä asemassa jopa naapurimaassamme Virossa, jossa on erillinen korruptioyksikkö, joka valvoo kaikkea kuntien ja valtionhallinnon rahavirtaa sekä valtioyhtiöiden taloutta ja johtoa.</p><p>Suomessa voidaan ilman valvontaa ohjata miljoonia, jopa miljardeja euroja verokirstusta päättäjien lähipiirille oikeudettomasti ilman valvontaa. Miljardi Talvivaaraan menee olan kohautuksella. Esko Ahon hallitus otti 1991-95 Suomelle valtionvelkaa 50miljardia euroa, joka on puolet tämän päivän valtion velasta ja vastaa Suomen yhden vuoden koko budjetin loppusummaa. Kukaan ei ole kysynyt niiden rahojen perään, jolla summalla rahoitettaisiin karkeasti ottaen Suomen koko terveydenhuolto kymmeneksi vuodeksi.</p><p><strong>Korruptiolainsäädännön sisältäen esteellisyyslainsäädännön Suomi tarvitsee nopeammin kuin tiedustelulainsäädännön, jota ajetaan nyt kiireellä ilman parlamentaarista valvontaa.</strong></p><p>Eli kun sinä siirrät muutama sata euroa kaverisi tilille tai humalapäissäsi puhelimesi läheisyydessä esität uhkauksia valtiovaltaa kohtaan, niin Karhuryhmä on hetken kuluttua oven takanasi rynnäkkökiväärit kädessä, mutta kun meidän päättäjät siirtävät sinulta perittyjä verotuloja itselleen tai läheisilleen, jopa veroparatiiseihin, niin sitä ei valvota ja kukaan siihen ei puutu, eikä ole aiemminkaan puuttunut.</p><p>Suunniteltujen tiedustelulakien pääasiallinen tarkoitus on turvata korruption, lahjonnan, esteellisyyden ja muun, kuntien ja valtion hallinnossa, tapahtuvan epärehellisen toiminnan jatkuminen siten, ettei sosiaalisessa mediassa vääryyksien paljastaminen voi tapahtua ja se voidaan estää. Tästä on todellisuudessa kyse uudessa tiedustelulainsäädännössä, vaikkakin sen sisällä on myös ulkoista uhkaa koskeva tiedustelulainsäädäntö, joka on tarpeellinen.</p><p>Eläkevakuutusyhtiöiltä, pankeilta, valtionyhtiöiltä, tuomareilta ja tiedotusvälineiltä puuttuu puolueeton ja riippumaton valvonta, mutta työttömien valvontaan satsataan paljon valtion varoja ja resursseja, vaikka heidän mahdollisuus tehdä vahinkoa valtiolle ja horjutaa kansallista turvallisuutta on kaikista pienin</p><p>Esko Ahon hallitus vei kansalaisilta varallisuuden ja velkaannutti valtion talouden, Sipilän hallitus pyrkii nyt viemään kansalaisilta yksityisyyden suojan ja mahdollisuuden paljastaa valtion hallinnon korruption. Mitä jää sitten jäljelle kansalaisyhteiskunnasta? Orjuus jää ja se lisääntyy!</p><p>Kateellisena olen seurannut Viron taistelua korruptiota ja esteellisyyttä vastaan kuntien ja valtion hallinnossa sekä valtionyhtiöissä. Virossa on vankilaan tuomittu tuomareita, syyttäjiä, pankkiireita, valtionyhtiöiden johtoa ja poliitikkoja korruptiosta, mutta Suomessa ei. Se ei tarkoita sitä, että suomalaiset olisivat rehellisempiä kuin virolaiset, vaan se tarkoittaa sitä, että Virossa jokainen kansalainen on saman arvoinen lain edessä, kun Suomessa niin ei ole! Virossa sisäinen turvallisuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta ja ulkoista uhkaa vastaan, kun Suomessa sisäinen korruptio mielletään osaksi valtion hallintoa, ymmärtämättä sitä, että se on suurin uhka kansalliselle turvallisuudelle, joka edesauttaa ulkoisen turvallisuuden heikkenemistä.</p><p>Eri puolueitten johdolle on aina ollut eduksi se, että kuntien ja eduskunnan ehdokkaat ovat politiikkaa ja valtion hallintoa ymmärtämättömiä. Yritän saada heidät nyt ymmärtämään tämän yhden tärkeän lainsäädäntö hankkeen todellisen tarkoituksen ja tavoitteen.</p><p>Suomen median olisi syytä tutustua Viron korruptiolainsäädäntöön ja sen valvontaan. Tutkia Suomen SUPO:a vastaavan KAPO:n toimintaa ja valvontaa. Kertoa siitä, niin ymmärrätte, että uusi tiedustelulaki esitetyssä muodossaan on uhka sisäiselle turvallisuudelle. Kansainvälinen korruptio selvitys ei päde Suomeen, sillä korruptio Suomessa on osa kuntien ja valtion hallintoa, jotka ovat hyvin pienen piirin päätäntävallassa, jopa sukulaisuussuhteiden sisällä. Päätoimittajien yhdistys on vaarantanut nämä selvitykset. Virossa, jossa sitä ei ole, voi nähdä sen puuttumisen tiedotusvälineitten riippumattomuutena, joita olen seurannut jo kaksikymmentä vuotta, ja ero on huomattava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmeisesti eivät ymmärrä, sillä tiedustelulain suhteen on aivan sama asia, eli ei ymmärretä, kuinka tiedustelua voidaan käyttää väärin.

Korruptio sanana on useimmille kansalaisille vieras sana. Joten yksinkertaisella esimerkillä yritän sen selventää sitä tavallisille työssäkäyville, tukia nostaville ja työttömille. Valitettavasti selvitys ei ole lyhyt, mutta se on mielenkiintoinen, joka avaa ajatuksia.

Sinulla on omistuksessa lainarahalla ostettu tai maksettu kerrostaloasunto. Olet se tavallinen suomalainen, jota ei kiinnosta sen taloyhtiön hallinto, jossa asuntosi on. Niinpä ne, joita kiinnostaa taloyhtiön rahavarat ja asuntojen omistajilta perittävät yhtiövastikkeet, haluavat olla taloyhtiön hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana, jotka sitten päättävät isännöitsijän ja rahavarojen käytöstä.

Varsinkin ne asunnon omistajat, joilla on paljon pankkilainaa ja lisäksi yhtiölainaa maksettavana ovat niitä hiljaisia maksajia, jotka eivät puutu taloyhtiön hallinnon hoitamiseen ja eivät myöskään valita yhtiövastikkeesta, koska se kulu tuntuu pieneltä verrattuna lainojen hoitokuluihin. Erityisesti ne, joilla on yhtiövastikkeiden maksu myöhässä ohittavat tervehtimättä porraskäytävässä toiset asukkaat ja varsinkin isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen jäsenet. Jos maksut ovat myöhässä, niin ei halua mennä myöskään taloyhtiön yhtiökokouksiin, sillä siellä saatetaan kertoa henkilöt, jotka eivät ole hoitaneet yhtiövastikkeen maksuja.

Taloyhtiöön suunnitellaan isoa remonttia, joka esitetään yhtiökokoukselle. Yhtiökokoukseen tulee paikalle ne, joilla on yhtiövastikkeet hoidettu ajallaan ja useimmiten asunnon lainatkin jo maksettu. Yhtiökokousedustajat ovat asunnon omistajia, joista suurin osa on hiljaisia ja vaatimattomia ihmisiä, jotka luottavat, että taloyhtiön hallitus, hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä hoitavat asiat kaikkien eduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Remonteista on harvalla tietotaito, näkemystä tai kokemusta saatikka hintamielikuvaa.

Näin me kaikki ajatellaan ja toivotaan, että hallitus ja isännöitsijä ajavat kaikkien osakkaitten etua, mutta todellisuus saattaa olla aivan jotain muuta. Ne hiljaiset ja vaatimattomat asuntojen omistajat ovat äänestäneet ja valinneet hallitukseen ne äänekkäimmät, komeimmat, kauniimmat, koulutetut ja hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt.

Se, että henkilö on ulkoisilta avuiltaan ja käytökseltään miellyttävä, ja hänellä on hyvä koulutus ja arvostettu asema yhteiskunnassa, ei takaa sitä, että hän olisi rehellinen, lahjomaton ja taloyhtiön kaikkien osakkaiden etua ajava. Valitettavasti elämäkokemukseni kautta olen saanut kokea, että juuri he ovat niitä, joihin ei voi luottaa, poikkeuksiakin on.

Kun taloyhtiön hallitus, joka on valinnut isännöitsijän, puhaltavat yhteen hiileen miljoona remontissa, niin Sinä maksat, kun tehdään tuttavan kauppaa ja urakasta maksettava ylihinta siirtyy urakoitsijalta käteisenä hallituksen jäsenten taskuun ja isännöitsijä saa siitä oman siivunsa. Yhdelle asunnon ostajalle saattaa siitä koitua esim. 2.000€:n ylihintainen kulu, mutta parinkymmenentuhannen remonttilaskussa sillä ei ole merkitystä. Kun se 2.000€:a kerrotaan esim. 40-asunnolla, niin kyse on jo 80.000€:a, jonka ylikalliin hinnan saattavat kuitata hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Kahdelle henkilölle, kummallekin 40.000€:a on jo mukava summa puhtaana käteen. Uuden Mersun voi sillä rahalla ostaa.

Tässä hyvin yksinkertainen ja karrikoitu esimerkki korruptiosta, eli lahjonnasta, joka hyödyntää yksittäisiä henkilöitä ja suuri määrä joutuu sen maksamaan. Aina voidaan todeta, että kyllä se tilitoimistossa huomataan ja viimeistään tilintarkastaja asiaan puuttuu. Valitettavasti niin se ei mene, sillä isännöitsijälle on annettu tehtäväksi hoitaa kirjanpito ja hankkia tilintarkastaja, joka pelaa hallituksen ja tai isännöitsijän pussiin korvausta vastaan.

Nyt tarkkana, sillä samoin voi toimia Suomen hallitus, virkamiehet, tuomarit ja valtionyhtiöiden johto.

Kun mietimme sitä, että miten meistä asunnon omistajista tuntuu, että taloyhtiön remonteissa liikkuvat niin suuret rahat, että me emme niitä ymmärrä, joten parempi vain hyväksy ne päätökset, joita tehdään. Me veronmaksajat olemme niitä hiljaisia ja velkaantuneita kansalaisia, jotka mukisematta hyväksymme päättäjien toiminnan.  Kuntien ja valtion hallinnossa liikkuvat miljoonat, miljardit ja kymmenet miljardit, joita summia ei rivikansanedustaja, eikä edes jokainen ministeri ymmärrä. Median toimittajille ne summat menevät yli hilseen ja sen huomaa useasti siinä, että toimittajat sotkevat miljoonat ja miljardit.

Niin kuin taloyhtiöissä, todellista puolueetonta ja riippumatonta valvontaa rahavarjojen käytöstä ei ole, niin ei ole myöskään kuntien ja valtion hallinnossa, sillä Suomesta puuttuu täysin korruptio ja esteellisyysvalvonta, joka on tärkeässä asemassa jopa naapurimaassamme Virossa, jossa on erillinen korruptioyksikkö, joka valvoo kaikkea kuntien ja valtionhallinnon rahavirtaa sekä valtioyhtiöiden taloutta ja johtoa.

Suomessa voidaan ilman valvontaa ohjata miljoonia, jopa miljardeja euroja verokirstusta päättäjien lähipiirille oikeudettomasti ilman valvontaa. Miljardi Talvivaaraan menee olan kohautuksella. Esko Ahon hallitus otti 1991-95 Suomelle valtionvelkaa 50miljardia euroa, joka on puolet tämän päivän valtion velasta ja vastaa Suomen yhden vuoden koko budjetin loppusummaa. Kukaan ei ole kysynyt niiden rahojen perään, jolla summalla rahoitettaisiin karkeasti ottaen Suomen koko terveydenhuolto kymmeneksi vuodeksi.

Korruptiolainsäädännön sisältäen esteellisyyslainsäädännön Suomi tarvitsee nopeammin kuin tiedustelulainsäädännön, jota ajetaan nyt kiireellä ilman parlamentaarista valvontaa.

Eli kun sinä siirrät muutama sata euroa kaverisi tilille tai humalapäissäsi puhelimesi läheisyydessä esität uhkauksia valtiovaltaa kohtaan, niin Karhuryhmä on hetken kuluttua oven takanasi rynnäkkökiväärit kädessä, mutta kun meidän päättäjät siirtävät sinulta perittyjä verotuloja itselleen tai läheisilleen, jopa veroparatiiseihin, niin sitä ei valvota ja kukaan siihen ei puutu, eikä ole aiemminkaan puuttunut.

Suunniteltujen tiedustelulakien pääasiallinen tarkoitus on turvata korruption, lahjonnan, esteellisyyden ja muun, kuntien ja valtion hallinnossa, tapahtuvan epärehellisen toiminnan jatkuminen siten, ettei sosiaalisessa mediassa vääryyksien paljastaminen voi tapahtua ja se voidaan estää. Tästä on todellisuudessa kyse uudessa tiedustelulainsäädännössä, vaikkakin sen sisällä on myös ulkoista uhkaa koskeva tiedustelulainsäädäntö, joka on tarpeellinen.

Eläkevakuutusyhtiöiltä, pankeilta, valtionyhtiöiltä, tuomareilta ja tiedotusvälineiltä puuttuu puolueeton ja riippumaton valvonta, mutta työttömien valvontaan satsataan paljon valtion varoja ja resursseja, vaikka heidän mahdollisuus tehdä vahinkoa valtiolle ja horjutaa kansallista turvallisuutta on kaikista pienin

Esko Ahon hallitus vei kansalaisilta varallisuuden ja velkaannutti valtion talouden, Sipilän hallitus pyrkii nyt viemään kansalaisilta yksityisyyden suojan ja mahdollisuuden paljastaa valtion hallinnon korruption. Mitä jää sitten jäljelle kansalaisyhteiskunnasta? Orjuus jää ja se lisääntyy!

Kateellisena olen seurannut Viron taistelua korruptiota ja esteellisyyttä vastaan kuntien ja valtion hallinnossa sekä valtionyhtiöissä. Virossa on vankilaan tuomittu tuomareita, syyttäjiä, pankkiireita, valtionyhtiöiden johtoa ja poliitikkoja korruptiosta, mutta Suomessa ei. Se ei tarkoita sitä, että suomalaiset olisivat rehellisempiä kuin virolaiset, vaan se tarkoittaa sitä, että Virossa jokainen kansalainen on saman arvoinen lain edessä, kun Suomessa niin ei ole! Virossa sisäinen turvallisuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta ja ulkoista uhkaa vastaan, kun Suomessa sisäinen korruptio mielletään osaksi valtion hallintoa, ymmärtämättä sitä, että se on suurin uhka kansalliselle turvallisuudelle, joka edesauttaa ulkoisen turvallisuuden heikkenemistä.

Eri puolueitten johdolle on aina ollut eduksi se, että kuntien ja eduskunnan ehdokkaat ovat politiikkaa ja valtion hallintoa ymmärtämättömiä. Yritän saada heidät nyt ymmärtämään tämän yhden tärkeän lainsäädäntö hankkeen todellisen tarkoituksen ja tavoitteen.

Suomen median olisi syytä tutustua Viron korruptiolainsäädäntöön ja sen valvontaan. Tutkia Suomen SUPO:a vastaavan KAPO:n toimintaa ja valvontaa. Kertoa siitä, niin ymmärrätte, että uusi tiedustelulaki esitetyssä muodossaan on uhka sisäiselle turvallisuudelle. Kansainvälinen korruptio selvitys ei päde Suomeen, sillä korruptio Suomessa on osa kuntien ja valtion hallintoa, jotka ovat hyvin pienen piirin päätäntävallassa, jopa sukulaisuussuhteiden sisällä. Päätoimittajien yhdistys on vaarantanut nämä selvitykset. Virossa, jossa sitä ei ole, voi nähdä sen puuttumisen tiedotusvälineitten riippumattomuutena, joita olen seurannut jo kaksikymmentä vuotta, ja ero on huomattava.

]]>
6 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251362-ymmartavatko-kansanedustajat-ja-kansa-mita-korruptio-on#comments Esteellisyys Korruptio Lahjonta Tiedustelulaki Viro Sun, 25 Feb 2018 04:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251362-ymmartavatko-kansanedustajat-ja-kansa-mita-korruptio-on
Kukaan ei liene miettinyt sitä, että saako maksetuille veroille vastinetta? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250778-kukaan-ei-liene-miettinyt-sita-etta-saako-maksetuille-veroille-vastinetta <p>Suomalaiset haluavat maksaa korkeita veroja, että olettavat saavansa niille vastinetta. Saako todellisuudessa kukaan niille maksetuille veroille vastinetta, vai saavatko vain harvat ja valitut?</p><p>Kun olette seuranneet ja kokeneet itse eläkkeiden todellista alenemista vuosi vuodelta. Sairaanhoidon saatavuuden heikkenemistä ja karkaamista kauemmaksi. Vanhusten hoidon holtittomuutta. Koululounaitten tason romahtamista. Perheitten ja varsinkin yksinhuoltajien vyönkiristystä. Työttömien määrän kasvua ja kiusaamista. Yksityisyrittäjien mehujen puristamista viimeiseen pisaraan. Koulutuksen määrärahojen leikkaamista, niin perusopetuksesta, ammattiopetuksesta kuin yliopistojen määrärahojen supistamista. Maakuntien tyhjenemistä ja Etelä-Suomen kohtuuttomia asuntojen hintoja.</p><p><strong>Ei taida olla kaikki kohdallaan Suomenmaassa?</strong></p><p>Nyt halutaan lisätä kansalaisten valvontaa, mutta ei vieläkään lisätä päättäjien, valtionyhtiöiden ja poliitikkojen korruption ja esteellisyyden valvontaa? Ei lisätä tuomarikunnan valvontaa, vaan ne saavat omassa piirissään päättää nimityksistä ja lakien vastaisista tuomioista. Pankkien ja lainanantajien valvonta puuttuu täysin, ja ulosotto ja perintä saa toimia mafian lailla. Kuntien ja valtion investoinnit ovat karanneet käsistä &rdquo;tutuille, kavereille ja sukulaisille&rdquo;, kukaan ei valvo, kukaan ei välitä, vaikka veroja korotetaan vuosi vuodelta. Verojen korotuksia perustellaan aina keksityillä syillä, jotka syyt saadaan uppomaan muitta mutkitta veronmakajien tietoisuuteen. Viina aiheutta turmiota, korotetaan alkoholiveroa. Tupakka tuhoaa terveyden, korotetaan tupakkaveroa. Auto saastuttaa, korotetaan polttoaineveroa. Veroja verojen päälle, mutta kansa köyhtyy ja sairastaa enemmän. Eläkeikä nousee ja eletään vanhemmaksi, mutta todellisuus on toinen. Me vain kuollaan hitaammin, mutta ei eletä kauemmin, vaan kituen vanhenemme.</p><p><strong>Luodaan epätodellinen mielikuvaa hyvinvointivaltiosta ja tulevaisuudesta kotimaassa</strong></p><p>Todellisuudessa Suomen rajat eivät enää vuoda kuin seula, vaan paremminkin kuin rikottu veneen pohja, valtoimenaan ennen uppoamista. Jokaisesta suomalaisen ansaitsemasta eurosta valuu ulkomaille ylikansallisten yhtiöiden pussiin, sijoittajien taskuihin, perintäyhtiöiden lakkariin ja veroparatiiseihin, niin että Suomeen jää vain muutamat sentit.</p><p>Te yksityisyrittäjät, jotka turvaatte ne todella pysyvät työpaikat ja työpaikan omaavat työntekijät, teidän on vaadittava vastinetta maksetuille veroille, vaadittava tarkat selvitykset siitä, minne verotulot on käytetty? Ei summittaisia summia, vaan tarkkoja lukuja. Teiltä vaaditaan samaa, joten Teillä on myös oikeus vaatia!</p><p>Minne valtavat eläkemaksut ovat kadonneet, kun niistä ei voida maksaa luvattuja eläkkeitä? Minne ovat kadonneet ne vuosikymmenet maksetut sairaanhoitomaksut, kun hoitoa kotikonnuilla ei saa ja vanhukset joutuvat tekemään toivottomuudessaan itsemurhan?</p><p>Miksi verotuloilla maksetun valtionyhtiön pomo saa 40.000&euro;:a eläkettä kuukaudessa, kun 40-vuotta tehnyt työntekijä joutuu eläkepäivinään turvautumaan erilaisiin tukiin, koska eläketulolla ei pärjää?</p><p>Miksi poliitikot ja virkamiehet saavat keskenään ja keskuudestaan valita uudet viranhaltijat, ilman julkista hakua?</p><p>Miksi tuomarit saavat valita keskuudestaan uudet tuomarit, joilla on tuttavuus, ystävyys tai jopa sukulaisuus suhde valittuun uuteen tuomariin?</p><p>Veroja maksavat oletteko koskaan ajatelleet, että miksi te tämän kaiken hyväksytte ja jopa olette sitä mieltä, että haluatte maksaa enemmän veroja, että tämä kaikki epäoikeudenmukaisuus ja korruptio jatkuisi? Eikö olisi jo aika laittaa tälle piste ja todella miettiä, että ketä sinne eduskuntaan valitaan, kun valitaan &rdquo;kansanedustajia&rdquo;? Katsokaa ja kuunnelkaa edes yhden kerran eduskunnan istuntoa, niin kuulette, että ketään ei siellä kutsuta &rdquo;kansanedustajaksi&rdquo; vaan kaikki ovat vain &rdquo;edustajia&rdquo;. Jättävät sen todellisen etuliitteen kertomatta. Olisi reilumpaa, kun eduskunnan puhemies antaisi vastaustausvuoron rehellisesti sanoen &rdquo;Pankinedustaja Virtanen&rdquo;, &rdquo;Monopolinedustaja Mattila&rdquo;, &rdquo;Vakuutusyhtiönedustaja Korhonen&rdquo;, &rdquo;Sairaalayhtiönedustaja Tervonen&rdquo;&hellip; Ne valitut &rdquo;kansanedustajat&rdquo; ovat muuttuneet eduskunnan istuntosalissa &rdquo;Eri etupiirien edustajiksi&rdquo;&nbsp; Vaaleilla valitut kansanedustajat ovat luovuttaneet oman tahdon ja sormensa liikkeet kansalta pois painaessaan tiedottomina äänestysnappia istuntosalissa, ja ajaen heitä äänestäneitä vastaan ja äänestäjien vahingoksi puoluetten &quot;nilkkien&quot; tahdon mukaan.</p><p>Muuten ei ole selitettävissä se, että verot nousevat, eläkkeet ja muut edut heikkenevät suurimalla osalla veronmaksajia, mutta yhdellä osalla kansasta elintaso nousee, edut paranevat, palkat ja eläkkeet nousevat.</p><p>Veronmaksajat Teidän on vaadittava valtionhallinnon ja oikeuslaitoksen valvontaa, ennen kuin veronmaksajien ja niiden kerääjien valvontaa lisätään.</p><p><strong>Tyhmä ei ole se, joka veroja kerää, vaan tyhmä on se, joka niitä kysymättä maksaa!</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset haluavat maksaa korkeita veroja, että olettavat saavansa niille vastinetta. Saako todellisuudessa kukaan niille maksetuille veroille vastinetta, vai saavatko vain harvat ja valitut?

Kun olette seuranneet ja kokeneet itse eläkkeiden todellista alenemista vuosi vuodelta. Sairaanhoidon saatavuuden heikkenemistä ja karkaamista kauemmaksi. Vanhusten hoidon holtittomuutta. Koululounaitten tason romahtamista. Perheitten ja varsinkin yksinhuoltajien vyönkiristystä. Työttömien määrän kasvua ja kiusaamista. Yksityisyrittäjien mehujen puristamista viimeiseen pisaraan. Koulutuksen määrärahojen leikkaamista, niin perusopetuksesta, ammattiopetuksesta kuin yliopistojen määrärahojen supistamista. Maakuntien tyhjenemistä ja Etelä-Suomen kohtuuttomia asuntojen hintoja.

Ei taida olla kaikki kohdallaan Suomenmaassa?

Nyt halutaan lisätä kansalaisten valvontaa, mutta ei vieläkään lisätä päättäjien, valtionyhtiöiden ja poliitikkojen korruption ja esteellisyyden valvontaa? Ei lisätä tuomarikunnan valvontaa, vaan ne saavat omassa piirissään päättää nimityksistä ja lakien vastaisista tuomioista. Pankkien ja lainanantajien valvonta puuttuu täysin, ja ulosotto ja perintä saa toimia mafian lailla. Kuntien ja valtion investoinnit ovat karanneet käsistä ”tutuille, kavereille ja sukulaisille”, kukaan ei valvo, kukaan ei välitä, vaikka veroja korotetaan vuosi vuodelta. Verojen korotuksia perustellaan aina keksityillä syillä, jotka syyt saadaan uppomaan muitta mutkitta veronmakajien tietoisuuteen. Viina aiheutta turmiota, korotetaan alkoholiveroa. Tupakka tuhoaa terveyden, korotetaan tupakkaveroa. Auto saastuttaa, korotetaan polttoaineveroa. Veroja verojen päälle, mutta kansa köyhtyy ja sairastaa enemmän. Eläkeikä nousee ja eletään vanhemmaksi, mutta todellisuus on toinen. Me vain kuollaan hitaammin, mutta ei eletä kauemmin, vaan kituen vanhenemme.

Luodaan epätodellinen mielikuvaa hyvinvointivaltiosta ja tulevaisuudesta kotimaassa

Todellisuudessa Suomen rajat eivät enää vuoda kuin seula, vaan paremminkin kuin rikottu veneen pohja, valtoimenaan ennen uppoamista. Jokaisesta suomalaisen ansaitsemasta eurosta valuu ulkomaille ylikansallisten yhtiöiden pussiin, sijoittajien taskuihin, perintäyhtiöiden lakkariin ja veroparatiiseihin, niin että Suomeen jää vain muutamat sentit.

Te yksityisyrittäjät, jotka turvaatte ne todella pysyvät työpaikat ja työpaikan omaavat työntekijät, teidän on vaadittava vastinetta maksetuille veroille, vaadittava tarkat selvitykset siitä, minne verotulot on käytetty? Ei summittaisia summia, vaan tarkkoja lukuja. Teiltä vaaditaan samaa, joten Teillä on myös oikeus vaatia!

Minne valtavat eläkemaksut ovat kadonneet, kun niistä ei voida maksaa luvattuja eläkkeitä? Minne ovat kadonneet ne vuosikymmenet maksetut sairaanhoitomaksut, kun hoitoa kotikonnuilla ei saa ja vanhukset joutuvat tekemään toivottomuudessaan itsemurhan?

Miksi verotuloilla maksetun valtionyhtiön pomo saa 40.000€:a eläkettä kuukaudessa, kun 40-vuotta tehnyt työntekijä joutuu eläkepäivinään turvautumaan erilaisiin tukiin, koska eläketulolla ei pärjää?

Miksi poliitikot ja virkamiehet saavat keskenään ja keskuudestaan valita uudet viranhaltijat, ilman julkista hakua?

Miksi tuomarit saavat valita keskuudestaan uudet tuomarit, joilla on tuttavuus, ystävyys tai jopa sukulaisuus suhde valittuun uuteen tuomariin?

Veroja maksavat oletteko koskaan ajatelleet, että miksi te tämän kaiken hyväksytte ja jopa olette sitä mieltä, että haluatte maksaa enemmän veroja, että tämä kaikki epäoikeudenmukaisuus ja korruptio jatkuisi? Eikö olisi jo aika laittaa tälle piste ja todella miettiä, että ketä sinne eduskuntaan valitaan, kun valitaan ”kansanedustajia”? Katsokaa ja kuunnelkaa edes yhden kerran eduskunnan istuntoa, niin kuulette, että ketään ei siellä kutsuta ”kansanedustajaksi” vaan kaikki ovat vain ”edustajia”. Jättävät sen todellisen etuliitteen kertomatta. Olisi reilumpaa, kun eduskunnan puhemies antaisi vastaustausvuoron rehellisesti sanoen ”Pankinedustaja Virtanen”, ”Monopolinedustaja Mattila”, ”Vakuutusyhtiönedustaja Korhonen”, ”Sairaalayhtiönedustaja Tervonen”… Ne valitut ”kansanedustajat” ovat muuttuneet eduskunnan istuntosalissa ”Eri etupiirien edustajiksi”  Vaaleilla valitut kansanedustajat ovat luovuttaneet oman tahdon ja sormensa liikkeet kansalta pois painaessaan tiedottomina äänestysnappia istuntosalissa, ja ajaen heitä äänestäneitä vastaan ja äänestäjien vahingoksi puoluetten "nilkkien" tahdon mukaan.

Muuten ei ole selitettävissä se, että verot nousevat, eläkkeet ja muut edut heikkenevät suurimalla osalla veronmaksajia, mutta yhdellä osalla kansasta elintaso nousee, edut paranevat, palkat ja eläkkeet nousevat.

Veronmaksajat Teidän on vaadittava valtionhallinnon ja oikeuslaitoksen valvontaa, ennen kuin veronmaksajien ja niiden kerääjien valvontaa lisätään.

Tyhmä ei ole se, joka veroja kerää, vaan tyhmä on se, joka niitä kysymättä maksaa!

 

]]>
23 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250778-kukaan-ei-liene-miettinyt-sita-etta-saako-maksetuille-veroille-vastinetta#comments Esteellisyys Kansanedustaja Korruptio Veronmaksaja Sun, 11 Feb 2018 08:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250778-kukaan-ei-liene-miettinyt-sita-etta-saako-maksetuille-veroille-vastinetta
Sipilän luottomies Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249461-sipilan-luottomies-business-finlandin-johtokunnan-puheenjohtajaksi <p>Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina &ndash; Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pertti_Korhonen">Oulun yksikön johtajana</a>. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa.</p><p>Tekesin ja Finpron yhdistyessä Business Finlandiksi nimitettiin samalla uusi johtokunta hallituksen toimesta uuden lain mukaisesti. Puheenjohtajaksi valikoitui siis hallitusammattilainen Pertti Korhonen, jolta löytyy tämä yhteinen tausta. Mielestäni voi aiheellisesti kysyä, miten juuri hän on valittu tähän tehtävään ja millä hakuprosessilla?</p><p>Valitulla johtokunnalla on melkoisesti valtaa ohjatessaan tätä uutta organisaatiota kuten entisen Tekesin tukirahojen ohjauksen strategiat.</p><p><strong>Suomen Yrittäjät kritisoi uuden johtokunnan henkilövalintoja</strong></p><p><a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/568210-pentikainen-business-finlandiin-ei-voi-olla-tyytyvainen-han-kritisoi-henkilovalintoja">Suomen Yrittäjien artikkelissa</a> kerrotaan:</p><p>&rdquo;<em>Suomen Yrittäjät ihmettelee vuoden lopulla nimitetyn Business Finlandin johtokunnan valintoja. </em></p><p><em>Valtioneuvosto nimitti johtokunnan, jonka enemmistö on valtionhallinnon palveluksessa. Siirtymäkauden johtokunnasta pudotettiin yritysten edustajia. Yrittäjien toimitusjohtajan </em><strong><em>Mikael Pentikäisen</em></strong><em> mukaan yritysosaajien poisjättö tuli kaikille yllätyksenä.</em></p><p>&rdquo;<em>Tavoite on parantaa yritysten, erityisesti pk-kentän, palvelua. Tähän pyritään jättämällä pois yritysten edustajia johtokunnasta. Ratkaisua on vaikea ymmärtää, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.&rdquo;</em></p><p>Uuteen johtokuntaan nimitettiin seitsemän jäsentä, kun aiemmin toimineissa organisaatioissa johtokunnassa oli kymmenen jäsentä. Teknologiateollisuusuuden, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien edustajat saivat lähteä.</p><p>Business Finlandin johtokunta 1.1.2018 lähtien on seuraava:</p><ul><li><p><strong>Pertti Korhonen</strong>, puheenjohtaja, hallitusammattilainen</p></li><li><p><strong>Petri Peltonen</strong>, varapuheenjohtaja, alivaltiosihteeri, Työ- ja Elinkeinoministeriö</p></li><li><p><strong>Timo Ahopelto, </strong>jäsen, Partner<strong>, </strong>Lifeline Ventures Oy,</p></li><li><p><strong>Katja Keitaanniemi,</strong> jäsen<strong>,</strong> liiketoimintajohtaja<strong>, </strong>Finnvera Oyj</p></li><li><p><strong>Leena Vestala,</strong> jäsen,<strong> </strong>ylijohtaja, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus</p></li><li><p><strong>Miia Porkkala, </strong>jäsen,<strong> </strong>Hallituksen puheenjohtaja, Aho Group Oy</p></li><li><p><strong>Markku Keinänen, </strong>jäsen,<strong> </strong>alivaltiosihteeri, Ulkoministeriö</p></li></ul><p>Virkamiehiä on siis neljä seitsemästä &ndash; se kuinka he ovat tehtäviin valikoituneet on minulle arvoitus. Vestala haki ainakin 2014 ylijohtajana toimiessaan Luonnovarakeskuksen Luken pääjohtajaksi, joten toiminta ja kiinnostus vaikuttaa laaja-alaiselta eri hallinnonaloihin.</p><p>Yritysjäsenistä Korhonen tuli aiemmin käsiteltyä, kahdesta muusta Miia Porkkala tuonee erityisesti tarpeellista osaamista matkailunedistämisestä Aho Groupin ollessa Ruka-Pyhätunturin omistaja. Timo Ahopelto tuonee erityisesti teknologiayritysten näkemystä menestyneenä rahoittajana monille kasvuyrityksille &ndash; olihan Lifeline Ventures mm Supercellin ensimmäinen sijoittaja.</p><p>Itse kyllä komppaan Suomen Yrittäjien kritiikkiä virkamiesedustuksen laajuudesta. TEM:n kansliapäällikkö perustelee ratkaisua Helsingin Sanomissa seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Toiminnalliset syyt puolsivat pienentämistä. Kymmenen hengen porukka, johon järjestöt nimeävät omat edustajansa, on pikemminkin neuvottelukunta kuin yritystä johtava hallitus. Business Finlandilla pitää olla tehokas ja toimiva johto.</em>&rdquo;</p><p>Voihan sen toki näinkin nähdä &ndash; tosin esimerkiksi Nokialla hallituksessa on sääntöjen mukaan 7-12 jäsentä ja tällä hetkellä kymmenen.</p><p><strong>Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostusten poliittinen tai omiin mieltymyksiin nojaava ohjaus</strong></p><p>Näille seitsemälle on annettu melkoinen määrä valtaa suunnitella yhdessä valtion omistajaohjauksen kanssa ja toki myös Business Finlandin toimivan johdon kanssa sen suhteen, mihin voimavaroja suunnataan. Olen jo aiemmin kritisoinut esimerkiksi ylisuuria panostuksia cleantechiin ja biotalouteen &ndash; sen lisäksi, että kärkihankkeiden myötä niihin laitetaan rahaa, niin myös Tekesiä ymmärtääkseni ohjattiin painottamamaan tukea näille alueille. Kirjoittelin tästä aiemmin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243039-onko-hallituksen-usko-biotalouteen-ja-cleantechiin-suhteettoman-suuri">Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?</a></p><p>Erikoista myös oli, että 28.12.2017 <a href="http://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f8057fe3f">tehdyssä nimityksessä</a> ministeriksi on merkitty Annika Saarikko. Kenties lomat välipäinä meneillää tai jotain muuta - tuntuu erikoiselta hänen vastuualuettaan ajatellen.</p><p>Kärkihankkeiden puoliväliarviossa todettiin seuraavaa:</p><p><strong>&quot;</strong><em>Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.</em><strong>&quot; </strong></p><p>Sen lisäksi ettei toistaiseksi olla tavoitteita saavutettu on tärkeää huomioida, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista ja saatetaan tukea ratkaisuja, jotka eivät muuten pärjäisi.</p><p>Vaikka uskonkin biotaloudesta ja cleantechistä löytyvän vientituotteita ja innovaatioita, niin silti olen huolissani siitä, että poliitikot ohjaavat liikaa näitä asioita. Jonnekin laitetut panostukset ovat toisaalta poissa muualta, enkä usko suurimman viisauden näistä välttämättä löytyvän politiikan parista.</p><p>Nyt tehdyt valinnat vaikuttavat kaksi vuotta eteenpäin ja sinä aikana mahdollisesti tehdään hyvinkin suotuisia linjauksia niille toimialoille, jotka hallitus Sipilä ja nykyhallitus näkee mieluisaksi. Kuitenkaan innovaatiot ja kasvuyritykset eivät välttämättä synny vain niillä toimialueilla ja teknologioilla, jotka ovat itselle kiinnostavia ja läheisiä, ja joilla nyt toimii paljon aiempia liiketoimintakavereita.</p><p>Tutkimuksen ja tuotekehityksen voimakas ohjaaminen poliittisesti ja omien mieltymysten mukaan on vaarallinen tie - siinä voi koko Suomi laittaa liikaa yhden hevosen varaan.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Edellinen blogi katoaa samalla tuoreimmat-fiidistä vaikka onkin ollut siellä vähän aikaaa, löytyy täältä: <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249432-laittoiko-hallitus-medialle-kaulapannan-mediapoliittisella-ohjelmalla">Laittoiko hallitus medialle kaulapannan &quot;mediapoliittisella ohjelmalla&quot;?</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina – Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen Oulun yksikön johtajana. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa.

Tekesin ja Finpron yhdistyessä Business Finlandiksi nimitettiin samalla uusi johtokunta hallituksen toimesta uuden lain mukaisesti. Puheenjohtajaksi valikoitui siis hallitusammattilainen Pertti Korhonen, jolta löytyy tämä yhteinen tausta. Mielestäni voi aiheellisesti kysyä, miten juuri hän on valittu tähän tehtävään ja millä hakuprosessilla?

Valitulla johtokunnalla on melkoisesti valtaa ohjatessaan tätä uutta organisaatiota kuten entisen Tekesin tukirahojen ohjauksen strategiat.

Suomen Yrittäjät kritisoi uuden johtokunnan henkilövalintoja

Suomen Yrittäjien artikkelissa kerrotaan:

Suomen Yrittäjät ihmettelee vuoden lopulla nimitetyn Business Finlandin johtokunnan valintoja.

Valtioneuvosto nimitti johtokunnan, jonka enemmistö on valtionhallinnon palveluksessa. Siirtymäkauden johtokunnasta pudotettiin yritysten edustajia. Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yritysosaajien poisjättö tuli kaikille yllätyksenä.

Tavoite on parantaa yritysten, erityisesti pk-kentän, palvelua. Tähän pyritään jättämällä pois yritysten edustajia johtokunnasta. Ratkaisua on vaikea ymmärtää, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.”

Uuteen johtokuntaan nimitettiin seitsemän jäsentä, kun aiemmin toimineissa organisaatioissa johtokunnassa oli kymmenen jäsentä. Teknologiateollisuusuuden, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien edustajat saivat lähteä.

Business Finlandin johtokunta 1.1.2018 lähtien on seuraava:

  • Pertti Korhonen, puheenjohtaja, hallitusammattilainen

  • Petri Peltonen, varapuheenjohtaja, alivaltiosihteeri, Työ- ja Elinkeinoministeriö

  • Timo Ahopelto, jäsen, Partner, Lifeline Ventures Oy,

  • Katja Keitaanniemi, jäsen, liiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj

  • Leena Vestala, jäsen, ylijohtaja, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

  • Miia Porkkala, jäsen, Hallituksen puheenjohtaja, Aho Group Oy

  • Markku Keinänen, jäsen, alivaltiosihteeri, Ulkoministeriö

Virkamiehiä on siis neljä seitsemästä – se kuinka he ovat tehtäviin valikoituneet on minulle arvoitus. Vestala haki ainakin 2014 ylijohtajana toimiessaan Luonnovarakeskuksen Luken pääjohtajaksi, joten toiminta ja kiinnostus vaikuttaa laaja-alaiselta eri hallinnonaloihin.

Yritysjäsenistä Korhonen tuli aiemmin käsiteltyä, kahdesta muusta Miia Porkkala tuonee erityisesti tarpeellista osaamista matkailunedistämisestä Aho Groupin ollessa Ruka-Pyhätunturin omistaja. Timo Ahopelto tuonee erityisesti teknologiayritysten näkemystä menestyneenä rahoittajana monille kasvuyrityksille – olihan Lifeline Ventures mm Supercellin ensimmäinen sijoittaja.

Itse kyllä komppaan Suomen Yrittäjien kritiikkiä virkamiesedustuksen laajuudesta. TEM:n kansliapäällikkö perustelee ratkaisua Helsingin Sanomissa seuraavasti:

Toiminnalliset syyt puolsivat pienentämistä. Kymmenen hengen porukka, johon järjestöt nimeävät omat edustajansa, on pikemminkin neuvottelukunta kuin yritystä johtava hallitus. Business Finlandilla pitää olla tehokas ja toimiva johto.

Voihan sen toki näinkin nähdä – tosin esimerkiksi Nokialla hallituksessa on sääntöjen mukaan 7-12 jäsentä ja tällä hetkellä kymmenen.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostusten poliittinen tai omiin mieltymyksiin nojaava ohjaus

Näille seitsemälle on annettu melkoinen määrä valtaa suunnitella yhdessä valtion omistajaohjauksen kanssa ja toki myös Business Finlandin toimivan johdon kanssa sen suhteen, mihin voimavaroja suunnataan. Olen jo aiemmin kritisoinut esimerkiksi ylisuuria panostuksia cleantechiin ja biotalouteen – sen lisäksi, että kärkihankkeiden myötä niihin laitetaan rahaa, niin myös Tekesiä ymmärtääkseni ohjattiin painottamamaan tukea näille alueille. Kirjoittelin tästä aiemmin blogissani Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?

Erikoista myös oli, että 28.12.2017 tehdyssä nimityksessä ministeriksi on merkitty Annika Saarikko. Kenties lomat välipäinä meneillää tai jotain muuta - tuntuu erikoiselta hänen vastuualuettaan ajatellen.

Kärkihankkeiden puoliväliarviossa todettiin seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

Sen lisäksi ettei toistaiseksi olla tavoitteita saavutettu on tärkeää huomioida, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista ja saatetaan tukea ratkaisuja, jotka eivät muuten pärjäisi.

Vaikka uskonkin biotaloudesta ja cleantechistä löytyvän vientituotteita ja innovaatioita, niin silti olen huolissani siitä, että poliitikot ohjaavat liikaa näitä asioita. Jonnekin laitetut panostukset ovat toisaalta poissa muualta, enkä usko suurimman viisauden näistä välttämättä löytyvän politiikan parista.

Nyt tehdyt valinnat vaikuttavat kaksi vuotta eteenpäin ja sinä aikana mahdollisesti tehdään hyvinkin suotuisia linjauksia niille toimialoille, jotka hallitus Sipilä ja nykyhallitus näkee mieluisaksi. Kuitenkaan innovaatiot ja kasvuyritykset eivät välttämättä synny vain niillä toimialueilla ja teknologioilla, jotka ovat itselle kiinnostavia ja läheisiä, ja joilla nyt toimii paljon aiempia liiketoimintakavereita.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen voimakas ohjaaminen poliittisesti ja omien mieltymysten mukaan on vaarallinen tie - siinä voi koko Suomi laittaa liikaa yhden hevosen varaan.

 

PS. Edellinen blogi katoaa samalla tuoreimmat-fiidistä vaikka onkin ollut siellä vähän aikaaa, löytyy täältä: Laittoiko hallitus medialle kaulapannan "mediapoliittisella ohjelmalla"?

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249461-sipilan-luottomies-business-finlandin-johtokunnan-puheenjohtajaksi#comments Business finland Esteellisyys Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Rakenteellinen korruptio Sat, 20 Jan 2018 11:46:08 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249461-sipilan-luottomies-business-finlandin-johtokunnan-puheenjohtajaksi
Nissinen palasi pokkana töihin – harkintakyky hukassa http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248028-nissinen-palasi-pokkana-toihin-harkintakyky-hukassa <p>On vaikea ymmärtää tilannetta, jossa valtakunnan ylin syyttäjä, syyttäjälaitoksen johtaja ja oikeuslaitoksen keskeinen toimija, rikkoo oikeuden mukaan tahallisesti lakia virkatehtävässään. Vielä vaikeampi on ymmärtää tilannetta, jossa sama valtakunnansyyttäjä tekee edellä mainitun &ndash; ja palaa pokkana virkaansa.</p><p>Näin on kuitenkin käymässä, sillä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuittaa 1700 euron sakkonsa ja jatkoi tehtävässään heti torstaina, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237756-juuri-nyt-kko-tuomitsi-valtakunnansyyttaja-matti-nissisen-sakkoa-1700-eu">korkeimman oikeuden ratkaisua</a> seuranneena päivänä.</p><p>Suomessa puhutaan usein siitä, että poliittiset tai muut johtajat eivät joudu kantamaan vastuutaan. Tämä tapaus on silti räikeimpiä, mitä muistan. Jos Nissinen ei todella ole ymmärtänyt esteellisyyttään päättäessään hankinnoista veljensä firmasta, hän vaikuttaisi olevan kyvytön hoitamaan virkaansa, ja näin on myös, jos hän on sen ymmärtänyt.</p><p>Soitin&nbsp;SDP:läiselle&nbsp;lakimiehelle Valtteri Aaltoselle, joka vaati <a href="http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247959-valtakunnansyyttajan-on-erottava">täällä Puhiksen blogissaan</a> julkisesti Nissisen välitöntä eroa.&nbsp;Hänen mielestään tapausta ei voi lähestyä pelkästään virkamiesoikeudellisesti ja virkamieslain näkökulmasta, koska kyse on ennen kaikkea instituution &ndash; valtakunnansyyttäjän &ndash; suojelemisesta sekä kansan luottamuksesta oikeuslaitokseen.</p><p>&ndash; Kun ollaan näin korkeassa johtavassa asemassa, niin silloin henkilöllä itsellään pitää olla kokonaiskuva asemastaan ja siitä, miten hän vaikuttaa asemassaan koko organisaatioon ja instituutioon. Esimerkiksi pörssiyritysten toimitusjohtajat lähtevät yleensä sen siliän tien itse, kun alkaa näyttää siltä, että heillä ei ole esimerkiksi hallituksen täyttä luottamusta tai heidän jatkonsa jollain tavalla voisi heikentää yhtiön asemaa, Aaltonen sanoi puhelimessa.</p><p>Oikeusjärjestelmän tulee nauttia kansalaisten luottamusta, joten kansalaismielipiteellä on merkitystä, vaikka sen perusteella ei potkuja jaetakaan. Puhtaasti virkamieslain irtisanomisperusteita peilatenkin voi Aaltosen mukaan ajatella, että Nissisen edellytykset viranhoitoon ovat heikentyneet, minkä lisäksi teko&nbsp;on luonnollisesti ollut vastoin&nbsp;hänen velvollisuuksiaan virassa. Lain mukaan virkamiehen virkasuhde voidaan purkaa, jos hän törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.</p><p>Aaltonen toteaa, että tuomio ei missään nimessä ole erityisen iso. Esimerkiksi kyseenalaisten hankintojen kokonaisarvo oli vain 30 000 euroa, ja rangaistus virkavelvollisuuden rikkomisesta annettiin sakkoina. Olennaista sen sijaan on, että tuomio tuli nimenomaan virassa tehdystä, tahallisesta rikoksesta. Aaltosen mukaan Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän toimii väärin, mutta hän on toiminut näin siitä huolimatta. Näin katsoi myös oikeus.</p><p>&ndash; Se lähettää sen viestin, että hän on ajatellut, että hän voi tässä tehtävässään rikkoa lakia, koska hänen asemansa on niin vahva, Aaltonen sanoo.</p><p>Mielestäni samasta ajattelusta kertoo se, että Nissinen ilmoittaa tiedotteessaan &rdquo;odottavansa&rdquo; pääsevänsä keskustelemaan virkamiesoikeudellisesta asemastaan luottamuksellisesti oikeusministeriön kanssa. Hän viittaa oikeusministeriön selvitykseen, jossa tapauksen seurauksia ja merkitystä pohditaan. Nissistä ei huoleta.</p><p>Tämä kertoo kokonaiskuvan ja harkintakyvyn hukkaamisesta.</p> On vaikea ymmärtää tilannetta, jossa valtakunnan ylin syyttäjä, syyttäjälaitoksen johtaja ja oikeuslaitoksen keskeinen toimija, rikkoo oikeuden mukaan tahallisesti lakia virkatehtävässään. Vielä vaikeampi on ymmärtää tilannetta, jossa sama valtakunnansyyttäjä tekee edellä mainitun – ja palaa pokkana virkaansa.

Näin on kuitenkin käymässä, sillä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuittaa 1700 euron sakkonsa ja jatkoi tehtävässään heti torstaina, korkeimman oikeuden ratkaisua seuranneena päivänä.

Suomessa puhutaan usein siitä, että poliittiset tai muut johtajat eivät joudu kantamaan vastuutaan. Tämä tapaus on silti räikeimpiä, mitä muistan. Jos Nissinen ei todella ole ymmärtänyt esteellisyyttään päättäessään hankinnoista veljensä firmasta, hän vaikuttaisi olevan kyvytön hoitamaan virkaansa, ja näin on myös, jos hän on sen ymmärtänyt.

Soitin SDP:läiselle lakimiehelle Valtteri Aaltoselle, joka vaati täällä Puhiksen blogissaan julkisesti Nissisen välitöntä eroa. Hänen mielestään tapausta ei voi lähestyä pelkästään virkamiesoikeudellisesti ja virkamieslain näkökulmasta, koska kyse on ennen kaikkea instituution – valtakunnansyyttäjän – suojelemisesta sekä kansan luottamuksesta oikeuslaitokseen.

– Kun ollaan näin korkeassa johtavassa asemassa, niin silloin henkilöllä itsellään pitää olla kokonaiskuva asemastaan ja siitä, miten hän vaikuttaa asemassaan koko organisaatioon ja instituutioon. Esimerkiksi pörssiyritysten toimitusjohtajat lähtevät yleensä sen siliän tien itse, kun alkaa näyttää siltä, että heillä ei ole esimerkiksi hallituksen täyttä luottamusta tai heidän jatkonsa jollain tavalla voisi heikentää yhtiön asemaa, Aaltonen sanoi puhelimessa.

Oikeusjärjestelmän tulee nauttia kansalaisten luottamusta, joten kansalaismielipiteellä on merkitystä, vaikka sen perusteella ei potkuja jaetakaan. Puhtaasti virkamieslain irtisanomisperusteita peilatenkin voi Aaltosen mukaan ajatella, että Nissisen edellytykset viranhoitoon ovat heikentyneet, minkä lisäksi teko on luonnollisesti ollut vastoin hänen velvollisuuksiaan virassa. Lain mukaan virkamiehen virkasuhde voidaan purkaa, jos hän törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.

Aaltonen toteaa, että tuomio ei missään nimessä ole erityisen iso. Esimerkiksi kyseenalaisten hankintojen kokonaisarvo oli vain 30 000 euroa, ja rangaistus virkavelvollisuuden rikkomisesta annettiin sakkoina. Olennaista sen sijaan on, että tuomio tuli nimenomaan virassa tehdystä, tahallisesta rikoksesta. Aaltosen mukaan Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän toimii väärin, mutta hän on toiminut näin siitä huolimatta. Näin katsoi myös oikeus.

– Se lähettää sen viestin, että hän on ajatellut, että hän voi tässä tehtävässään rikkoa lakia, koska hänen asemansa on niin vahva, Aaltonen sanoo.

Mielestäni samasta ajattelusta kertoo se, että Nissinen ilmoittaa tiedotteessaan ”odottavansa” pääsevänsä keskustelemaan virkamiesoikeudellisesta asemastaan luottamuksellisesti oikeusministeriön kanssa. Hän viittaa oikeusministeriön selvitykseen, jossa tapauksen seurauksia ja merkitystä pohditaan. Nissistä ei huoleta.

Tämä kertoo kokonaiskuvan ja harkintakyvyn hukkaamisesta.

]]>
17 http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248028-nissinen-palasi-pokkana-toihin-harkintakyky-hukassa#comments Kotimaa Esteellisyys Valtakunnansyyttäjä Thu, 21 Dec 2017 17:44:12 +0000 Teppo Ovaskainen http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248028-nissinen-palasi-pokkana-toihin-harkintakyky-hukassa
Sipilä, mistä 214 000:n pääomatulot, jos rahat ovat kapitalisaatiosopimuksessa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245433-sipila-mista-214-000n-paaomatulot-jos-rahat-ovat-kapitalisaatiosopimuksessa <p>Ennen verovuotta 2016 olette kertoneet tehneenne järjestelyn, jossa sijoitusomaisuutenne on kapitalisaatiosopimuksen sisällä. Kuitenkin 2016 verotiedoissa teillä on pääomatuloa 213&nbsp;779 euroa. Kapitalisaatiosopimuksen sisällä olevaa omaisuuttahan ei veroteta ennen kuin nostettaessa ja silloinkin vasta, kun ensin on nostettu pääoman verran rahaa ulos. Tämähän on juuri se kapitalisaatiosopimuksen merkittävä etu.</p><p>Näin ollen puheissanne ja verottajan meille tarjoamissa tiedoissa vaikuttaisi olevan ristiriita. Ministerien sidonnaisuusilmoituksissa olette ilmoittaneet muutoksena myyneenne Kempeleen asunnon, mutta se ei selitä tuota summaa, sillä yli kaksi vuotta omistetusta ja omassa käytössä olleesta asunnosta ei peritä myyntivoittoa. Muita omaisuuteen liittyviä muutoksia ei olla ilmoitettu.</p><p>Loogisesti ajateltuna tämä viittaisi siihen, että teillä on sijoitettuna omaisuutta myös muualle melkoinen määrä - vaaditaan suurehko pääoma sijoitettuna, jotta 213&nbsp;779&nbsp;osinkoina ja myyntivoittoina toteutuu yhtenä verovuonna.</p><p>Joten - mistä tämä tulo on syntynyt ja mitkä ovat sen myötä sidonnaisuutenne?</p><p>Tämä ei ole kuuluisaa verokateutta vaan puheidenne ja verotietojenne ristiriita olisi tärkeää selvittää, jotta sananne olisivat uskottavia niin tässä kuin muissakin kertomissanne asioissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen verovuotta 2016 olette kertoneet tehneenne järjestelyn, jossa sijoitusomaisuutenne on kapitalisaatiosopimuksen sisällä. Kuitenkin 2016 verotiedoissa teillä on pääomatuloa 213 779 euroa. Kapitalisaatiosopimuksen sisällä olevaa omaisuuttahan ei veroteta ennen kuin nostettaessa ja silloinkin vasta, kun ensin on nostettu pääoman verran rahaa ulos. Tämähän on juuri se kapitalisaatiosopimuksen merkittävä etu.

Näin ollen puheissanne ja verottajan meille tarjoamissa tiedoissa vaikuttaisi olevan ristiriita. Ministerien sidonnaisuusilmoituksissa olette ilmoittaneet muutoksena myyneenne Kempeleen asunnon, mutta se ei selitä tuota summaa, sillä yli kaksi vuotta omistetusta ja omassa käytössä olleesta asunnosta ei peritä myyntivoittoa. Muita omaisuuteen liittyviä muutoksia ei olla ilmoitettu.

Loogisesti ajateltuna tämä viittaisi siihen, että teillä on sijoitettuna omaisuutta myös muualle melkoinen määrä - vaaditaan suurehko pääoma sijoitettuna, jotta 213 779 osinkoina ja myyntivoittoina toteutuu yhtenä verovuonna.

Joten - mistä tämä tulo on syntynyt ja mitkä ovat sen myötä sidonnaisuutenne?

Tämä ei ole kuuluisaa verokateutta vaan puheidenne ja verotietojenne ristiriita olisi tärkeää selvittää, jotta sananne olisivat uskottavia niin tässä kuin muissakin kertomissanne asioissa.

]]>
64 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245433-sipila-mista-214-000n-paaomatulot-jos-rahat-ovat-kapitalisaatiosopimuksessa#comments Esteellisyys Juha Sipilä Osingot Pääoma- ja yritysverotus Sidonnaisuudet Thu, 02 Nov 2017 11:24:25 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245433-sipila-mista-214-000n-paaomatulot-jos-rahat-ovat-kapitalisaatiosopimuksessa
Kapitalisaatiosopimus korruption mahdollistajana http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana <p>Suomessa käytössä oleva kapitalisaatiosopimus toimii lähes samoin kuin hallintarekisterimalli, jota tänne ei haluttu. Verohallinnon ja mm Osakesäästäjien Keskusliiton vaatimuksista huolimatta tämän mallin muuttamiseksi ei käsittääkseni ole tapahtumassa mitään. Itse mietin onko osasyynä tähän se, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet anonyymiin sijoittamiseen mm poliitikoille.</p><p>Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita.</p><p><strong>Mitä tästä mallista sitten seuraa?</strong></p><p>Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto.</p><p>Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa.&nbsp;</p><p>Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi sisäpiirikauppojen havaitsemista tämä malli vaikeuttaa huomattavasti. Käsittääkseni monen yritysjohtajan lisäeläkejärjestelyjä on tehty juuri kapitalisaatiosopimuksen avulla, viimeksi julkisuudessa ollut Finnairin johtajan järjestely oli toteutettu juuri sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.</p><p><strong>Miksi tällainen kapitalisaatiosopimus on mahdollinen?</strong></p><p>Tämä on minulle suuri arvoitus. Koska se tuli Suomessa mahdolliseksi ja millä perusteilla?</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/196782-professori-avautuu-vakuutuskuorista-tama-veroparatiisi-suomen-sisalla">Uusi Suomi kertoi seuraavaa</a>:</p><p>&quot;Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille.&quot;</p><p>&quot;Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta,&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/talous/a1465187167428">oli esillä</a>&nbsp;Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti.&quot;</p><p>&quot;Rothovius&nbsp;<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/nordean-panama-pyykki-kasikirjoitus">sanoo ohjelmassa</a>, että &rdquo;ämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä ja vaatii systeemin muuttamista.&quot;</p><p>En ole tästä aivan varma, mutta saattaa jopa olla, että henkilön muuttaessa vaikkapa Portugaliin eläkepäiviä viettämään voisi Suomen verottaja jäädä kokonaan ilman veroja.</p><p>Myöskään Verohallinto ei näe perusteluja tälle järjestelmälle.&nbsp;Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare&nbsp;<a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/valtiovarainministerio-vakuutuskuorien-veroeduille-ei-ole-perusteluja">kertoi MOT:ssa</a>&nbsp;pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. &rdquo;Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy.&quot;</p><p><strong>Tehdäänkö tälle jotain?</strong></p><p>Lienee epätodennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan olisi tulossa muutos - onhan pääministeri Sipilälläkin tällainen kapitalisaatiosopimus. Näitä sopimuksia on käytännössä tarjolla vain suurituloisille ja varakkaille eikä tavallisille tallaajille. Finanssialan keskusliitto lobbaa voimakaasti niiden säilyttämisen puolesta, sillä ne ovat alan toimijoille hyvin tuottoisia. Kuitenkaan kunnollisia perusteita tälle ei tunnu löytyvän.</p><p>Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa käytössä oleva kapitalisaatiosopimus toimii lähes samoin kuin hallintarekisterimalli, jota tänne ei haluttu. Verohallinnon ja mm Osakesäästäjien Keskusliiton vaatimuksista huolimatta tämän mallin muuttamiseksi ei käsittääkseni ole tapahtumassa mitään. Itse mietin onko osasyynä tähän se, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet anonyymiin sijoittamiseen mm poliitikoille.

Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita.

Mitä tästä mallista sitten seuraa?

Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa. 

Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi sisäpiirikauppojen havaitsemista tämä malli vaikeuttaa huomattavasti. Käsittääkseni monen yritysjohtajan lisäeläkejärjestelyjä on tehty juuri kapitalisaatiosopimuksen avulla, viimeksi julkisuudessa ollut Finnairin johtajan järjestely oli toteutettu juuri sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.

Miksi tällainen kapitalisaatiosopimus on mahdollinen?

Tämä on minulle suuri arvoitus. Koska se tuli Suomessa mahdolliseksi ja millä perusteilla?

Uusi Suomi kertoi seuraavaa:

"Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille."

"Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta, oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti."

"Rothovius sanoo ohjelmassa, että ”ämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä ja vaatii systeemin muuttamista."

En ole tästä aivan varma, mutta saattaa jopa olla, että henkilön muuttaessa vaikkapa Portugaliin eläkepäiviä viettämään voisi Suomen verottaja jäädä kokonaan ilman veroja.

Myöskään Verohallinto ei näe perusteluja tälle järjestelmälle. Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare kertoi MOT:ssa pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. ”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy."

Tehdäänkö tälle jotain?

Lienee epätodennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan olisi tulossa muutos - onhan pääministeri Sipilälläkin tällainen kapitalisaatiosopimus. Näitä sopimuksia on käytännössä tarjolla vain suurituloisille ja varakkaille eikä tavallisille tallaajille. Finanssialan keskusliitto lobbaa voimakaasti niiden säilyttämisen puolesta, sillä ne ovat alan toimijoille hyvin tuottoisia. Kuitenkaan kunnollisia perusteita tälle ei tunnu löytyvän.

Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla?

]]>
49 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana#comments Esteellisyys Finanssikeinottelu Korruptio Vakuutuskuori Veronkierto Thu, 26 Oct 2017 10:03:50 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245046-kapitalisaatiosopimus-korruption-mahdollistajana
Hallintarekisterilakiesitys koskee myös listaamattomia osakeyhtiöitä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236374-hallintarekisterilakiesitys-koskee-myos-listaamattomia-osakeyhtioita <p>Julkisuudessa puhutaan lakiesityksen yhteydessä lähes pelkästään pörssiyrityksistä, kuitenkin lakiesitys antaa myös listaamattomille osakeyhtiöille yhtäläiset mahdollisuudet siirtää osakkeensa ulkomaiseen arvopaperikeskukseen. Tämä mahdollistaa monia tapoja ketjuttaa omistuksia ja peittää todelliset omistajat. Vaikka asiasta on jo paljon kirjoitettu, niin halusin vielä tuoda esiin tämän näkökulman.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9589436">Ylellä</a> tunnettu harmaan talouden tutkija, verotusneuvos Markku Hirvonen varoittaa esitettävän hallintarekisterilain mahdollistavan omistusten piilottelun, kun nyt yritysten omistustiedot ovat julkisia:</p><p>&nbsp;&quot;<em>Hirvosesta lakiesityksessä on merkillistä se, että sen voimaantultua myös pörssilistaamattomat yritykset voivat siirtää osakkeensa ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, jolloin todelliset omistajat pysyvät salassa.&quot;</em></p><p><em>&quot;&ndash; Mahdollisuus houkuttelisi esimerkiksi erilaisia holding-yhtiöitä ja sellaisia pieniä yrityksiä, joiden omistajat haluavat pysyä julkisuudelta piilossa esimerkiksi erilaisten kytkentöjen takia, Hirvonen huomauttaa.&quot;</em></p><p>Suomalaisten yritysten on pitänyt tähän asti rekisteröidä osakkeensa suomalaiseen arvopaperikeskukseen ja arvo-osuusjärjestelmään. Jos laki hyväksytään, suomalaiset yritykset voivat rekisteröidä osakkeita ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Tällöin niitä on mahdollista säilyttää myös niin sanotuilla yhteistileillä, joissa osakkeen todellinen omistaja jää piiloon.</p><p>Useimmissa Euroopan maissa osakkeiden säilyttäminen tällaisessa niin sanotussa hallintarekisterissä on sallittua. Ehdotettu uusi laki ei estäisi käyttämästä näitä maita jättäen ammottavan porsaanreiän.</p><p><strong>Mitä tästä seuraa?&nbsp;</strong></p><p>Jos vaikkapa sote-palveluita tarjoava suomalaisyritys rekisteröi osakekannastaan osan ulkomaiseen arvopaperikeskukseen, mahdollistaa se anonyymin omistuksen hallintarekisterin kautta.&nbsp;Tällöin verottajan, poliisin ja Finanssivalvonnan on käytännössä mahdotonta kunnolla valvoa esimerkiksi sidonnaisuuksia tai sisäpiirikauppoja. Harmaan talouden osalta löytynee paljon muitakin tapauksia.</p><p>Yrityksen hallituksen jäsen voi omistaa ulkomailla hallintarekisteröinnin kautta osakkeita eikä käytännössä sisäpiiriyhteyttä näy. Maakuntapäättäjä voi omistaa samoin suosimansa sote-yrityksen osakkeita vastaavalla tavalla. Kaavoituspäätöksissä mukana oleva kuntapoliitikko tai virkamies voi omistaa rakennusyrityksen osakkeita sen tulematta tietoon.</p><p>Se kuinka laajaa tällainen toiminta tulee olemaan on arvoitus ja ovatko esim suomalaiset useissa maissa toimivat pankit mukana nähtäneen myöhemmin - tai sitten se jää pimentoon.</p><p><strong>Lakiesityksen motiivit ja seuraukset</strong></p><p>Nyt olisi hyvä miettiä lisää sitä, miksi tämä lakimuutos on niin tärkeä ja pakko ajaa läpi? Jälleen se tehdään kiireellä eli lain pitäisi olla voimassa jo kesäkuussa. Selväksi on tullut jo, että EU:n pakkoa ei ole olemassa vaan Suomi olisi hyvin voinut säilyttää nykytilan. Kuitenkin talousvaliokunnan perustelut nojaavat lähes täysin EU:n vaatimuksiin?</p><p>Miksi tämä muutos on niin tärkeä, että se on pakko ajaa läpi, vaikka aiempi esitys jo ajoi Kokoomuksen edellisen puheenjohtajan kriisiin, ja vaikka yksi hallituspuolueista on pakko laittaa syömään sanansa? Outoa.</p><p>Lakiesitys on vastoin kaikkia harmaan talouden ja korruption kitkemistä koskevia tavoitteita. Se mahdollistaa uusia tapoja piilottaa omaisuutta, hankaloittaa sidonnaisuuksien selvittämistä sekä vaikeuttaa sisäpiirikauppojen valvontaa. Kuitenkin se on pakko vääntää läpi vaikka väkisin, miksi? Ketkä tästä eniten hyötyvät?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa puhutaan lakiesityksen yhteydessä lähes pelkästään pörssiyrityksistä, kuitenkin lakiesitys antaa myös listaamattomille osakeyhtiöille yhtäläiset mahdollisuudet siirtää osakkeensa ulkomaiseen arvopaperikeskukseen. Tämä mahdollistaa monia tapoja ketjuttaa omistuksia ja peittää todelliset omistajat. Vaikka asiasta on jo paljon kirjoitettu, niin halusin vielä tuoda esiin tämän näkökulman.

Ylellä tunnettu harmaan talouden tutkija, verotusneuvos Markku Hirvonen varoittaa esitettävän hallintarekisterilain mahdollistavan omistusten piilottelun, kun nyt yritysten omistustiedot ovat julkisia:

 "Hirvosesta lakiesityksessä on merkillistä se, että sen voimaantultua myös pörssilistaamattomat yritykset voivat siirtää osakkeensa ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, jolloin todelliset omistajat pysyvät salassa."

"– Mahdollisuus houkuttelisi esimerkiksi erilaisia holding-yhtiöitä ja sellaisia pieniä yrityksiä, joiden omistajat haluavat pysyä julkisuudelta piilossa esimerkiksi erilaisten kytkentöjen takia, Hirvonen huomauttaa."

Suomalaisten yritysten on pitänyt tähän asti rekisteröidä osakkeensa suomalaiseen arvopaperikeskukseen ja arvo-osuusjärjestelmään. Jos laki hyväksytään, suomalaiset yritykset voivat rekisteröidä osakkeita ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Tällöin niitä on mahdollista säilyttää myös niin sanotuilla yhteistileillä, joissa osakkeen todellinen omistaja jää piiloon.

Useimmissa Euroopan maissa osakkeiden säilyttäminen tällaisessa niin sanotussa hallintarekisterissä on sallittua. Ehdotettu uusi laki ei estäisi käyttämästä näitä maita jättäen ammottavan porsaanreiän.

Mitä tästä seuraa? 

Jos vaikkapa sote-palveluita tarjoava suomalaisyritys rekisteröi osakekannastaan osan ulkomaiseen arvopaperikeskukseen, mahdollistaa se anonyymin omistuksen hallintarekisterin kautta. Tällöin verottajan, poliisin ja Finanssivalvonnan on käytännössä mahdotonta kunnolla valvoa esimerkiksi sidonnaisuuksia tai sisäpiirikauppoja. Harmaan talouden osalta löytynee paljon muitakin tapauksia.

Yrityksen hallituksen jäsen voi omistaa ulkomailla hallintarekisteröinnin kautta osakkeita eikä käytännössä sisäpiiriyhteyttä näy. Maakuntapäättäjä voi omistaa samoin suosimansa sote-yrityksen osakkeita vastaavalla tavalla. Kaavoituspäätöksissä mukana oleva kuntapoliitikko tai virkamies voi omistaa rakennusyrityksen osakkeita sen tulematta tietoon.

Se kuinka laajaa tällainen toiminta tulee olemaan on arvoitus ja ovatko esim suomalaiset useissa maissa toimivat pankit mukana nähtäneen myöhemmin - tai sitten se jää pimentoon.

Lakiesityksen motiivit ja seuraukset

Nyt olisi hyvä miettiä lisää sitä, miksi tämä lakimuutos on niin tärkeä ja pakko ajaa läpi? Jälleen se tehdään kiireellä eli lain pitäisi olla voimassa jo kesäkuussa. Selväksi on tullut jo, että EU:n pakkoa ei ole olemassa vaan Suomi olisi hyvin voinut säilyttää nykytilan. Kuitenkin talousvaliokunnan perustelut nojaavat lähes täysin EU:n vaatimuksiin?

Miksi tämä muutos on niin tärkeä, että se on pakko ajaa läpi, vaikka aiempi esitys jo ajoi Kokoomuksen edellisen puheenjohtajan kriisiin, ja vaikka yksi hallituspuolueista on pakko laittaa syömään sanansa? Outoa.

Lakiesitys on vastoin kaikkia harmaan talouden ja korruption kitkemistä koskevia tavoitteita. Se mahdollistaa uusia tapoja piilottaa omaisuutta, hankaloittaa sidonnaisuuksien selvittämistä sekä vaikeuttaa sisäpiirikauppojen valvontaa. Kuitenkin se on pakko vääntää läpi vaikka väkisin, miksi? Ketkä tästä eniten hyötyvät?

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236374-hallintarekisterilakiesitys-koskee-myos-listaamattomia-osakeyhtioita#comments Esteellisyys hallintarekisteri Harmaa talous Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Sun, 30 Apr 2017 11:34:22 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236374-hallintarekisterilakiesitys-koskee-myos-listaamattomia-osakeyhtioita
Tunnistatko Sinä tästä lahjonnan ja korruption? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235179-tunnistatko-sina-tasta-lahjonnan-ja-korruption <p><em><strong>POikeusministeriö alkaa selvittää lahjusrikosten rikosprosessin toimivuutta OECD:n moitteiden vuoksi. OECD moitti Suomea viime kuussa siitä, että näyttökynnys on ollut kansainvälisissä lahjusjutuissa liian korkea. HS 6.4.2017</strong></em></p><p><strong>Nyt lukija pääsee itse arvioimaan, että tunnistaako lahjonnan ja korrpution?</strong></p><p>Yrityksellämme oli perustamisesta lähtien suuren tilintarkastustoimiston KHT-tilintarkastaja. Joka toimi riippumattomasti ja puolueettomasti, lain mukaan.</p><p>Hän antoi kirjallisen lausunnon yrityksemme varallisuudesta tähän tapaan <em><strong>&rdquo;Yrityksen realisoitava omaisuus on noin 600milj, joka riittää hyvin lainojen vakuudeksi&quot;</strong></em>, joita oli silloin noin 200milj. Yritys oli kaikin puolin terve, olihan edellisen vuoden verotettava voitto ollut 12miljoonaa kaikkien vähennysten ja poistojen jälkeen. Vuoden kuluttua samainen tilintarkastaja laati yhtiömme konkurssipesäluettelon, jossa arvioi omaisuutemme arvoksi 190milj. Pesäluettolon laatimisesta hän laskutti pankkia 54.000.</p><p>Pari kuukautta aiemmin samainen tilintarkastaja oli antanut osasta omaisuuttamme arvion, joka oli 31miljonaa ja kuukauden kuluttua siitä pankin vaatimuksesta antoi arvion, että saman omaisuuden arvo on 10miljoonaa. Eli kuukaudessa hävisi arvosta 21miljoonaa, 70%:a.</p><p><strong>Jätimme oikeuteen yrityksemme velkasaneeraushakemuksen, johon luotettava ja puolueeton KHT-tilintarkastajamme antoi seuraavan sisältöisen lausunnon</strong></p><p>KHT-tilintarkastajan oikeudelle toimitettu lausunto loppui näin &rdquo;<em> &rdquo;...Koska kyseessä on toisaalta jo valmiiksi rakennetun omaisuusmassan realisointiprosessi ja toisaalta olemassa olevan, varsin mittavan lomakeskuksen toimintojen hallittu jatkaminen,<u> voidaan saneerausmenettelyn aikaansaamista pitää perusteltuna.</u></em></p><p>Kun asiaa käsiteltiin kolmen kuukauden kuluttua oikeudessa, niin KHT-tilintarkastaja antoikin siellä täysin erilaisen lausunnon.</p><p><em>&rdquo;...Toisella tavalla ilmaistuna liiketoiminnan jatkamisessa on asiallisesti kyseessä vain konkurssilikvidaation apukeino eikä realisaatioprosessi siitäkään syystä välttämättä edellyttäne yrityssaneerausmenettelyn aloittamista.&rdquo;</em></p><p><strong>Mitä tässä välissä olikaan tapahtunut?</strong></p><p>KHT-tilintarkastaja oli välittömästi yritysjohdon neuvottelun jälkeen, joka koski velkasaneerausta, soittanut puhelun pankinjohtajalle &rdquo; Puhelusta selviää kuinka KHT-tilintarkastaja paljastaa yrityksen velkasaneeraushakemukseen liittyvät seikat ja neuvoo pankkia kuinka toimia saadakseen velkasaneeraushakemuksen hylättyä.&nbsp; KHT-tilintarkastajalla oli myös tiedossa, että mieltää toimintansa &rdquo;kaksoisagenttina&rdquo; ja näin ollen oikeudettomasti ilmaisee tietoonsa saamia luottamuksellisia asioita yrityksestämme, yrityssalaisuuden piiriin kuuluvista asioista ulkopuoliselle.</p><p>Samalla Keskusrikospoliisi teki kotietsinnän tilintarkastajan kotona ja löysi kuitit, jossa pankki oli maksanut hänelle satojen tuhansien edestä tilintarkastuspalkkiota, jotka laskut kuuluivat konkurssipesälle, joten niitä ei olisi pankki saanut maksaa, ja loukata niin ollen toisia velkojia.</p><p><strong>Konkurssihuutokaupassa, joka tapahtui juhannusaaton aattona,</strong> &nbsp;700miljoonan omaisuus siirtyi pankin haltuun 190miljoonalla, josta se edelleen myytiin yhdelle suomalaiselle suuryritykselle noin 100miljoonan hintaan. Ostaja siirsi yrityksemme omistuksen Luxemburgin veroparatiisiyhtiöön. Yrityksemme omaisuuden kauppoja tehtiin Lontoossa, vaikka omaisuus, myyjät ja ostajat olivat suomalaisia. Yhtiö on kerännyt satojen miljoonien voitot yrityksemme omaisuudesta sekä sen mukana varastetusta liikeideasta veroparatiisiin. Konkurssihuutokaupan järjestivät samat pankkirit, jotka olivat yritykselle luotot myöntäneet, suunnitelleet yrityksen kaappauksen ja johtivat pankin kiinteistöyhtiötä, jonne itse ostivat huutokaupassa omaisuutemme.</p><p><strong>Teimme tästä kaikesta useita tutkintapyyntöjä poliisille, joka niitä tutki, mutta syyttäjä ei vienyt syytteitä eteenpäin, vaikka kokeneet Keskusrikospoliisin tutkijat suosittelivat syytteiden nostamista, koska todistusaineiston mukaan useita rikoksia on tapahtunut.</strong></p><p>Keskusrikospoliisi takavarikoi pankin johtokunnan pöytäkirjat, joista selviää kiistattomasti yrityksemme kaappaussuunnitelma, jota pankki oli valmistellut puoli vuotta ennen yrityksemme hakemista konkurssiin vastoin keskinäisiä rahoitussopimuksiamme.&nbsp;</p><p>Samainen KHT-tilintarkastaja laati Valtiovarainministeri Iiro Viinasen vastauslausunnon, jonka hän luki Eduskunnassa, vastauksena kansanedustajien laatimaan krjalliseen kysymykseen yrityksemme kaappauksesta ja konkurssista. Eli Viinanen luki pankin lahjoman KHT-tilintarkastajan kirjoittaman tekstin.</p><p>Syyttäjien ja tuomarien esteellisyyksistä ja virkavirheistä oli hankala valittaa Oikeuskanslerin virastoon, sillä valituksemme päätyivät pölyttymään viraston lakimiehelle, jonka kaksoisveli työskenteli pankissamme lakimiehenä.</p><p>Kaikesta tästä minulla on arkistossa blogissani kertomieni tapahtumien alkuperäiset dokumentit.</p><p>Meiltä yrittäjiltä vietiin kaikki. Yritys, omaisuus ja kodit, jotka siirtyivät pankkiireita lähellä olleiden tahojen omistukseen 70%:n alihintaa todellisista arvoistaan. Lisäksi meni viideltä perheeltä ja kolmeltatoista lapselta koti, minulta terveys, kotiseutu ja kotimaa. Lisäksi kolme kuollutta ja lähes kolmekymmentä haavoittunutta.</p><p>Eli kysymys kuuluu, tunnistitko lahjonnan, vai piditkö tätä normaalina suomalaisena pankki- ja tilintarkastustapana?</p><p><strong>Tällainen on todellinen lahjottu ja korruptoitunut oikeusturva yrittäjillä ja muilla kansalaisilla Suomessa.</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> POikeusministeriö alkaa selvittää lahjusrikosten rikosprosessin toimivuutta OECD:n moitteiden vuoksi. OECD moitti Suomea viime kuussa siitä, että näyttökynnys on ollut kansainvälisissä lahjusjutuissa liian korkea. HS 6.4.2017

Nyt lukija pääsee itse arvioimaan, että tunnistaako lahjonnan ja korrpution?

Yrityksellämme oli perustamisesta lähtien suuren tilintarkastustoimiston KHT-tilintarkastaja. Joka toimi riippumattomasti ja puolueettomasti, lain mukaan.

Hän antoi kirjallisen lausunnon yrityksemme varallisuudesta tähän tapaan ”Yrityksen realisoitava omaisuus on noin 600milj, joka riittää hyvin lainojen vakuudeksi", joita oli silloin noin 200milj. Yritys oli kaikin puolin terve, olihan edellisen vuoden verotettava voitto ollut 12miljoonaa kaikkien vähennysten ja poistojen jälkeen. Vuoden kuluttua samainen tilintarkastaja laati yhtiömme konkurssipesäluettelon, jossa arvioi omaisuutemme arvoksi 190milj. Pesäluettolon laatimisesta hän laskutti pankkia 54.000.

Pari kuukautta aiemmin samainen tilintarkastaja oli antanut osasta omaisuuttamme arvion, joka oli 31miljonaa ja kuukauden kuluttua siitä pankin vaatimuksesta antoi arvion, että saman omaisuuden arvo on 10miljoonaa. Eli kuukaudessa hävisi arvosta 21miljoonaa, 70%:a.

Jätimme oikeuteen yrityksemme velkasaneeraushakemuksen, johon luotettava ja puolueeton KHT-tilintarkastajamme antoi seuraavan sisältöisen lausunnon

KHT-tilintarkastajan oikeudelle toimitettu lausunto loppui näin ” ”...Koska kyseessä on toisaalta jo valmiiksi rakennetun omaisuusmassan realisointiprosessi ja toisaalta olemassa olevan, varsin mittavan lomakeskuksen toimintojen hallittu jatkaminen, voidaan saneerausmenettelyn aikaansaamista pitää perusteltuna.

Kun asiaa käsiteltiin kolmen kuukauden kuluttua oikeudessa, niin KHT-tilintarkastaja antoikin siellä täysin erilaisen lausunnon.

”...Toisella tavalla ilmaistuna liiketoiminnan jatkamisessa on asiallisesti kyseessä vain konkurssilikvidaation apukeino eikä realisaatioprosessi siitäkään syystä välttämättä edellyttäne yrityssaneerausmenettelyn aloittamista.”

Mitä tässä välissä olikaan tapahtunut?

KHT-tilintarkastaja oli välittömästi yritysjohdon neuvottelun jälkeen, joka koski velkasaneerausta, soittanut puhelun pankinjohtajalle ” Puhelusta selviää kuinka KHT-tilintarkastaja paljastaa yrityksen velkasaneeraushakemukseen liittyvät seikat ja neuvoo pankkia kuinka toimia saadakseen velkasaneeraushakemuksen hylättyä.  KHT-tilintarkastajalla oli myös tiedossa, että mieltää toimintansa ”kaksoisagenttina” ja näin ollen oikeudettomasti ilmaisee tietoonsa saamia luottamuksellisia asioita yrityksestämme, yrityssalaisuuden piiriin kuuluvista asioista ulkopuoliselle.

Samalla Keskusrikospoliisi teki kotietsinnän tilintarkastajan kotona ja löysi kuitit, jossa pankki oli maksanut hänelle satojen tuhansien edestä tilintarkastuspalkkiota, jotka laskut kuuluivat konkurssipesälle, joten niitä ei olisi pankki saanut maksaa, ja loukata niin ollen toisia velkojia.

Konkurssihuutokaupassa, joka tapahtui juhannusaaton aattona,  700miljoonan omaisuus siirtyi pankin haltuun 190miljoonalla, josta se edelleen myytiin yhdelle suomalaiselle suuryritykselle noin 100miljoonan hintaan. Ostaja siirsi yrityksemme omistuksen Luxemburgin veroparatiisiyhtiöön. Yrityksemme omaisuuden kauppoja tehtiin Lontoossa, vaikka omaisuus, myyjät ja ostajat olivat suomalaisia. Yhtiö on kerännyt satojen miljoonien voitot yrityksemme omaisuudesta sekä sen mukana varastetusta liikeideasta veroparatiisiin. Konkurssihuutokaupan järjestivät samat pankkirit, jotka olivat yritykselle luotot myöntäneet, suunnitelleet yrityksen kaappauksen ja johtivat pankin kiinteistöyhtiötä, jonne itse ostivat huutokaupassa omaisuutemme.

Teimme tästä kaikesta useita tutkintapyyntöjä poliisille, joka niitä tutki, mutta syyttäjä ei vienyt syytteitä eteenpäin, vaikka kokeneet Keskusrikospoliisin tutkijat suosittelivat syytteiden nostamista, koska todistusaineiston mukaan useita rikoksia on tapahtunut.

Keskusrikospoliisi takavarikoi pankin johtokunnan pöytäkirjat, joista selviää kiistattomasti yrityksemme kaappaussuunnitelma, jota pankki oli valmistellut puoli vuotta ennen yrityksemme hakemista konkurssiin vastoin keskinäisiä rahoitussopimuksiamme. 

Samainen KHT-tilintarkastaja laati Valtiovarainministeri Iiro Viinasen vastauslausunnon, jonka hän luki Eduskunnassa, vastauksena kansanedustajien laatimaan krjalliseen kysymykseen yrityksemme kaappauksesta ja konkurssista. Eli Viinanen luki pankin lahjoman KHT-tilintarkastajan kirjoittaman tekstin.

Syyttäjien ja tuomarien esteellisyyksistä ja virkavirheistä oli hankala valittaa Oikeuskanslerin virastoon, sillä valituksemme päätyivät pölyttymään viraston lakimiehelle, jonka kaksoisveli työskenteli pankissamme lakimiehenä.

Kaikesta tästä minulla on arkistossa blogissani kertomieni tapahtumien alkuperäiset dokumentit.

Meiltä yrittäjiltä vietiin kaikki. Yritys, omaisuus ja kodit, jotka siirtyivät pankkiireita lähellä olleiden tahojen omistukseen 70%:n alihintaa todellisista arvoistaan. Lisäksi meni viideltä perheeltä ja kolmeltatoista lapselta koti, minulta terveys, kotiseutu ja kotimaa. Lisäksi kolme kuollutta ja lähes kolmekymmentä haavoittunutta.

Eli kysymys kuuluu, tunnistitko lahjonnan, vai piditkö tätä normaalina suomalaisena pankki- ja tilintarkastustapana?

Tällainen on todellinen lahjottu ja korruptoitunut oikeusturva yrittäjillä ja muilla kansalaisilla Suomessa.

 

]]>
3 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235179-tunnistatko-sina-tasta-lahjonnan-ja-korruption#comments Esteellisyys Iiro Viinanen Korruptio Kpmg Lahjonta Thu, 06 Apr 2017 15:08:48 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235179-tunnistatko-sina-tasta-lahjonnan-ja-korruption
Esteellisyys ja korruptio rinnastettava rikoslaissa http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231523-esteellisyys-ja-korruptio-rinnastettava-rikoslaissa <p><strong>Voiko esteellisyyden itse arvioida?</strong></p> <p>Minun mielestäni on täysin mahdotonta itse arvioida esteellisyyttä kaikessa päätöksenteossa. Ei tuomari, ei syyttäjä, ei ministeri, ei virkamies, ei kunnallispoliitikko ja yleensä henkilö sellaisessa asemassa, jossa täytyy tehdä päätöksiä joko yksitäisen henkilön oikeuksista tai yhteisestä hyvästä, ei ole kykenevä arvioimaan omaa esteellisyyttään. Päätökseen osallistuvalla henkilöllä on kuitenkin henkilökohtainen velvollisuus tuoda esille kaikki ne seikat ennen osallistumistaan päätöksentekoon, jotka saattavat vaikuttaa hänen riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.</p> <p><strong>Tuon nyt esteellisenä toimineiden päättäjien, virkamiesten ja tuomareiden uhrin näkökannat esille, kun yleensä tuodaan vain esteellisenä toimineiden näkökannat esille. Ne tapahtumat ja seuraukset ovat luettavissa useassa aiemmassa blogissani.</strong></p> <p>Tässä lyhyesti osa niistä esteellisyyksistä, jotka vaikuttivat meidän vääriin tuomioihin.</p> <p>- Yhtiön KHT-tilintarkastaja sai satojentuhansien palkkion pankilta ja laati muistion, jossa yhtiön varallisuus alennettiin 70%:a hänen kaksi kuukautta aiemmin antamasta arviosta.</p> <p>- Välimiesoikeuden tuomari, ratkaistessaan riita-asiaamme pankkia vastaan teki samaan aikaan pankille ja sen lähipiirille asianajo toimeksiantoja ja laskutti yli kaksimiljoonaa.</p> <p>- Valitustamme esteellisestä välimiehestä Korkeimpaan oikeuteen ja välitystuomion purkamisesta ei edes käsitelty. Välitystuomioistuimen puheenjohtajana toimi Korkeimman oikeuden jäsen.</p> <p>- Valitustamme virkamiesten toimista koskien rahoittajapankkiamme tuli ilmi, että pankin lakimiehen kaksoisveli käsitteli valitustamme Oikeuskanslerinvirastossa.</p> <p>- Jne.<strong> Seuraukset olivat järkyttävät!</strong></p> <p><strong>Sanat esteellisyys, puolueettomuus ja riippumattomuus nivoutuvat yhteen laajasti tässä blogissani.​</strong></p> <p>Ne henkilöt, joilla on asemansa suoma mahdollisuus käyttää esteellisyyttään hyväkseen eivät näistä asioista puhu eivätkä kirjoita. Valitettavaa on myös se, että media jättää esteellisyysasiat vähälle käsittelylle vaikka esteellisenä toimiminen on vakava rikos yhteiskuntaa ja yksilöitä kohtaan.</p> <p>Esteellisyyttä ei voi, eikä saa arvioida, sellaiset henkilöt, joilla on mahdollisuus toimia esteellisenä ja aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnalle.</p> <p>Esteellisyys ei aina tarkoita sitä, että henkilö ajaa tuntemansa henkilön tai ryhmän etua, johon hän kuuluu. Esteellisyys voi ilmetä myös päinvastoin, että henkilö pyrkii estämään puolueettoman päätöksenteon, koska tuntee vihaa, kaunaa, kateutta tai ei vain tykkää toisen henkilön arvomaailmasta, tai on ikävät kokemukset esimerkiksi, jostain henkilöstä tai ryhmästä. Mahdollisuus laittaa kapuloita rattaisiin on arvokas koston väline.</p> <p><strong>Esteellisyys on kuin virus, se tartuu ilmateitse ja kosketuksesta</strong></p> <p>Päättävässä asemassa oleva henkilö saattaa yhdellä kädenpuristuksella ja hymyllä vaikuttaa toiseen henkilöön niin, että hän saa ansaitsematonta ihailua ja herättää niin ollen ansaitsematonta luottamusta. Kun tartunnan saanut käsittelee päättävässä asemassa olevan asioita, vaikkapa rikosasiaa tai esteellisyyttä, niin hänen täytyy tarkkaan miettiä, että käsittelee sitä puolueettomasti. Niin kuin kaikki virustartunnat, jälkitaudit voivat olla vielä vahingollisempia.</p> <p><strong>Mielistely ja esteellisyys</strong></p> <p>Ihmiset hakevat hyväksyntää, varsinkin he, jotka eivät ole saavuttaneet vielä riittävän vahvaa asemaa työssään tai politiikassa. Noustakseen yhteiskunnan arvoasteikossa korkeammalle, niin mielistely on se helpoin tie, joka on saavutettavissa helpoiten toimimalla tilaisuuden tullen esteellisenä ja edistämällä hänen asemastaan päättävien henkilöiden etuja, joko suoranaisesti tai heidän lähipiirinsä etuja.</p> <p><strong>Esteellisyyttä kasvattavat ryhmät</strong></p> <p>Erilaiset ryhmät, jotka voivat olla sukulaisuuden, harrastuksen, hyväntekeväisyyden, poliittisen puolueen, uskonlahkon, ammatin tai muun vastaavan sidoksen kautta tuonut ryhmän jäsenet yhteen.</p> <p>Suomi on yhdistysten luvattu maa, joten useat suomalaiset päättäjät ja päättävässä asemassa olevat henkilöt kuuluvat johonkin sellaiseen. Toiset yhdistykset ovat avoimia, joihin kuuluvat henkilöt ovat helposti löydettävissä, mutta on olemassa myös ns. Salaseuroja, joiden jäsennys on salattu. Vapaamuurarit lienevät se tunnetuin salaseura, joka on kerännyt yhteiskunnan päättäjiä ja vaikuttajia yhteen.</p> <p>Mielestäni kaikkien tällaisten ryhmään kuuluminen täytyisi olla laissa määritelty esteellisyys, joka täytyy ulkopuolisen arvioida aina tapauskohtaisesti. Siksi mihin tahansa, julkiseen tai salaiseen ryhmään kuuluminen täytyisi olla niiltä henkilöiltä julkinen, joka käyttää julkista valtaa, poliittisen päättäjänä, virkamiehenä, tuomarina jne. Vakavammaksi tällainen esteellisyys tulee vielä silloin, kun kyseessä on valtakunnallinen ryhmä tai jopa kasainvälinen yhdistys tai seura.</p> <p><strong>Yhteydet Venäjälle</strong></p> <p>Tänä aikana on myös oleellista tuoda esille päättäjien ja virkamiesten yhteydet Venäjälle, jotka saattavat olla painava syy esteellisyyteen valtion turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa.</p> <p><strong>Palvelus ja vastapalvelus</strong></p> <p>Esteellisenä toimija odottaa luonnollisesti saavansa vastapalveluksen häneltä, jonka asiaa ajoi esteellisenä.</p> <p>Jos kaikki ne päättäjät ja yhteiskunnan vaikuttajat tulisivat yhtäkkiä punaisiksi, jotka ovat tietoisesti käyttäneet esteellisyyttä hyväkseen omien, läheisten tai jonkun ryhmän etujen ajamiseen, niin punaisena hehkuisi valtioneuvosto, eduskunta, kunnantalot jne.</p> <p><strong>Esteellisyys on rinnastettava korruptioon rikoslaissa</strong></p> <p>Esteellinen henkilö tehdessään päätöksiä esim. Verorahojen käytöstä syyllistyy samalla tavoin korruptioon, vaikka suoranaisesti raha ei vaihtaisikaan omistajaa. Samoin on erilaisissa virkanimityksissä, joissa suositaan sukulaista, tuttavaa tai samaan ryhmään kuuluvaa. Sellaisen lahjonnan arvon voi suoraan mitata kaavalla, <strong>palkka + muut edut x viranhoidon aika kuukausissa = lahjuksen kokonaissumma</strong>. Esteellisenä toimimisesta voi saada palkkioksi esim. jonkun kauppaketjun henkilökohtaisen alennuskortin. Esteellisenä toimija odottaa aina jonkunlaista rahanarvoista vastasuoritusta, joka voi tapahtua eri muodoissa.</p> <p><strong>Esteellisyyden toteaminen.</strong></p> <p>Sitä arviota ei voi tehdä esteellisenä toiminut. Selitykseksi ei riitä tietämättömyys tai muistamattomuus.</p> <p>Henkilö varastaa kaupan hyllyltä sämpylän ja kävelee kassan ohi. Vartija ottaa hänet kiinni. Varas antaa selityksen &rdquo;Missään ei lukenut, että sämpylästä täytyy maksaa?&rdquo; Tähän samaan tapaa ovat esteellisenä toimineet poliitikot ja virkamiehet selittäneet toimintaansa ja heidät on vapautettu syytteistä. Sämpylävaras joutui vastuuseen.</p> <p>Esteellisyyttä ei voi yksi ainoa viranomainen arvioida, vaan sen arvioinnin voi tehdä vain eri poliittisista puolueista ja oikeusoppineista koostuva &rdquo;Esteellisyyden arviointilautakunta&rdquo; Jos arvion tekee yksi ainut&nbsp; viranomainen, niin hänelle tai hänen läheisilleen saattaa olla myöhemmin etua siitä, että on päästänyt pälkähästä korkea-arvoisen poliitikon tai virkamiehen. Näin on Suomessa toimittu, ilmeisesti koko itsenäisyytemme ajan ja siksi Suomi on läpeensä piilokorruptoitunut.</p> <p>Suomen itsenäisyyden aikana ei ole yhtään tuomaria istunut vankilassa. Se ei tarkoita sitä, että Suomessa olisi erityisen rehelliset tuomarit, se on jo tilastollisestikin mahdotonta, vaan heitä ei ole kukaan saattanut vastuuseen ja heidän toimintaansa ei kukaan todellisuudessa valvo.</p> <p>Kun esteellisenä toimimisesta on tullut maan tapa, niin siitä on muodostunut päättäjien, virkamiesten ja tuomareiden valheiden verkosto, jossa tietoisuus omista ja toisten laittomuuksista pitää kaikki laittomuuksien otteessaan. Nyt tällä maan tavalla alkaa olla myös kansallista turvallisuutta heikentävä vaikutus.</p> <p><strong>Lainsäädäntö ja esteellisyys</strong></p> <p>Kansalaisten valvontaa on viimeisen vuosikymmenen aikana vahvasti lisätty. Nyt puhtaan myös rangaistusten koventamisesta. Kuitenkaan esteellisyyden ja korruption liittyvää lainsäädäntöä ei uudisteta, eikä niiden valvontaa lisätä, vaikka niillä on yhteiskunnalle suurempi merkitys, kuin sämpylävarkaan rangaistuksella.</p> <p>On täysin selvää ja ymmärrettävää, että ne poliitikot ja virkamiehet, jotka laativat ja uudistavat lakeja, eivät halua vaarantaa omaa epäeettistä toimintaansa työssään ja vallankäyttäjänä. Eli sämpylävaras ei tietenkään halua lisätä sämpylöiden valvontaa ja koventaa varastamisesta seuraavaa rangaistusta.</p> <p><strong>Esteellisenä toimiminen tutkittaessa esteellisyyttä</strong></p> <p>Minä kansalaisena kiinnitin huomiota Sipilän esteellisyys asiassa siihen, että siinä oli yhtenä osapuolena YLE:n vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja esteellisyyden käsitteli ja ratkaisi Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, joka on Atte Jääskeläisen sukulainen. En tiedä, että olisiko jossain muussa maassa voitu näin menetellä? Esteellisyys tarkoittaa puolueettomuutta ja riippumattomuutta, jolloin sen täytyy&nbsp; myös näyttää siltä. Tässä tapauksessa olisi ollut oikeusvaltion periaatteen mukaista, että Petri Jääskeläinen olisi jäävännyt itsensä asian käsittelystä. Oliko tämä syynä, että ilmeisesti Venäjän avustuksella, saatin nopeasti kumppani Terrafamelle, jonka taustat jäi tutkimatta? Suhteet Venäjään, ympäristörikokset, lahjonta, veroparatiisikytkökset jne.</p> <p><strong>Korkeimman oikeuden tuomareiden esteellisyys</strong></p> <p>Suomessa Korkeimman oikeuden tuomareilla on sivutoimena toimiminen välimiesoikeuden tuomareina, joista saatava palkkio saattaa ylittää virasta saadun vuosipalkan määrän. Esimerkiksi Portugalissa tuomareiden sivutoimiin suhtaudutaan näin &rdquo; Tuomareiden riippumattomuus ja puolueettomuus varmistetaan perustuslailla. Siinä säädetään, että tuomarit eivät voi ottaa vastaan muita julkisia tai yksityisiä tehtäviä, lukuun ottamatta opetustehtäviä, joista ei makseta korvausta, tai oikeusalan tieteelliseen tutkimukseen liittyviä tehtäviä. &rdquo;</p> <p><strong>Yksityisyrittäjyyden edistäminen ja yrittäjäjärjestöt, esteellisyys</strong></p> <p>Tutustuttuani yrittäjäjärjestöjen toimintaan, niin jopa niissä vaikuttaa siltä, että ne eivät aja yksityisyrittäjien etuja, vaikka he maksavat suurimman osan niiden toimintakuluista. Ulkopuolista näyttää siltä, että ne ovat esteellisiä antamaan lausuntoja liittyen jäsenistön etujen ajamiseen, koska valta vaikuttaisi liukuneen monopolin saavuttaneille virkamiesyrityksille, pankeille, vakuutuslaitoksille ja toisille sidosryhmille, joiden edut ovat ristiriidassa yksityisyrittäjyyden kanssa.</p> <p><strong>Päätoimittajien yhdistys mielestäni vaarantaa median riippumattomuuden ja puolueettomuuden</strong></p> <p>Näin aktiivisesti media seuraavana valtamedian luotettavuus on hiukan laskenut sen jälkeen, kun sain tiedon Päätoimittajien yhdistyksestä. En tiedä, että onko sellainen yhdistys myös toisissa maissa ja miten se vaikuttaa Suomen sijoitukseen maailman median vapaudessa? Jäsenyys sellaisessa yhdistyksessä ei ainakaan lisää median uskottavuutta.</p> <p><strong>Esteellisenä toimiminen ja korruptio olivat 90-luvun pankkikriisin suurin syy</strong></p> <p>Oli järkyttä todeta, että samat henkilöt, jotka olivat pankkikriisin aiheuttaneet, niin heidät valittiin hoitamaan kriisin seuraukset. Siitä seurasi se, että he pystyivät toimimaan epärehellisesti, jopa rikollisella tavalla ilman mitään valvontaa tai vaaraa joutua rikoksistaan vastuuseen. Silloin esteellisyys ja korruptio löivät kättä. Putsattiin valtionkirstusta 300miljardia markkaa (50miljardia euroa) tämän vuoden valtionbudjettia vastaava summa. Seurauksena oli 65.000:n yrittäjän konkurssi, heidän ja muiden velallisten omaisuuden siirto alihintaan toisille. Sama meno on jatkunut nämä 25-vuotta ja loppua sille ei näy, mutta Suomen hyvinvoinnin loppu jo häämöttää.</p> <p><strong>Vuosisadan kestänyt nepotismi Suomessa</strong></p> <p>Suomi on pieni maa, mutta se ei ole kuitenkaan niin pieni, kuin miltä se näyttää virkamieskuntaa ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden sukulaisuussuhteissa. Eli, kun ei ole välitetty esteellisenä toimimisesta, niin Suomen päätäntävalta on siirtynyt hyvin pienelle joukolle sukuja, suoranaisesti tai avioliiton kautta.</p> <p><strong>Tässä yhdelle rehellisyyteen ja avoimuuteen tähtäävälle puolueelle oiva vaaliteema, jonka allekirjoittaa suurin osa Suomen kansasta, eli me, jotka joudumme aina maksumiehiksi esteellisenä toimineitten ja korruptioon suostuneitten päättäjien ja virkamiesten toimista.&nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voiko esteellisyyden itse arvioida?

Minun mielestäni on täysin mahdotonta itse arvioida esteellisyyttä kaikessa päätöksenteossa. Ei tuomari, ei syyttäjä, ei ministeri, ei virkamies, ei kunnallispoliitikko ja yleensä henkilö sellaisessa asemassa, jossa täytyy tehdä päätöksiä joko yksitäisen henkilön oikeuksista tai yhteisestä hyvästä, ei ole kykenevä arvioimaan omaa esteellisyyttään. Päätökseen osallistuvalla henkilöllä on kuitenkin henkilökohtainen velvollisuus tuoda esille kaikki ne seikat ennen osallistumistaan päätöksentekoon, jotka saattavat vaikuttaa hänen riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.

Tuon nyt esteellisenä toimineiden päättäjien, virkamiesten ja tuomareiden uhrin näkökannat esille, kun yleensä tuodaan vain esteellisenä toimineiden näkökannat esille. Ne tapahtumat ja seuraukset ovat luettavissa useassa aiemmassa blogissani.

Tässä lyhyesti osa niistä esteellisyyksistä, jotka vaikuttivat meidän vääriin tuomioihin.

- Yhtiön KHT-tilintarkastaja sai satojentuhansien palkkion pankilta ja laati muistion, jossa yhtiön varallisuus alennettiin 70%:a hänen kaksi kuukautta aiemmin antamasta arviosta.

- Välimiesoikeuden tuomari, ratkaistessaan riita-asiaamme pankkia vastaan teki samaan aikaan pankille ja sen lähipiirille asianajo toimeksiantoja ja laskutti yli kaksimiljoonaa.

- Valitustamme esteellisestä välimiehestä Korkeimpaan oikeuteen ja välitystuomion purkamisesta ei edes käsitelty. Välitystuomioistuimen puheenjohtajana toimi Korkeimman oikeuden jäsen.

- Valitustamme virkamiesten toimista koskien rahoittajapankkiamme tuli ilmi, että pankin lakimiehen kaksoisveli käsitteli valitustamme Oikeuskanslerinvirastossa.

- Jne. Seuraukset olivat järkyttävät!

Sanat esteellisyys, puolueettomuus ja riippumattomuus nivoutuvat yhteen laajasti tässä blogissani.​

Ne henkilöt, joilla on asemansa suoma mahdollisuus käyttää esteellisyyttään hyväkseen eivät näistä asioista puhu eivätkä kirjoita. Valitettavaa on myös se, että media jättää esteellisyysasiat vähälle käsittelylle vaikka esteellisenä toimiminen on vakava rikos yhteiskuntaa ja yksilöitä kohtaan.

Esteellisyyttä ei voi, eikä saa arvioida, sellaiset henkilöt, joilla on mahdollisuus toimia esteellisenä ja aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnalle.

Esteellisyys ei aina tarkoita sitä, että henkilö ajaa tuntemansa henkilön tai ryhmän etua, johon hän kuuluu. Esteellisyys voi ilmetä myös päinvastoin, että henkilö pyrkii estämään puolueettoman päätöksenteon, koska tuntee vihaa, kaunaa, kateutta tai ei vain tykkää toisen henkilön arvomaailmasta, tai on ikävät kokemukset esimerkiksi, jostain henkilöstä tai ryhmästä. Mahdollisuus laittaa kapuloita rattaisiin on arvokas koston väline.

Esteellisyys on kuin virus, se tartuu ilmateitse ja kosketuksesta

Päättävässä asemassa oleva henkilö saattaa yhdellä kädenpuristuksella ja hymyllä vaikuttaa toiseen henkilöön niin, että hän saa ansaitsematonta ihailua ja herättää niin ollen ansaitsematonta luottamusta. Kun tartunnan saanut käsittelee päättävässä asemassa olevan asioita, vaikkapa rikosasiaa tai esteellisyyttä, niin hänen täytyy tarkkaan miettiä, että käsittelee sitä puolueettomasti. Niin kuin kaikki virustartunnat, jälkitaudit voivat olla vielä vahingollisempia.

Mielistely ja esteellisyys

Ihmiset hakevat hyväksyntää, varsinkin he, jotka eivät ole saavuttaneet vielä riittävän vahvaa asemaa työssään tai politiikassa. Noustakseen yhteiskunnan arvoasteikossa korkeammalle, niin mielistely on se helpoin tie, joka on saavutettavissa helpoiten toimimalla tilaisuuden tullen esteellisenä ja edistämällä hänen asemastaan päättävien henkilöiden etuja, joko suoranaisesti tai heidän lähipiirinsä etuja.

Esteellisyyttä kasvattavat ryhmät

Erilaiset ryhmät, jotka voivat olla sukulaisuuden, harrastuksen, hyväntekeväisyyden, poliittisen puolueen, uskonlahkon, ammatin tai muun vastaavan sidoksen kautta tuonut ryhmän jäsenet yhteen.

Suomi on yhdistysten luvattu maa, joten useat suomalaiset päättäjät ja päättävässä asemassa olevat henkilöt kuuluvat johonkin sellaiseen. Toiset yhdistykset ovat avoimia, joihin kuuluvat henkilöt ovat helposti löydettävissä, mutta on olemassa myös ns. Salaseuroja, joiden jäsennys on salattu. Vapaamuurarit lienevät se tunnetuin salaseura, joka on kerännyt yhteiskunnan päättäjiä ja vaikuttajia yhteen.

Mielestäni kaikkien tällaisten ryhmään kuuluminen täytyisi olla laissa määritelty esteellisyys, joka täytyy ulkopuolisen arvioida aina tapauskohtaisesti. Siksi mihin tahansa, julkiseen tai salaiseen ryhmään kuuluminen täytyisi olla niiltä henkilöiltä julkinen, joka käyttää julkista valtaa, poliittisen päättäjänä, virkamiehenä, tuomarina jne. Vakavammaksi tällainen esteellisyys tulee vielä silloin, kun kyseessä on valtakunnallinen ryhmä tai jopa kasainvälinen yhdistys tai seura.

Yhteydet Venäjälle

Tänä aikana on myös oleellista tuoda esille päättäjien ja virkamiesten yhteydet Venäjälle, jotka saattavat olla painava syy esteellisyyteen valtion turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa.

Palvelus ja vastapalvelus

Esteellisenä toimija odottaa luonnollisesti saavansa vastapalveluksen häneltä, jonka asiaa ajoi esteellisenä.

Jos kaikki ne päättäjät ja yhteiskunnan vaikuttajat tulisivat yhtäkkiä punaisiksi, jotka ovat tietoisesti käyttäneet esteellisyyttä hyväkseen omien, läheisten tai jonkun ryhmän etujen ajamiseen, niin punaisena hehkuisi valtioneuvosto, eduskunta, kunnantalot jne.

Esteellisyys on rinnastettava korruptioon rikoslaissa

Esteellinen henkilö tehdessään päätöksiä esim. Verorahojen käytöstä syyllistyy samalla tavoin korruptioon, vaikka suoranaisesti raha ei vaihtaisikaan omistajaa. Samoin on erilaisissa virkanimityksissä, joissa suositaan sukulaista, tuttavaa tai samaan ryhmään kuuluvaa. Sellaisen lahjonnan arvon voi suoraan mitata kaavalla, palkka + muut edut x viranhoidon aika kuukausissa = lahjuksen kokonaissumma. Esteellisenä toimimisesta voi saada palkkioksi esim. jonkun kauppaketjun henkilökohtaisen alennuskortin. Esteellisenä toimija odottaa aina jonkunlaista rahanarvoista vastasuoritusta, joka voi tapahtua eri muodoissa.

Esteellisyyden toteaminen.

Sitä arviota ei voi tehdä esteellisenä toiminut. Selitykseksi ei riitä tietämättömyys tai muistamattomuus.

Henkilö varastaa kaupan hyllyltä sämpylän ja kävelee kassan ohi. Vartija ottaa hänet kiinni. Varas antaa selityksen ”Missään ei lukenut, että sämpylästä täytyy maksaa?” Tähän samaan tapaa ovat esteellisenä toimineet poliitikot ja virkamiehet selittäneet toimintaansa ja heidät on vapautettu syytteistä. Sämpylävaras joutui vastuuseen.

Esteellisyyttä ei voi yksi ainoa viranomainen arvioida, vaan sen arvioinnin voi tehdä vain eri poliittisista puolueista ja oikeusoppineista koostuva ”Esteellisyyden arviointilautakunta” Jos arvion tekee yksi ainut  viranomainen, niin hänelle tai hänen läheisilleen saattaa olla myöhemmin etua siitä, että on päästänyt pälkähästä korkea-arvoisen poliitikon tai virkamiehen. Näin on Suomessa toimittu, ilmeisesti koko itsenäisyytemme ajan ja siksi Suomi on läpeensä piilokorruptoitunut.

Suomen itsenäisyyden aikana ei ole yhtään tuomaria istunut vankilassa. Se ei tarkoita sitä, että Suomessa olisi erityisen rehelliset tuomarit, se on jo tilastollisestikin mahdotonta, vaan heitä ei ole kukaan saattanut vastuuseen ja heidän toimintaansa ei kukaan todellisuudessa valvo.

Kun esteellisenä toimimisesta on tullut maan tapa, niin siitä on muodostunut päättäjien, virkamiesten ja tuomareiden valheiden verkosto, jossa tietoisuus omista ja toisten laittomuuksista pitää kaikki laittomuuksien otteessaan. Nyt tällä maan tavalla alkaa olla myös kansallista turvallisuutta heikentävä vaikutus.

Lainsäädäntö ja esteellisyys

Kansalaisten valvontaa on viimeisen vuosikymmenen aikana vahvasti lisätty. Nyt puhtaan myös rangaistusten koventamisesta. Kuitenkaan esteellisyyden ja korruption liittyvää lainsäädäntöä ei uudisteta, eikä niiden valvontaa lisätä, vaikka niillä on yhteiskunnalle suurempi merkitys, kuin sämpylävarkaan rangaistuksella.

On täysin selvää ja ymmärrettävää, että ne poliitikot ja virkamiehet, jotka laativat ja uudistavat lakeja, eivät halua vaarantaa omaa epäeettistä toimintaansa työssään ja vallankäyttäjänä. Eli sämpylävaras ei tietenkään halua lisätä sämpylöiden valvontaa ja koventaa varastamisesta seuraavaa rangaistusta.

Esteellisenä toimiminen tutkittaessa esteellisyyttä

Minä kansalaisena kiinnitin huomiota Sipilän esteellisyys asiassa siihen, että siinä oli yhtenä osapuolena YLE:n vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja esteellisyyden käsitteli ja ratkaisi Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, joka on Atte Jääskeläisen sukulainen. En tiedä, että olisiko jossain muussa maassa voitu näin menetellä? Esteellisyys tarkoittaa puolueettomuutta ja riippumattomuutta, jolloin sen täytyy  myös näyttää siltä. Tässä tapauksessa olisi ollut oikeusvaltion periaatteen mukaista, että Petri Jääskeläinen olisi jäävännyt itsensä asian käsittelystä. Oliko tämä syynä, että ilmeisesti Venäjän avustuksella, saatin nopeasti kumppani Terrafamelle, jonka taustat jäi tutkimatta? Suhteet Venäjään, ympäristörikokset, lahjonta, veroparatiisikytkökset jne.

Korkeimman oikeuden tuomareiden esteellisyys

Suomessa Korkeimman oikeuden tuomareilla on sivutoimena toimiminen välimiesoikeuden tuomareina, joista saatava palkkio saattaa ylittää virasta saadun vuosipalkan määrän. Esimerkiksi Portugalissa tuomareiden sivutoimiin suhtaudutaan näin ” Tuomareiden riippumattomuus ja puolueettomuus varmistetaan perustuslailla. Siinä säädetään, että tuomarit eivät voi ottaa vastaan muita julkisia tai yksityisiä tehtäviä, lukuun ottamatta opetustehtäviä, joista ei makseta korvausta, tai oikeusalan tieteelliseen tutkimukseen liittyviä tehtäviä. ”

Yksityisyrittäjyyden edistäminen ja yrittäjäjärjestöt, esteellisyys

Tutustuttuani yrittäjäjärjestöjen toimintaan, niin jopa niissä vaikuttaa siltä, että ne eivät aja yksityisyrittäjien etuja, vaikka he maksavat suurimman osan niiden toimintakuluista. Ulkopuolista näyttää siltä, että ne ovat esteellisiä antamaan lausuntoja liittyen jäsenistön etujen ajamiseen, koska valta vaikuttaisi liukuneen monopolin saavuttaneille virkamiesyrityksille, pankeille, vakuutuslaitoksille ja toisille sidosryhmille, joiden edut ovat ristiriidassa yksityisyrittäjyyden kanssa.

Päätoimittajien yhdistys mielestäni vaarantaa median riippumattomuuden ja puolueettomuuden

Näin aktiivisesti media seuraavana valtamedian luotettavuus on hiukan laskenut sen jälkeen, kun sain tiedon Päätoimittajien yhdistyksestä. En tiedä, että onko sellainen yhdistys myös toisissa maissa ja miten se vaikuttaa Suomen sijoitukseen maailman median vapaudessa? Jäsenyys sellaisessa yhdistyksessä ei ainakaan lisää median uskottavuutta.

Esteellisenä toimiminen ja korruptio olivat 90-luvun pankkikriisin suurin syy

Oli järkyttä todeta, että samat henkilöt, jotka olivat pankkikriisin aiheuttaneet, niin heidät valittiin hoitamaan kriisin seuraukset. Siitä seurasi se, että he pystyivät toimimaan epärehellisesti, jopa rikollisella tavalla ilman mitään valvontaa tai vaaraa joutua rikoksistaan vastuuseen. Silloin esteellisyys ja korruptio löivät kättä. Putsattiin valtionkirstusta 300miljardia markkaa (50miljardia euroa) tämän vuoden valtionbudjettia vastaava summa. Seurauksena oli 65.000:n yrittäjän konkurssi, heidän ja muiden velallisten omaisuuden siirto alihintaan toisille. Sama meno on jatkunut nämä 25-vuotta ja loppua sille ei näy, mutta Suomen hyvinvoinnin loppu jo häämöttää.

Vuosisadan kestänyt nepotismi Suomessa

Suomi on pieni maa, mutta se ei ole kuitenkaan niin pieni, kuin miltä se näyttää virkamieskuntaa ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden sukulaisuussuhteissa. Eli, kun ei ole välitetty esteellisenä toimimisesta, niin Suomen päätäntävalta on siirtynyt hyvin pienelle joukolle sukuja, suoranaisesti tai avioliiton kautta.

Tässä yhdelle rehellisyyteen ja avoimuuteen tähtäävälle puolueelle oiva vaaliteema, jonka allekirjoittaa suurin osa Suomen kansasta, eli me, jotka joudumme aina maksumiehiksi esteellisenä toimineitten ja korruptioon suostuneitten päättäjien ja virkamiesten toimista. 

]]>
1 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231523-esteellisyys-ja-korruptio-rinnastettava-rikoslaissa#comments Esteellisyys Kansallinen turvallisuus Korruptio Thu, 16 Feb 2017 04:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231523-esteellisyys-ja-korruptio-rinnastettava-rikoslaissa
Chempolisin kaverikapitalismi: Sipilät, Fortum, Taaleri ja Fagernäs http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230984-chempolisin-kaverikapitalismi-sipilat-fortum-taaleri-ja-fagernas <p>Chempoliksen rahoitusosapuolilla vaikuttaisi olevan paljon yhteyksiä, joissa yhdistävänä tekijänä on Fortum, joka yhdessä Taalerin kanssa pelasti Chempoliksen konkurssilta. Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001-2009 puolustaen voimakkaasti toimitusjohtaja Liliusta johdon optiojärjestelyissä. Asiasta nousseen kohun myötä Fagernäs joutui eroamaan vuonna 2009. Samalla kun Fagernäs on Taalerin hallituksen puheenjohtaja on hänen perheensä luotsaama Hermitage &amp; Co Oy suurin Taalerin omistaja. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.</p><p>Taalerin yhteydet Fortumiin vaikuttaisivat olevan siis varsin hyvät. Sipilä taas vastaa Fortumin omistajaohjauksesta. Yhdessähän nämä yritykset sitten pelastivat Chempolisin konkurssilta. <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702072200066382_pi.shtml">Tämän päiväisessä Iltalehdessä</a> kerrotaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Fortumin ja Taalerin sijoitusten myötä konkurssikypsä Chempolis olikin yhtäkkiä lähes 19 miljoonan euron arvoinen yritys. Samalla Sipilän lasten sijoituksen arvo kasvoi muutamasta hassusta tuhannesta miljoonaan euroon.Fortum-Taaleri -rahoista 2,9 miljoonaa euroa meni lainojen maksuun</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>Kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan Chempolis ei ole enää velkaa myöskään Sipilän lasten sijoitusyhtiö Fortel Investille. Tämä tarkoittanee sitä, että Sipilät päättivät vaihtaa 750&thinsp;000 euron velkakirjan yhtiön osakkeisiin. Fortel Invest on tällä hetkellä Chempoliksen viidenneksi suurin omistaja 5,25 prosentin omistusosuudellaan.</em>&quot;</p><p>Yhtiön rahoitusasemasta kerrotaan artikkelissa lisäksi seuraavaa:</p><p><em>&quot;Ernst &amp; Youngin Oulun toimiston johtajan <strong>Jari Karppisen</strong> laatima kertomus on laadittu huhtikuussa 2016, vajaa kaksi kuukautta Intian-matkan jälkeen. Chempoliksen oma pääoma oli tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa miinuksella.&quot;</em></p><p><em>&quot;Yhtiön käyttöpääoma ei vastaa seuraavan 12 kuukauden tarpeita. Yhtiön pääoma on negatiivinen - 7 163 993,79 euroa. Toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä esitetyt asiat osoittavat merkittävää epävarmuutta, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaa, Karppinen lausui tilintarkastuskertomuksessaan 7. huhtikuuta 2016</em>.&quot;</p><p>Suomeksi sanottuna firma oli täysin kuralla ennen Fortumin ja Taalerin sijoitusta.</p><p>Iltalehdessä kerrotaan myös seuraavaa: &quot;</p><p>&quot;<em>Iltalehti pyysi ulkoministeriötä toimittamaan kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Sipilän johdolla tehtyyn Team Finland -vienninedistämismatkaan Intiaan helmikuussa 2016. Ministeriö salasi suurimman osan pyydetyistä asiakirjoista julkisuuslain perusteella.&quot;</em></p><p><em>&quot;Salattujen asiakirjojen joukossa on useita taustamuistioita, jotka koskevat muun muassa matkan tavoitteita ja Suomen Intian-suhteita. Myös viralliset kiitoskirjeet salattiin.</em>&quot;</p><p>Käytännössä siis juuri mitään merkittävää tietoa ei anneta. Toivottavasti oikeuskanslerilla edes on pääsy tietoihin, jotta asiaan saadaan joku selvyys. Toistaiseksi Sipilän lausumat tiedot ja intialainen kuvaus keskusteluista eivät oikein stemmaa.</p><p>Iltalehdessä kerrotaan myös:</p><p>&quot;Chempoliksen toimitusjohtajan <strong>Esa Rousun</strong> mukaan &quot;länsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkietanolitehdasta&quot;. Rousun mukaan yhtiöltä puuttuu vain ensimmäiseen tuotantolaitokseen vaadittavat 50 miljoonaa euroa.Uskottavuus tulee kuntoon ensimmäisen tuotantolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin, Rousu vakuutti.&quot;</p><p>Tästä kuviosta vielä puuttuisi, että ensimmäinen tehdas rakentuisikin Sipilän hallituksen rakennetukien ohjaamana Pohjanmaalle, joka juuri sai<a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle"> 346 miljoonan EU-tuen jaossa Sipilän ja Lintilän kotiseudulle</a> muhkeimman potin&nbsp;107,5 miljoonaa euroa eli&nbsp;lähes kolmanneksen.</p><p>Onko minulla sitten tarjota muuta kuin yhteyksiä ja spekulaatiota - eipä oikein ole. Minun rahkeillani eikä näköjään esimerkiksi Italehdenkään päästä kovin pitkälle ennen törmäämistä salassapitoon. Ulkoministeriö salasi&nbsp; lähes kaiken oleellisen, lisäksi Fortum, Taaleri sekä Chempolis vetoavat liikesalaisuuteen ja kieltäytyvät vastaamasta. Kenties oikeuskanslerilla on suuremmat valtuudet tarkastella asiaa - toivon niin.</p><p>Ainakin minun nenääni tämä tuoksahtaa vahvasti kaverikapitalismilta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Chempoliksen rahoitusosapuolilla vaikuttaisi olevan paljon yhteyksiä, joissa yhdistävänä tekijänä on Fortum, joka yhdessä Taalerin kanssa pelasti Chempoliksen konkurssilta. Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001-2009 puolustaen voimakkaasti toimitusjohtaja Liliusta johdon optiojärjestelyissä. Asiasta nousseen kohun myötä Fagernäs joutui eroamaan vuonna 2009. Samalla kun Fagernäs on Taalerin hallituksen puheenjohtaja on hänen perheensä luotsaama Hermitage & Co Oy suurin Taalerin omistaja. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.

Taalerin yhteydet Fortumiin vaikuttaisivat olevan siis varsin hyvät. Sipilä taas vastaa Fortumin omistajaohjauksesta. Yhdessähän nämä yritykset sitten pelastivat Chempolisin konkurssilta. Tämän päiväisessä Iltalehdessä kerrotaan seuraavaa:

"Fortumin ja Taalerin sijoitusten myötä konkurssikypsä Chempolis olikin yhtäkkiä lähes 19 miljoonan euron arvoinen yritys. Samalla Sipilän lasten sijoituksen arvo kasvoi muutamasta hassusta tuhannesta miljoonaan euroon.Fortum-Taaleri -rahoista 2,9 miljoonaa euroa meni lainojen maksuun."

"Kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan Chempolis ei ole enää velkaa myöskään Sipilän lasten sijoitusyhtiö Fortel Investille. Tämä tarkoittanee sitä, että Sipilät päättivät vaihtaa 750 000 euron velkakirjan yhtiön osakkeisiin. Fortel Invest on tällä hetkellä Chempoliksen viidenneksi suurin omistaja 5,25 prosentin omistusosuudellaan."

Yhtiön rahoitusasemasta kerrotaan artikkelissa lisäksi seuraavaa:

"Ernst & Youngin Oulun toimiston johtajan Jari Karppisen laatima kertomus on laadittu huhtikuussa 2016, vajaa kaksi kuukautta Intian-matkan jälkeen. Chempoliksen oma pääoma oli tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa miinuksella."

"Yhtiön käyttöpääoma ei vastaa seuraavan 12 kuukauden tarpeita. Yhtiön pääoma on negatiivinen - 7 163 993,79 euroa. Toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä esitetyt asiat osoittavat merkittävää epävarmuutta, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaa, Karppinen lausui tilintarkastuskertomuksessaan 7. huhtikuuta 2016."

Suomeksi sanottuna firma oli täysin kuralla ennen Fortumin ja Taalerin sijoitusta.

Iltalehdessä kerrotaan myös seuraavaa: "

"Iltalehti pyysi ulkoministeriötä toimittamaan kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Sipilän johdolla tehtyyn Team Finland -vienninedistämismatkaan Intiaan helmikuussa 2016. Ministeriö salasi suurimman osan pyydetyistä asiakirjoista julkisuuslain perusteella."

"Salattujen asiakirjojen joukossa on useita taustamuistioita, jotka koskevat muun muassa matkan tavoitteita ja Suomen Intian-suhteita. Myös viralliset kiitoskirjeet salattiin."

Käytännössä siis juuri mitään merkittävää tietoa ei anneta. Toivottavasti oikeuskanslerilla edes on pääsy tietoihin, jotta asiaan saadaan joku selvyys. Toistaiseksi Sipilän lausumat tiedot ja intialainen kuvaus keskusteluista eivät oikein stemmaa.

Iltalehdessä kerrotaan myös:

"Chempoliksen toimitusjohtajan Esa Rousun mukaan "länsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkietanolitehdasta". Rousun mukaan yhtiöltä puuttuu vain ensimmäiseen tuotantolaitokseen vaadittavat 50 miljoonaa euroa.Uskottavuus tulee kuntoon ensimmäisen tuotantolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin, Rousu vakuutti."

Tästä kuviosta vielä puuttuisi, että ensimmäinen tehdas rakentuisikin Sipilän hallituksen rakennetukien ohjaamana Pohjanmaalle, joka juuri sai 346 miljoonan EU-tuen jaossa Sipilän ja Lintilän kotiseudulle muhkeimman potin 107,5 miljoonaa euroa eli lähes kolmanneksen.

Onko minulla sitten tarjota muuta kuin yhteyksiä ja spekulaatiota - eipä oikein ole. Minun rahkeillani eikä näköjään esimerkiksi Italehdenkään päästä kovin pitkälle ennen törmäämistä salassapitoon. Ulkoministeriö salasi  lähes kaiken oleellisen, lisäksi Fortum, Taaleri sekä Chempolis vetoavat liikesalaisuuteen ja kieltäytyvät vastaamasta. Kenties oikeuskanslerilla on suuremmat valtuudet tarkastella asiaa - toivon niin.

Ainakin minun nenääni tämä tuoksahtaa vahvasti kaverikapitalismilta.

 

 

]]>
53 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230984-chempolisin-kaverikapitalismi-sipilat-fortum-taaleri-ja-fagernas#comments Chempolis Esteellisyys Fortum Investoinnit Juha Sipilä Tue, 07 Feb 2017 08:16:49 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230984-chempolisin-kaverikapitalismi-sipilat-fortum-taaleri-ja-fagernas