Vladimir Putin http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133924/all Sun, 23 Sep 2018 02:05:39 +0300 fi Suomalainen ei usko, ennen kuin se on liian myöhäistä http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261413-suomalainen-ei-usko-ennen-kuin-se-on-liian-myohaista <p>Venäjä laittoi esteet maitotuotteiden ostolle Suomesta, mutta Suomessa ei ole edes harkittu kaasun ja öljyn oston vähentämistä Venäjältä?</p><p>Suomi vielä avittaa Venäjää myymään kaasua Eurooppaan ja tilasi ydinvoimalan.</p><p>Suomi myy maa-alueita Venäjän valtion bulvaaneille ja aikoo vielä siirtyä Venäjän kanssa samaan aikavyöhykkeeseen pysyvästi, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7332217">Putinin toivomuksesta</a>.</p><p>Suomi on muiden EU-maiden ohella ollut edesauttamassa rahallisesti ja teknologialla Venäjän asevarustelua, joten EU-maiden on täytynyt ja täytyy lisätä asevarustelua.</p><p><strong>Eikö olisi jo aika alkaa neuvottelemaan Suomen liittämistä Venäjään?&nbsp;</strong></p><p>Suomen kuvernööriksi on jo kaksi suomalaista ex-pääministeriehdokasta. Säästöä syntyisi asevarustelussa ja vodkaa saisi maitokaupoista edulliseen hintaan. Ruotsin kieli pois ja venäjän kieli tilalle. Osa suomalaisista asutetaan Siperiaan, niin ei tunnu liian ahtaalta ja saadaan vapautettua venäläisille asuntoja. Kotimaanmatkailu piristyisi ja kulttuuri kukoistaisi uusissa tamineissa. Suomalaisten yritykset venäläisomistukseen, niin tehot nousee. Autoilukin on helpompaa Venäjän sisäisessä liikenteessä, kun autojen verotus rajan myöstä poistuu. Venäjällä ei tarvitsisi tehdä eläkeiän korotuksia, kun suomalaisten 200miljardin euron eläkesäästöillä katettaisiin meidän kaikkien venäläisten eläkkeet, kun elinkustannukset romahtaisivat.</p><p>Tässäpä tavoite Sipilälle, Soinille ja kumppaneille ja kerrankin trolleille mieluinen blogi</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä laittoi esteet maitotuotteiden ostolle Suomesta, mutta Suomessa ei ole edes harkittu kaasun ja öljyn oston vähentämistä Venäjältä?

Suomi vielä avittaa Venäjää myymään kaasua Eurooppaan ja tilasi ydinvoimalan.

Suomi myy maa-alueita Venäjän valtion bulvaaneille ja aikoo vielä siirtyä Venäjän kanssa samaan aikavyöhykkeeseen pysyvästi, Putinin toivomuksesta.

Suomi on muiden EU-maiden ohella ollut edesauttamassa rahallisesti ja teknologialla Venäjän asevarustelua, joten EU-maiden on täytynyt ja täytyy lisätä asevarustelua.

Eikö olisi jo aika alkaa neuvottelemaan Suomen liittämistä Venäjään? 

Suomen kuvernööriksi on jo kaksi suomalaista ex-pääministeriehdokasta. Säästöä syntyisi asevarustelussa ja vodkaa saisi maitokaupoista edulliseen hintaan. Ruotsin kieli pois ja venäjän kieli tilalle. Osa suomalaisista asutetaan Siperiaan, niin ei tunnu liian ahtaalta ja saadaan vapautettua venäläisille asuntoja. Kotimaanmatkailu piristyisi ja kulttuuri kukoistaisi uusissa tamineissa. Suomalaisten yritykset venäläisomistukseen, niin tehot nousee. Autoilukin on helpompaa Venäjän sisäisessä liikenteessä, kun autojen verotus rajan myöstä poistuu. Venäjällä ei tarvitsisi tehdä eläkeiän korotuksia, kun suomalaisten 200miljardin euron eläkesäästöillä katettaisiin meidän kaikkien venäläisten eläkkeet, kun elinkustannukset romahtaisivat.

Tässäpä tavoite Sipilälle, Soinille ja kumppaneille ja kerrankin trolleille mieluinen blogi

]]>
4 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261413-suomalainen-ei-usko-ennen-kuin-se-on-liian-myohaista#comments Venäjä Vladimir Putin Sat, 22 Sep 2018 23:05:39 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261413-suomalainen-ei-usko-ennen-kuin-se-on-liian-myohaista
Mielenosoitukset tuottavat joskus tulostakin Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla <p>Syyskuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina, 2. ja 9. päivä, ympäri Venäjää osoitettiin mieltä eläkeuudistusta vastaan. 2.9 suurin osa mielenosoituksista oli kommunistipuolue KPRF:n järjestämiä, ja sen mielenosoitus Moskovassa keräsi noin 9&thinsp;000 osanottajaa.</p><p>Syyskuun 9. oli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin järjestämien mielenosoitusten vuoro. Hän on toissa viikon maanantaista istunut 30 päivän vankilatuomiota protestien järjestämisestä, mutta mielenosoitusten mittakaavaan tämä ei vaikuttanut &ndash; kiinniottoja oli pelkästään Pietarissa yli 600, ja koko Venäjän laajuisesti yli 1&thinsp;100.</p><p>Mielenosoitukset eivät ole ennätyssuuria, mutta ne levisivät harvinaisen laajalle, KPRF:n mukaan 2.9. koko Venäjän alueelle 83 kaupunkiin.</p><p>Eläkeuudistus on lieventymässä.</p><p>Protestit ovat jo säikäyttäneet presidentti Vladimir Putinin. Hän piti toissa viikolla televisiopuheen, jossa hän lupasi nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta vain 60 vuoteen, alunperin ilmoitetun 63 vuoden sijasta. Lisäksi Putin lupasi toimia työvoiman ikäsyrjintää vastaan. Miesten eläkeiän nosto viidellä vuodella 65 vuoteen on kuitenkin toistaiseksi toteutumassa.</p><p>Toinen esimerkki mielenosoitusten voimasta on viime maaliskuussa teini-ikäisinä vangittujen Anna Pavlikovan ja Maria Dubovikin vapauttaminen kotiarestiin 15. elokuuta järjestetyn &rdquo;äitien marssin&rdquo; jälkeen.<br /><br /><em>Loput jutusta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syyskuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina, 2. ja 9. päivä, ympäri Venäjää osoitettiin mieltä eläkeuudistusta vastaan. 2.9 suurin osa mielenosoituksista oli kommunistipuolue KPRF:n järjestämiä, ja sen mielenosoitus Moskovassa keräsi noin 9 000 osanottajaa.

Syyskuun 9. oli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin järjestämien mielenosoitusten vuoro. Hän on toissa viikon maanantaista istunut 30 päivän vankilatuomiota protestien järjestämisestä, mutta mielenosoitusten mittakaavaan tämä ei vaikuttanut – kiinniottoja oli pelkästään Pietarissa yli 600, ja koko Venäjän laajuisesti yli 1 100.

Mielenosoitukset eivät ole ennätyssuuria, mutta ne levisivät harvinaisen laajalle, KPRF:n mukaan 2.9. koko Venäjän alueelle 83 kaupunkiin.

Eläkeuudistus on lieventymässä.

Protestit ovat jo säikäyttäneet presidentti Vladimir Putinin. Hän piti toissa viikolla televisiopuheen, jossa hän lupasi nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta vain 60 vuoteen, alunperin ilmoitetun 63 vuoden sijasta. Lisäksi Putin lupasi toimia työvoiman ikäsyrjintää vastaan. Miesten eläkeiän nosto viidellä vuodella 65 vuoteen on kuitenkin toistaiseksi toteutumassa.

Toinen esimerkki mielenosoitusten voimasta on viime maaliskuussa teini-ikäisinä vangittujen Anna Pavlikovan ja Maria Dubovikin vapauttaminen kotiarestiin 15. elokuuta järjestetyn ”äitien marssin” jälkeen.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3959637-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla

]]>
3 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla#comments Aleksei Navalnyi Mielenosoitukset Poliittiset vangit Putin Poliittisetvangit Venäjä Vladimir Putin Mon, 17 Sep 2018 23:26:39 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261134-mielenosoitukset-tuottavat-joskus-tulostakin-venajalla
Säälittävää, presidentti Niinistö http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto <p>Presidentti Niinistö selitteli hiljattain saksalaisille näkemyksiään Putinista ja Suomen Nato-kannasta. Hyvää haastattelussa on se, että saksalaiset näkevät nyt itse tuoreeltaan, mistä suomettumisessa on kysymys.&nbsp;</p><p>Päivän IS:n mukaan, Frankfurter Allgemeine -lehdelle antamassaan haastattelussa Niinistö lietsoo turhaan omaa pelkoaan saksalaisiin. Aamukahviaan juovat saksalaiset voivat naureskellen lukea, miksi Niinistö pelkää Putinia ja Natoa. Neuvottelevaa vastapuolta kuulemma pitää pelätä sen takia että tämä on valmistautunut neuvotteluun? Hehheh, todella typerää kommentointia, arvoisa presidentti. Eikö neuvotteluissa lähtökohtana ole, että osapuolet ovat valmistautuneita ja neuvotteluissa osapuolet esittävät näkemyksiään perusteineen? Mistä se pelko tulee kuvioihin, arvoisa presidenttimme? Se, että itse pelkää mitä ihmeellisimpiä juttuja, ei tarkoita, että muiden pitäisi. Muistelen parisen vuotta sitten Putinin olleen hyvin valmistautunut kun hän kertoi Venäjän armeijan olevan 1500 kilometrin päässä Suomen itärajasta.</p><p>Niinistön mukaan Suomi ei kuulemma voi liittyä Natoon koska sen jälkeen Venäjä näkisi täällä vihollisen. Mitähän saksalaiset miettivät Niinistön tuhertamisesta? Venäjän suurimmat viholliset Euroopassa ovat sattumalta sen suurimpia kauppakumppaneita. Helppo veikata, että saksalaiset tuskin pitävät Venäjää vihollisenaan Nato-jäsenyyden takia ja jos Venäjä kohtelisi Suomea kauppakumppanina vastaavalla tavalla kuin muun muassa Saksaa, Suomen pitäisi jättää hakemus saman tien.</p><p>Fiksuimmat muuten huomasivat Niinistön perusteluissa ikävän surkean seikan: Jos Suomen pitää Nato-asiassa odottaa sitä, että Venäjä pitää Suomea vihollisenaan, homma voi pissiä nilkoille, vai mitä, arvoisa presidentti? Siinä vaiheessa kun vihollisia ollaan, meidän pitäisi jo olla jäseniä, eikä lähteä miettimään hakemuksen jättämistä. &nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Niinistö selitteli hiljattain saksalaisille näkemyksiään Putinista ja Suomen Nato-kannasta. Hyvää haastattelussa on se, että saksalaiset näkevät nyt itse tuoreeltaan, mistä suomettumisessa on kysymys. 

Päivän IS:n mukaan, Frankfurter Allgemeine -lehdelle antamassaan haastattelussa Niinistö lietsoo turhaan omaa pelkoaan saksalaisiin. Aamukahviaan juovat saksalaiset voivat naureskellen lukea, miksi Niinistö pelkää Putinia ja Natoa. Neuvottelevaa vastapuolta kuulemma pitää pelätä sen takia että tämä on valmistautunut neuvotteluun? Hehheh, todella typerää kommentointia, arvoisa presidentti. Eikö neuvotteluissa lähtökohtana ole, että osapuolet ovat valmistautuneita ja neuvotteluissa osapuolet esittävät näkemyksiään perusteineen? Mistä se pelko tulee kuvioihin, arvoisa presidenttimme? Se, että itse pelkää mitä ihmeellisimpiä juttuja, ei tarkoita, että muiden pitäisi. Muistelen parisen vuotta sitten Putinin olleen hyvin valmistautunut kun hän kertoi Venäjän armeijan olevan 1500 kilometrin päässä Suomen itärajasta.

Niinistön mukaan Suomi ei kuulemma voi liittyä Natoon koska sen jälkeen Venäjä näkisi täällä vihollisen. Mitähän saksalaiset miettivät Niinistön tuhertamisesta? Venäjän suurimmat viholliset Euroopassa ovat sattumalta sen suurimpia kauppakumppaneita. Helppo veikata, että saksalaiset tuskin pitävät Venäjää vihollisenaan Nato-jäsenyyden takia ja jos Venäjä kohtelisi Suomea kauppakumppanina vastaavalla tavalla kuin muun muassa Saksaa, Suomen pitäisi jättää hakemus saman tien.

Fiksuimmat muuten huomasivat Niinistön perusteluissa ikävän surkean seikan: Jos Suomen pitää Nato-asiassa odottaa sitä, että Venäjä pitää Suomea vihollisenaan, homma voi pissiä nilkoille, vai mitä, arvoisa presidentti? Siinä vaiheessa kun vihollisia ollaan, meidän pitäisi jo olla jäseniä, eikä lähteä miettimään hakemuksen jättämistä.  

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005828837.html

]]>
23 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto#comments Nato Venäjä Vladimir Putin Sat, 15 Sep 2018 06:47:06 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261017-saalittavaa-presidentti-niinisto
Venäjän eläkemielenosoitukset http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset <p>Venäjän hallinnon suunnittelema eläkeuudistus on saanut tuhansia kansalaisia kaduille osoittamaan mieltään uudistusta vastaan. Uudistuksessa nostettaisiin miesten eläkeikää asteittain 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisten 55 vuodesta 60 vuoteen. Eläkeuudistusta vastustaa yli puolet kansalaisista. Eliniän odote Venäjällä on miehillä on 66 ja naisilla 77 vuotta. Jo nyt monet eläkeikäistä tekevät töitä täydentääkseen pientä eläkettään.</p> <p>Putin on joutunut tosiasioiden eteen. Putinin mukaan uudistus on pakko tehdä viimeistään nyt, koska työtä tekevän väestön osa Venäjällä pienenee. Putinin mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Uudistus on kuitenkin epäsuosituin pitkään aikaan. Kansalaiset katsovat, että he eivät uudistuksen jälkeen ennätä nauttia eläkkeestään kuin hetken.</p> <p>Kovin lempeästi Venäjän hallinto ei ole suhtautunut näihin oppositiopolitiikko Aleksei Navalnin koolle kutsumiin mielenosoituksiin suhtautunut. Parissa päivässä on pidätetty yli tuhat mielenosoittajaa ja lähes puolet heistä Pietarissa. Pidätettyjen joukossa oli myös vanhuksia ja lapsia. Navalni itse istuu vankilassa kärsimässä hänelle määrättyä 30 päivän vankeusrangaistusta.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10396264" title="https://yle.fi/uutiset/3-10396264">https://yle.fi/uutiset/3-10396264</a></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10395092" title="https://yle.fi/uutiset/3-10395092">https://yle.fi/uutiset/3-10395092</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän hallinnon suunnittelema eläkeuudistus on saanut tuhansia kansalaisia kaduille osoittamaan mieltään uudistusta vastaan. Uudistuksessa nostettaisiin miesten eläkeikää asteittain 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisten 55 vuodesta 60 vuoteen. Eläkeuudistusta vastustaa yli puolet kansalaisista. Eliniän odote Venäjällä on miehillä on 66 ja naisilla 77 vuotta. Jo nyt monet eläkeikäistä tekevät töitä täydentääkseen pientä eläkettään.

Putin on joutunut tosiasioiden eteen. Putinin mukaan uudistus on pakko tehdä viimeistään nyt, koska työtä tekevän väestön osa Venäjällä pienenee. Putinin mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Uudistus on kuitenkin epäsuosituin pitkään aikaan. Kansalaiset katsovat, että he eivät uudistuksen jälkeen ennätä nauttia eläkkeestään kuin hetken.

Kovin lempeästi Venäjän hallinto ei ole suhtautunut näihin oppositiopolitiikko Aleksei Navalnin koolle kutsumiin mielenosoituksiin suhtautunut. Parissa päivässä on pidätetty yli tuhat mielenosoittajaa ja lähes puolet heistä Pietarissa. Pidätettyjen joukossa oli myös vanhuksia ja lapsia. Navalni itse istuu vankilassa kärsimässä hänelle määrättyä 30 päivän vankeusrangaistusta.

https://yle.fi/uutiset/3-10396264

https://yle.fi/uutiset/3-10395092

]]>
33 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset#comments Eläkeuudistus Mielenosoitukset Venäjä Vladimir Putin Mon, 10 Sep 2018 15:02:08 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260759-venajan-elakemielenosoitukset
Kasakat ovat vanha lääke uuden Venäjän haasteisiin http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin <p>Toukokuun 5. päivänä, kaksi päivää ennen&nbsp;<strong>Vladimir Putinin</strong>&nbsp;uusimman kauden virkaanastujaisia, järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus, jonka tapahtumat toivat kaikuja sadan vuoden takaa: kasakat pieksivät mielenosoittajia nahkaisilla nagaika-piiskoilla.</p><p>Venäjällä tämä oli skandaali. Oppositiohenkinen, nykyään lähinnä internetissä toimiva Dožd-televisiokanava paljasti, että yksi järjestyksenvalvontaan osallistuneista kasakkajärjestöistä, &rdquo;Keskinen kasakka-armeija&rdquo;, oli saanut vuonna 2016 kolme miljoonaa ruplaa (noin 40&thinsp;000 euroa) Venäjän kulttuuriministeriön tukea. Järjestöä johtaa entinen FSB-upseeri&nbsp;<strong>Ivan Mironov</strong>.</p><p>Samalla paljastettiin, että vuodesta 2016 lähtien järjestö oli saanut Moskovan kaupungin tukea 36 miljoonaa ruplaa. Osatuesta oli maksettu joukkotapahtumien järjestyksenvalvonnan koulutukseen eli kasakoiden käyttämistä mielenosoitusten kontrollointiin oli valmisteltu useamman vuoden ajan.<br /><br /><em>Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:&nbsp;</em><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin​">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toukokuun 5. päivänä, kaksi päivää ennen Vladimir Putinin uusimman kauden virkaanastujaisia, järjestettiin Moskovassa suuri mielenosoitus, jonka tapahtumat toivat kaikuja sadan vuoden takaa: kasakat pieksivät mielenosoittajia nahkaisilla nagaika-piiskoilla.

Venäjällä tämä oli skandaali. Oppositiohenkinen, nykyään lähinnä internetissä toimiva Dožd-televisiokanava paljasti, että yksi järjestyksenvalvontaan osallistuneista kasakkajärjestöistä, ”Keskinen kasakka-armeija”, oli saanut vuonna 2016 kolme miljoonaa ruplaa (noin 40 000 euroa) Venäjän kulttuuriministeriön tukea. Järjestöä johtaa entinen FSB-upseeri Ivan Mironov.

Samalla paljastettiin, että vuodesta 2016 lähtien järjestö oli saanut Moskovan kaupungin tukea 36 miljoonaa ruplaa. Osatuesta oli maksettu joukkotapahtumien järjestyksenvalvonnan koulutukseen eli kasakoiden käyttämistä mielenosoitusten kontrollointiin oli valmisteltu useamman vuoden ajan.

Loput kirjoituksesta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3952947-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin

]]>
9 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin#comments Itä-Ukrainan sota Kasakat Ukraina Venäjä Vladimir Putin Sat, 01 Sep 2018 19:17:13 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260343-kasakat-ovat-vanha-laake-uuden-venajan-haasteisiin
Konservatiivikristillisyyden radikalisoituminen aktiivisen tutkimuksen kohteeksi http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260124-konservatiivikristillisyyden-radikalisoituminen-aktiivisen-tutkimuksen-kohteeksi <p>Petri Jääskeläinen tarttui mielenkiintoiseen ja hyvin ajankohtaiseen ilmiöön Kirkko ja Kaupunki -lehdessä 20.8. julkaistussa artikkelissa <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jumala-trump-ja-putin-kristillisen-konservatiivioikeiston-toiminta-suomessa-kulkee-samoilla-raiteilla-kuin-yhdysvaltain-evankelikaaleilla"><u>&rdquo;Jumala, Trump ja Putin &ndash; kristillisen konservatiivioikeiston toiminta Suomessa kulkee samoilla raiteilla kuin Yhdysvaltain evankelikaaleilla&rdquo;</u></a>.</p> <p>Jääskeläinen pyrki kirjoituksellaan kokoamaan ajatuksia selkeistä kehityskuluista, jotka ovat selvästi olleet monien aikaa seuraavien aistittavissa, mutta eivät välttämättä jäsentyneenä kokonaisuutena.</p> <p>Jääskeläinen ansaitsisi kiistatta tunnustuksen kirjoituksestaan, joka ilmentää tukevaa tutkivan journalismin otetta.</p> <p>Kirjoitus pyrkii hillittyyn objektiivisuuteen sisältäen lukuisia haastatteluja, missä kuvattavaan kokonaisuuteen liittyvät taustavaikuttajat pääsevät myös ääneen. Tässä suhteessa on erikoista, että kirjoituksen jälkipyykki, jota on puitu eritoten kirjoituksessa mainituissa vastamedioissa, on kyseenalaistanut Jääskeläisen kyvyn noudattaa hyvän journalismin periaatteita. Varsin erikoisen tästä nimenomaisesta kritiikistä tekee se tosiasia, että kyseiset vastamediat eivät itse suinkaan ole sitoutuneita journalistin ohjeisiin, eikä niiden toiminnan eettisyyttä valvo Julkisen sanan neuvosto.</p> <p>Petri Jääskeläinen kuvaa taitavasti tämänhetkisen konservatiivikristillisyyden parissa vallitsevaa ja varsin lujaan vakiintunutta poliittista aktiivisuutta, jolle on yhä leimallisempaa radikaaliin oikeistoon kiinnittyminen.</p> <p>Kyseessä oli kauan odotettu koonti, joka toivon mukaan antaa kipinöitä jatkaa tutkimusta aiheen parissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petri Jääskeläinen tarttui mielenkiintoiseen ja hyvin ajankohtaiseen ilmiöön Kirkko ja Kaupunki -lehdessä 20.8. julkaistussa artikkelissa ”Jumala, Trump ja Putin – kristillisen konservatiivioikeiston toiminta Suomessa kulkee samoilla raiteilla kuin Yhdysvaltain evankelikaaleilla”.

Jääskeläinen pyrki kirjoituksellaan kokoamaan ajatuksia selkeistä kehityskuluista, jotka ovat selvästi olleet monien aikaa seuraavien aistittavissa, mutta eivät välttämättä jäsentyneenä kokonaisuutena.

Jääskeläinen ansaitsisi kiistatta tunnustuksen kirjoituksestaan, joka ilmentää tukevaa tutkivan journalismin otetta.

Kirjoitus pyrkii hillittyyn objektiivisuuteen sisältäen lukuisia haastatteluja, missä kuvattavaan kokonaisuuteen liittyvät taustavaikuttajat pääsevät myös ääneen. Tässä suhteessa on erikoista, että kirjoituksen jälkipyykki, jota on puitu eritoten kirjoituksessa mainituissa vastamedioissa, on kyseenalaistanut Jääskeläisen kyvyn noudattaa hyvän journalismin periaatteita. Varsin erikoisen tästä nimenomaisesta kritiikistä tekee se tosiasia, että kyseiset vastamediat eivät itse suinkaan ole sitoutuneita journalistin ohjeisiin, eikä niiden toiminnan eettisyyttä valvo Julkisen sanan neuvosto.

Petri Jääskeläinen kuvaa taitavasti tämänhetkisen konservatiivikristillisyyden parissa vallitsevaa ja varsin lujaan vakiintunutta poliittista aktiivisuutta, jolle on yhä leimallisempaa radikaaliin oikeistoon kiinnittyminen.

Kyseessä oli kauan odotettu koonti, joka toivon mukaan antaa kipinöitä jatkaa tutkimusta aiheen parissa.

]]>
16 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260124-konservatiivikristillisyyden-radikalisoituminen-aktiivisen-tutkimuksen-kohteeksi#comments Konservatiivikristillisyys Oikeistoradikalismi Trump Vladimir Putin Tue, 28 Aug 2018 15:33:23 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260124-konservatiivikristillisyyden-radikalisoituminen-aktiivisen-tutkimuksen-kohteeksi
Neuvostototalitarismi palaa hiljakseen Venäjällä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla <p>Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten&nbsp;Nikita Hruštšovin aikojen.</p><p>Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan.&nbsp;</p><p>Tästä huolimatta <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196573-venaja-ei-ole-neuvostoliitto"><em>Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto </em></a>ja&nbsp; <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233673-venajan-kukkoilu-on-tulossa-tiensa-paahan"><em>Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän</em></a>. Joskus Venäjä on taas vapaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten Nikita Hruštšovin aikojen.

Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.  

Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan. 

Tästä huolimatta Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto ja  Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän. Joskus Venäjä on taas vapaa.

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.

 

Linkki.

]]>
5 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla#comments Internet Kremlin saatanallinen pahuus Sananvapaus Venäjä Vladimir Putin Tue, 28 Aug 2018 03:00:40 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla
”Neutraali maaperä” http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera <p>Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi ilmeni Suomi ja Helsinki, alkoi arvuuttelu siitä, miksi juuri tämä paikka. Siinä yhteydessä käytiin taas kerran väittelyä, spekuloitiin ja myös päiviteltiin epäilyillä, joita tämä valinta saattoi paljastaa maailman mahtavien asennoitumisesta Suomeen ja sen sijoittamisesta &ndash; tai sijoittamatta jättämisestä &ndash; &rdquo;länteen&rdquo;. Eikä asia jäänyt pelkästään kaiken maailman dosenttien lausuntoautomaattien tuotokseksi, vaan siihen puututtiin Suomen presidenttiä myöten.</p><p>Viimemainittu tosiseikka panee julkisen informaation varassa olevan tarkkailijan &ndash; eli tässä tapauksessa minut &ndash; ihmettelemään, onko kenties taustalla ollut jotain vakavammin otettavaa asennoitumista, joka olisi tullut esiin tapaamispaikan valintaa koskeneissa keskusteluissa sen jälkeen kun isännyyttä oli Suomelle ehdotettu. Tai jossain muussa yhteydessä äskettäin. Luulisi, tai ainakin toivoisi, että presidentti ei puuttuisi asiaan pelkän ammattijulkimoiden tavanomaisen mälväämisen takia. Mutta mistä minä tiedän.</p><p>Entä itse asia sitten? Mitä tapaamispaikan valinta ja sen ympärillä ilmi tulleet mielipiteet saattaisivat kertoa Suomen asemasta ja siitä, millaisena sitä pidetään. Ovatko nämä kaksi, asema sinänsä ja se millaisena sitä pidetään, ylipäätään erotettavissa toisistaan? Luultavasti eivät ainakaan kokonaan, ja varsinkin suurvaltojen johtajien käsitys Suomen asemasta pitkälti määrää sen millainen tuo asema on, sillä kun he toimivat, he toimivat tietysti käsitystensä pohjalta.</p><p>Termi jolla Suomea sopivuutta tapaamispaikkana itse havaitsin luonnehditun, oli &rdquo;neutral ground&rdquo;, neutraali tai puolueeton maaperä. Se ei ole ihan sama asia kuin &rdquo;neutral country&rdquo;, puolueeton maa, vaikka nyanssi ei näytä suurelta. Viimemainittu termi on suoremmin kansainvälispoliittinen ja viittaa puolueettomuuteen vaikkapa sotatilanteessa. Suurvaltablokkien maailmassa se myös viittaa maahan, joka ei kuulu mihinkään niistä, ei siis esimerkiksi Natoon. Ensin mainitussa termissä ei ole samanlaista valtiollista sävyä. Se voi merkitä mitä tahansa paikkaa, joka on molemmille tapaamisen osapuolille ongelmaton siinä mielessä, että kyseisellä maalla on ainakin kutakuinkin hyvät välit kumpaankin ja/tai että se ei ole kummankaan suurvallan kiistojen kohde. Se voi olla mitä jäi jäljelle kun eliminoitiin yksi toisensa jälkeen paikat, jotka jommallekummalle eivät sopineet, oli syy iso tai pieni. Se voi merkitä arkisesti sitäkin, että se on helppo saavuttaa ja sopii kummankin matkaohjelmaan.</p><p>Jos vain edellä mainituista merkitysvivahteista olisi kysymys, ei Suomen mieltämisen puolueettomaksi maaperäksi pitäisi olla kenellekään ongelma, ei myöskään suomaalaisille. Mutta suomalaisille kysymys ei tietysti ollut vain noista merkitysvivahteista. Esille kaivettiin tai ehkä nousi kaivamattakin koko kylmän sodan aikaisen kansainvälisen asemamme traumaattinen muisto. Ensin puolueettomuus oli enintä mitä voitiin edes tavoitella, ja siinä vain vajavaisesti onnistuttiin. Sitten kun puolueettomuus kelpasi Neuvostoliitolle ja sitä myöhemmin ovat Suomelle tuputtaneet myös eräät läntiset ulkopolitiikan strategit kuten Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski, on siitä pyritty kaikin voimin pois. Se varsinainen asia puolueettomuustrauman takana on ollut ja on vieläkin, pitäisikö ja jos pitäisi, miten, päästä pois Venäjän varjosta. Varjon tai ainakin vaaran sen alle joutumisesta koetaan siis edelleen olevan olemassa.</p><p>No, varjo tai uhka sen alle joutumisesta on tietysti olemassa niin kauan kuin vieressä on Venäjän kokoinen ja tapainen maa. Silti tämä häly oli hieman pateettista. Minusta oikea reaktio kokouspaikan valinnasta nousseeseen puolueeton vai ei -väittelyyn olisi ollut olla reagoimatta siihen yhtään mitenkään.&nbsp; Mediaa, ammattikommentaattoreita ja tavallista kansaa ei tosin voi eikä kannatakaan yrittää pitää hiljaisena, mutta valtion viralliset edustajat olisivat voineet niin tehdä. Kysymyksiin ja inttämiseen olisi voinut vastata olankohautuksella (jos ei kirjaimellisesti niin kuitenkin figuratiivisesti). Ottamalla siihen kantaa annettiin turhaa painoa asialle, joka olisi vain hyvin vähän kiinnostanut Suomen ulkopuolella.</p><p>Some-rytmissä elävässä maailmassa mielenkiinto siihen onneksi hiipui nytkin hyvin nopeasti, mutta kyllä selittelyt ja vakuuttelut varmasti rekisteröitiin niissä instansseissa, joiden asiana on seurata, mitä Suomessa tehdään ja sanotaan. Sieltä ne hiipivät muistioihin ja briefeihin, joita valtiojohtajien eteen toimitetaan, kun he valmistautuvat keskusteluihin suomalaisten kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi ilmeni Suomi ja Helsinki, alkoi arvuuttelu siitä, miksi juuri tämä paikka. Siinä yhteydessä käytiin taas kerran väittelyä, spekuloitiin ja myös päiviteltiin epäilyillä, joita tämä valinta saattoi paljastaa maailman mahtavien asennoitumisesta Suomeen ja sen sijoittamisesta – tai sijoittamatta jättämisestä – ”länteen”. Eikä asia jäänyt pelkästään kaiken maailman dosenttien lausuntoautomaattien tuotokseksi, vaan siihen puututtiin Suomen presidenttiä myöten.

Viimemainittu tosiseikka panee julkisen informaation varassa olevan tarkkailijan – eli tässä tapauksessa minut – ihmettelemään, onko kenties taustalla ollut jotain vakavammin otettavaa asennoitumista, joka olisi tullut esiin tapaamispaikan valintaa koskeneissa keskusteluissa sen jälkeen kun isännyyttä oli Suomelle ehdotettu. Tai jossain muussa yhteydessä äskettäin. Luulisi, tai ainakin toivoisi, että presidentti ei puuttuisi asiaan pelkän ammattijulkimoiden tavanomaisen mälväämisen takia. Mutta mistä minä tiedän.

Entä itse asia sitten? Mitä tapaamispaikan valinta ja sen ympärillä ilmi tulleet mielipiteet saattaisivat kertoa Suomen asemasta ja siitä, millaisena sitä pidetään. Ovatko nämä kaksi, asema sinänsä ja se millaisena sitä pidetään, ylipäätään erotettavissa toisistaan? Luultavasti eivät ainakaan kokonaan, ja varsinkin suurvaltojen johtajien käsitys Suomen asemasta pitkälti määrää sen millainen tuo asema on, sillä kun he toimivat, he toimivat tietysti käsitystensä pohjalta.

Termi jolla Suomea sopivuutta tapaamispaikkana itse havaitsin luonnehditun, oli ”neutral ground”, neutraali tai puolueeton maaperä. Se ei ole ihan sama asia kuin ”neutral country”, puolueeton maa, vaikka nyanssi ei näytä suurelta. Viimemainittu termi on suoremmin kansainvälispoliittinen ja viittaa puolueettomuuteen vaikkapa sotatilanteessa. Suurvaltablokkien maailmassa se myös viittaa maahan, joka ei kuulu mihinkään niistä, ei siis esimerkiksi Natoon. Ensin mainitussa termissä ei ole samanlaista valtiollista sävyä. Se voi merkitä mitä tahansa paikkaa, joka on molemmille tapaamisen osapuolille ongelmaton siinä mielessä, että kyseisellä maalla on ainakin kutakuinkin hyvät välit kumpaankin ja/tai että se ei ole kummankaan suurvallan kiistojen kohde. Se voi olla mitä jäi jäljelle kun eliminoitiin yksi toisensa jälkeen paikat, jotka jommallekummalle eivät sopineet, oli syy iso tai pieni. Se voi merkitä arkisesti sitäkin, että se on helppo saavuttaa ja sopii kummankin matkaohjelmaan.

Jos vain edellä mainituista merkitysvivahteista olisi kysymys, ei Suomen mieltämisen puolueettomaksi maaperäksi pitäisi olla kenellekään ongelma, ei myöskään suomaalaisille. Mutta suomalaisille kysymys ei tietysti ollut vain noista merkitysvivahteista. Esille kaivettiin tai ehkä nousi kaivamattakin koko kylmän sodan aikaisen kansainvälisen asemamme traumaattinen muisto. Ensin puolueettomuus oli enintä mitä voitiin edes tavoitella, ja siinä vain vajavaisesti onnistuttiin. Sitten kun puolueettomuus kelpasi Neuvostoliitolle ja sitä myöhemmin ovat Suomelle tuputtaneet myös eräät läntiset ulkopolitiikan strategit kuten Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski, on siitä pyritty kaikin voimin pois. Se varsinainen asia puolueettomuustrauman takana on ollut ja on vieläkin, pitäisikö ja jos pitäisi, miten, päästä pois Venäjän varjosta. Varjon tai ainakin vaaran sen alle joutumisesta koetaan siis edelleen olevan olemassa.

No, varjo tai uhka sen alle joutumisesta on tietysti olemassa niin kauan kuin vieressä on Venäjän kokoinen ja tapainen maa. Silti tämä häly oli hieman pateettista. Minusta oikea reaktio kokouspaikan valinnasta nousseeseen puolueeton vai ei -väittelyyn olisi ollut olla reagoimatta siihen yhtään mitenkään.  Mediaa, ammattikommentaattoreita ja tavallista kansaa ei tosin voi eikä kannatakaan yrittää pitää hiljaisena, mutta valtion viralliset edustajat olisivat voineet niin tehdä. Kysymyksiin ja inttämiseen olisi voinut vastata olankohautuksella (jos ei kirjaimellisesti niin kuitenkin figuratiivisesti). Ottamalla siihen kantaa annettiin turhaa painoa asialle, joka olisi vain hyvin vähän kiinnostanut Suomen ulkopuolella.

Some-rytmissä elävässä maailmassa mielenkiinto siihen onneksi hiipui nytkin hyvin nopeasti, mutta kyllä selittelyt ja vakuuttelut varmasti rekisteröitiin niissä instansseissa, joiden asiana on seurata, mitä Suomessa tehdään ja sanotaan. Sieltä ne hiipivät muistioihin ja briefeihin, joita valtiojohtajien eteen toimitetaan, kun he valmistautuvat keskusteluihin suomalaisten kanssa.

]]>
8 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera#comments Niinistö Puolueettomuus Suomen asema Trump Vladimir Putin Fri, 24 Aug 2018 06:18:16 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259930-neutraali-maapera
Trumpin loppu on enää ajan kysymys http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys <p>&nbsp;</p><p>Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1032256443985084417">asettui puolustamaan </a>tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa.&nbsp;</p><p>Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä&nbsp;<a href="https://nordic.businessinsider.com/lanny-davis-cohen-flipped-on-trump-has-evidence-of-russia-conspiracy-2018-8?r=US&amp;IR=T">Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativa</a>t: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille.&nbsp;</p><p>Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että&nbsp;<a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259820-trumpin-korttitalo-on-romahtamassa"><em>Trumpin korttitalo on romahtamassa.&nbsp;</em></a>Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.</p><p>Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä asettui puolustamaan tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa. 

Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativat: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille. 

Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että Trumpin korttitalo on romahtamassa. Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.

Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

Linkki.

]]>
63 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys#comments Donald Trump USA Venäjä Vladimir Putin Yhdysvallat Wed, 22 Aug 2018 19:11:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys
Merkelistä, Putinista ja Nord Stream -kaasuputkista http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista <p>Mitä Saksan ja Venäjän johtajien tapaamiset merkitsevät näiden maiden välisten suhteiden ja Nord Stream -kaasuputkien kannalta? Mitä vaikutusta <strong>Donald Trumpin</strong> Nord Stream -kritiikillä on? Entäpä mikä on Suomen rooli Nord Stream I ja II -hankkeissa ja miten ne vaikuttavat Itämeren ja Suomen turvallisuustilanteeseen?</p><p><em>Helsingin Sanomat</em> (<em>HS</em>) uutisoi <strong>Angela Merkelin</strong> ja <strong>Vladimir Putinin</strong> tapaamisesta kolmena päivänä perättäin, perjantaista sunnuntaihin 17.8.&ndash;19.8.2018. Saksan ja Venäjän suhteiden ohella tapetilla oli Nord Stream II -kaasuputki, jota tarkasteltiin kaikissa kolmessa artikkelissa.</p><p><em>HS</em> (18.8.2018) toteaa, että &rdquo;Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.&rdquo; Robert Bosch -keskuksen johtaja <strong>Stefan Meisterin</strong> näkemyksiin tukeutuva <em>HS</em> (17.8.2018) kertoo, että Donald Trumpin&nbsp;politiikka &rdquo;yhdistää nyt Merkelin ja Putinin uudella tavalla&rdquo; ja he ovat &rdquo;ymmärtäneet, että uudessa kansainvälisen politiikan tilanteessa heidän on puhuttava keskenään&rdquo;.</p><p>Meister arvelee, että heidän tapaamisensa on signaali siitä, &rdquo;että Saksa ja Venäjä eivät anna Trumpin vaikuttaa suhteisiinsa.&rdquo;</p><p><em>Entäpä sitten Nord Stream II -kaasuputki?</em></p><p><em>HS</em> (17.8.2018) jatkaa toteamalla että &rdquo;Trump vastustaa Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea&rdquo;, joka on tärkeä hanke Saksalle ja Venäjälle. Stefan Meisterin näkemyksen mukaan &rdquo;Trump käyttää kaasuputkea kauppapolitiikassaan painostaakseen Saksaa.&rdquo; <em>HS</em> jatkaa, että Trumpin heinäkuun Nato-kokouksessa ilmaisema arvio on, että Saksa on Venäjän vanki kaasuputken takia.</p><p>Edelleen, <em>HS</em> (17.8.2018) esittää, että &rdquo;Nord Streamilla painostus myös jatkuu. Yhdysvallat saattaa kytkeä seuraavien kuukausien aikana kaasuputken uusiin&rdquo; Skripal-tapauksen johdosta asetettaviin Venäjä-pakotteisiinsa. Stefan Meister puolestaan katsoo, että &rdquo;Yhdysvallat voi pysäyttää Nord Stream 2 -hankkeen, jos siihen liittyvät yritykset joutuvat pakotelistalle.&rdquo;</p><p><em>Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream I</em></p><p>Karjala-aiheisessa kirjassani (Minkkinen 2012, 187&ndash;189) tarkastelin Nord Stream I -kaasuputkea osana historiallisia saksalais-venäläisiä suhteita ja niiden vaikutuksia Suomelle:</p><p>&rdquo;Saksan ja Venäjän välinen yhteistyö on historiallisesti tuot&shy;tanut ongelmia Suomelle, kuten vuoden 1939 <strong>Molotov-Rib&shy;bentrop</strong> -sopimuksen tapauksessa, mutta myös myönteisiä vaikutuksia, kuten maan itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.&rdquo;</p><p>Toin myös esiin kaasuputkeen liittyvät ongelmat, virallisen Suomen ongelmallisen suhtautumisen siihen sekä Nord Stream I -hankkeeseen kohdistuneen kritiikin ja siihen liittyvän vastatoimenpiteen.</p><p>Muistutin myös, että &rdquo;Pääosin venäläisessä ja saksalaisessa omistuksessa oleva yhtiö Nord Stream on rakentamassa annektoidusta Karjalasta Saksaan ulot&shy;tuvaa merenalaista kaasuputkea, joka kulkisi Suomenlahtea ja Itämerta pitkin ja myös Suomen aluevesien kautta.&rdquo;</p><p>Totesin kaasuputkeen liittyen, että &rdquo;jotta voisimme parantaa saksalais-venäläisiä suhteita ja energiaturvallisuutta, kuten myös taloudellista yhteistyötä, tämä voitaisiin toteuttaa kestä&shy;vämmällä tavalla Karjalan palautuksen myötä.&rdquo;</p><p>Jo tätä ennen olin nostanut esiin, että annektoidun Karjalan laillisia suomalaisia ja karjalaisia maanomistajia edustavan asianajaja <strong>Kari Silvennoinen</strong> on kaasuputkeen liittyvien toimenpiteidensä yhteydessä todennut, että kaasuputken hintana on Karjalan palauttami&shy;nen ja täydellinen kompensaatio suomalaisille maanomistajil&shy;le.</p><p>Viipurista Saksan Greifswaldiin linjatun Nord Stream I:n olemassaolo voitaisiin tässä tapauksessa perustella sillä, että Suomen aluevesien kautta kulkeva ja Suomen alueelta lähtevä kaasuputki voitaisiin pitää rauhantahtoisten ja rehellisinä tunnettujen suomalaisten valvonnassa.</p><p><em>Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream II</em></p><p>Nordstream II -kaasuputki puolestaan kulkisi Inkerinmaan Laukaansuusta (Ost-Luga) Greifswaldiin Saksaan (katso oheinen karttakuva). Venäjällä on toki oikeus halutessaan siirtää myös itämerensuomalaisten perinteinen asuinalue Inkerinmaa Suomen suvereniteetin piiriin, mutta Pietarin kaupungin olemassaolon takia se lienee epätodennäköistä.</p><p>Suomen kansainväliseen energiayhteistyöhön on Nord Stream I -hankkeen ohella liittynyt useita muita kiistanalaisia hankkeita, kuten Fennovoiman ja Rosatomin Hanhikivi 1 -ydinvoimahanke. Myös Fortum hankittiin sen osakkaaksi kimurantin kotimaisen omistajuuden hankintaoperaation yhteydessä.</p><p>Kun Fortum lähti tavoittelemaan myös saksalaista energiayhtiötä Uniperia, tätä hanketta pidettiin arveluttavana, koska Fortumista tulisi &rdquo;samalla välillisesti Uniperin omistuksen kautta kiistanalaisen Itämeren alittavan kaasuputkihankkeen, Nord Stream 2:n, suurrahoittaja&rdquo; (<em>Maaseudun tulevaisuus</em>, 21.9.2017). Uniper liitettiin Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (<em>Arvopaperi</em>, 26.6.2018).</p><p><em>HS</em> (18.8.2018) muistuttaa, että &rdquo;Nord Stream 2 käsittää kaksi rinnakkaista noin 1&thinsp;200 kilometrin merenalaista kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välillä. Suomen talousvyöhykkeellä putket kulkisivat noin 374 kilometriä.&rdquo;</p><p>Tämä on varsin pitkä matka, vaikka se onkin lyhyempi kuin Suomen ja Venäjän välinen 1340 kilometrin maaraja. Toisaalta se on selvästi pidempi kuin 313 kilometrin ajomatka Pariisista Brysseliin A1 ja E19 -teiden kautta (katso <em>Google Map</em>).</p><p>Kaasuputkien eri lähtöpaikoista huolimatta ne molemmat kulkisivat Suomen talousvesillä. Tätä on hyvä miettiä erityisesti nyt kun on kulunut 50 vuotta siitä kun Neuvostoliitto ja muutamat Varsovan liiton maat tekivät sotilaallisen invaasion (Operaatio Tonava) Prahaan aamuyöllä tiistain ja keskiviikon 20.8.&ndash;21.8.1968 välisenä yönä.</p><p>Virallinen Suomi ei tuominnut tätä Prahan kevään päättänyttä aggressiota ja tiedotusvälineet pääosin peesasivat. Suomi ei ole myöskään kritisoinut eikä vastustanut Nord Stream -kaasuputkia vaan on antanut luvan Suomen talousvesien käyttöön myös Nord Stream II:n tapauksessa. Ikävä kyllä myös huomattavasti kriittisempi Ruotsi on päättänyt sallia talousvesiensä käytön tähän tarkoitukseen.</p><p>Venäjä on järjestänyt vuonna 2018 kaksi sotaharjoitusta aikaisemmin Suomelle kuuluneessa Suursaaressa, joka on reilun 30 kilometrin päässä Kotkasta. Maaliskuussa harjoittelivat Venäjän erikoisjoukot Suursaaressa ja reilun 60 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevassa Tytärsaaressa (<em>Verkkouutiset</em>, 22.3.2018). Heinäkuussa Suursaaressa harjoittelivat Venäjän laskuvarjojoukot ja harjoituksista tiedotettiin lähellä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin tapaamista (<em>HS</em>, 11.7.2018).</p><p>On täysin mahdollista, että näissä ja muissa Venäjän sotaharjoituksissa harjoiteltiin myös Suomen talousvesillä sijaitsevan Nord Stream I:n ja suunnitellun Nord Stream II:n suojaamista.</p><p>Vladimir Putin&nbsp;on jo paljon aikaisemmin todennut, &rdquo;että Venäjä aikoo käyttää Itämeren laivastoaan Itämeren kaasuputken rakentamiseen ja vartiointiin&rdquo;. Jo tuolloin vuonna 2007 kerrottiin &rdquo;kaasuputkiyhtiön merenpohjaan asettamista antureista, joiden epäillään mahdollisesti muodostavan riskin Ruotsin maanpuolustukselle.&rdquo; Kaasuputken rakentajat olivat saaneet luvan asettaa antureita tutkimustarkoitukseen myös Suomen aluevesille.&nbsp;(<em>Taloussanomat</em>, 17.1.2007.)</p><p>Venäjän sotilasoperaatio Suomen talousvesillä olisi luonnollisesti tuomittavaa, puhumattakaan sotilasoperaatiosta Suomen aluevesillä.</p><p>Putinin Venäjällä on viimeaikoina puhuttu myönteiseen sävyyn vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Tiedotusvälineissä ja jopa ulkoministeri <strong>Sergei Lavrovin</strong> taholta on yritetty jälleen kyseenalaistaa se, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton tekoa (<em>Iltalehti</em>, 11.8.2017 &amp; <em>Ilta-Sanomat</em>, 15.1.2018).</p><p>Historian valossa ei ole lainkaan vaikeaa ajatella, että Venäjä keksisi jonkun Mainilan laukausten kaltaisen tekosyyn hyökätä sotilaallisesti Suomeen, esimerkiksi Nord Stream -kaasuputkeen liittyvän. Venäläiset ovat hyvin kokeneita, taitavia ja lahjakkaita tällaisten tekosyiden innovoinnissa.</p><p><em>Hyvät suhteet hyvästä</em></p><p>On toki suotavaa, että hyvät suhteet vallitsevat eri maiden välillä; esimerkiksi Suomen ja Venäjän, Suomen ja Saksan sekä Saksan ja Venäjän. <em>HS</em> (18.8.2018) on todennut, kuten jo havaitsimme, että &rdquo;Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.&rdquo;</p><p>Pehmentyminen pitää sisällään lähentymisen, mikä tarkoittaa tiettyä parantumista. Maiden väliset suhteet voivat parantua monella tavalla ja edellä kerroin, että Saksan ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisiakin vaikutuksia Suomelle.</p><p>Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on tavattu korostaa päättäjien henkilösuhteiden tärkeyttä. On hyvä muistaa, että Angela Merkel oli ennen Saksan yhdistymistä itäsaksalainen ja Vladimir Putin oli KGB:n tehtävissä Itä-Saksassa vuosina 1985&ndash;1990. Jollei sitten muuta vakavampaa, niin voi ainakin ajatella, että tiedustelumies Putin tuntee ex-itäsaksalaisten mielenmaiseman.</p><p><em>HS</em> (19.8.2018) toteaa, että &rdquo;Suomi seuraa hyvin tarkkaan Merkelin ja Putinin suhdetta&rdquo;. Muun muassa edellisen valossa &ndash; ja muutenkin pidän &ndash; tätä suotavana.</p><p>Mutta kuten tavataan sanoa, vaikkakin eri järjestyksessä, pelätään pahinta, mutta toivotaan parasta. Ja toimitaan sen parhaan puolesta, unohtamatta pahimman mahdollisuutta.</p><p>Petri Minkkinen</p><p>P.S. Hyvää itsenäisyyden palauttamisen 27-vuotispäivää 100-vuotiaalle Virolle eli Eesti Vabariigille tänään 20.7.2018.</p><p><u>Lähteet:</u></p><p><em>&ndash; Arvopaperi</em>, 26.6.2018, &rdquo;Fortum: Uniper-kauppa päätökseen, raportointi alkaa vuoden neljännellä neljänneksellä&rdquo; (Maija Vehviläinen), <a href="https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298">https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298</a></p><p><em>&ndash; Google Map</em>, <a href="https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0">https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 11.7.2018, &rdquo;Venäjän armeija kertoo pitäneensä harjoituksen Suursaarella &ndash; Puolustusvoimat ei kommentoi. Armeijan laskuvarjojoukot harjoittelivat saarelle laskeutumista&rdquo; (Johanna Juupaluoma), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 17.8.2018, &rdquo;Merkel ja Putin tapaavat tänään jo toistamiseen kesän aikana &ndash; syynä Trumpin politiikka. Saksa palaa askeleen kohti hyvin käytännöllistä Venäjä-politiikkaa, muttei tingi pakotteista&rdquo; (Anna-Liina Kauhanen), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 18.8.2018, &rdquo;Putin puolusti venäläistä kaasua tapaamisessa Saksan Merkelin kanssa. Maiden johtajat tapasivat toistamiseen lyhyen ajan sisällä&rdquo; (Petteri Tuohinen), <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389</a></p><p><em>&ndash; HS</em>, 19.8.2018, &rdquo;Kumpi vie, Putin vai EU? &ndash; Paine saada Syyriaan vakaus muuttaa Saksan Venäjä-politiikkaa. Vakava huoli uudesta pakolaiskriisistä vaikuttaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Venäjä- ja Syyria-politiikkaan, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen&rdquo;, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249</a></p><p><em>&ndash; Iltalehti</em>, 1.8.2017, &rdquo;Venäläinen televisiokanava väittää: &rsquo;Suomi ampui Mainilan laukaukset&rsquo;&rdquo; (Julia Saario), <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml</a></p><p><em>&ndash; Ilta-Sanomat</em>, 15.1.2018, &rdquo;Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut antaa suoraa vastausta kysymykseen, kuka ampui Mainilan laukaukset 1939 ja kuka aloitti talvisodan&rdquo; (Arja Paananen), <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html</a></p><p>&ndash; <em>Maaseudun tulevaisuus</em>, 21.9.2017, &rdquo;Fortumista tulee Uniper-kaupan toteutuessa kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken suurrahoittaja&rdquo; (Kimmo Lundén), <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891</a></p><p>&ndash; Minkkinen, Petri (2012) <em>Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa.</em> Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava)</p><p><em>- Nord Stream 2, News and events</em>, June 20, 2018, <a href="http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/">http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/</a></p><p><em>&ndash; Taloussanomat</em>, 17.1.2007, &rdquo;Venäjällä on antureita myös Suomen vesillä&rdquo; (Kalle Schönberg), <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html</a></p><p><em>&ndash; Verkkouutiset</em>, 22.3.2018, &rdquo;Venäjän erikoisjoukot harjoittelivat Suomenlahdella 30 kilometrin päässä Kotkasta&rdquo; (Kasperi Summanen), <a href="https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/">https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/</a></p><p><u>Kuva ja karttojen lähdetiedot:</u></p><p><em>&ndash;</em> &rdquo;Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat samaan aikaan kun valokuvaajat ikuistivat johtajien tapaamista Mesebergissä lauantaina&rdquo;,&nbsp;kuva:&nbsp;John MacDougall /AFP, HS 18.8.2018</p><p><em>&ndash;</em> Nord Stream I ja II -reittikartta, <em>Nord Stream 2, News and events</em>, June 20, 2018</p><p><em>&ndash; &ldquo;</em>Suursaari Suomenlahdella&rdquo;, <em>Verkkouutiset</em>, 22.3.2018 (Google Earth -pohjainen)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä Saksan ja Venäjän johtajien tapaamiset merkitsevät näiden maiden välisten suhteiden ja Nord Stream -kaasuputkien kannalta? Mitä vaikutusta Donald Trumpin Nord Stream -kritiikillä on? Entäpä mikä on Suomen rooli Nord Stream I ja II -hankkeissa ja miten ne vaikuttavat Itämeren ja Suomen turvallisuustilanteeseen?

Helsingin Sanomat (HS) uutisoi Angela Merkelin ja Vladimir Putinin tapaamisesta kolmena päivänä perättäin, perjantaista sunnuntaihin 17.8.–19.8.2018. Saksan ja Venäjän suhteiden ohella tapetilla oli Nord Stream II -kaasuputki, jota tarkasteltiin kaikissa kolmessa artikkelissa.

HS (18.8.2018) toteaa, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.” Robert Bosch -keskuksen johtaja Stefan Meisterin näkemyksiin tukeutuva HS (17.8.2018) kertoo, että Donald Trumpin politiikka ”yhdistää nyt Merkelin ja Putinin uudella tavalla” ja he ovat ”ymmärtäneet, että uudessa kansainvälisen politiikan tilanteessa heidän on puhuttava keskenään”.

Meister arvelee, että heidän tapaamisensa on signaali siitä, ”että Saksa ja Venäjä eivät anna Trumpin vaikuttaa suhteisiinsa.”

Entäpä sitten Nord Stream II -kaasuputki?

HS (17.8.2018) jatkaa toteamalla että ”Trump vastustaa Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea”, joka on tärkeä hanke Saksalle ja Venäjälle. Stefan Meisterin näkemyksen mukaan ”Trump käyttää kaasuputkea kauppapolitiikassaan painostaakseen Saksaa.” HS jatkaa, että Trumpin heinäkuun Nato-kokouksessa ilmaisema arvio on, että Saksa on Venäjän vanki kaasuputken takia.

Edelleen, HS (17.8.2018) esittää, että ”Nord Streamilla painostus myös jatkuu. Yhdysvallat saattaa kytkeä seuraavien kuukausien aikana kaasuputken uusiin” Skripal-tapauksen johdosta asetettaviin Venäjä-pakotteisiinsa. Stefan Meister puolestaan katsoo, että ”Yhdysvallat voi pysäyttää Nord Stream 2 -hankkeen, jos siihen liittyvät yritykset joutuvat pakotelistalle.”

Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream I

Karjala-aiheisessa kirjassani (Minkkinen 2012, 187–189) tarkastelin Nord Stream I -kaasuputkea osana historiallisia saksalais-venäläisiä suhteita ja niiden vaikutuksia Suomelle:

”Saksan ja Venäjän välinen yhteistyö on historiallisesti tuot­tanut ongelmia Suomelle, kuten vuoden 1939 Molotov-Rib­bentrop -sopimuksen tapauksessa, mutta myös myönteisiä vaikutuksia, kuten maan itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.”

Toin myös esiin kaasuputkeen liittyvät ongelmat, virallisen Suomen ongelmallisen suhtautumisen siihen sekä Nord Stream I -hankkeeseen kohdistuneen kritiikin ja siihen liittyvän vastatoimenpiteen.

Muistutin myös, että ”Pääosin venäläisessä ja saksalaisessa omistuksessa oleva yhtiö Nord Stream on rakentamassa annektoidusta Karjalasta Saksaan ulot­tuvaa merenalaista kaasuputkea, joka kulkisi Suomenlahtea ja Itämerta pitkin ja myös Suomen aluevesien kautta.”

Totesin kaasuputkeen liittyen, että ”jotta voisimme parantaa saksalais-venäläisiä suhteita ja energiaturvallisuutta, kuten myös taloudellista yhteistyötä, tämä voitaisiin toteuttaa kestä­vämmällä tavalla Karjalan palautuksen myötä.”

Jo tätä ennen olin nostanut esiin, että annektoidun Karjalan laillisia suomalaisia ja karjalaisia maanomistajia edustavan asianajaja Kari Silvennoinen on kaasuputkeen liittyvien toimenpiteidensä yhteydessä todennut, että kaasuputken hintana on Karjalan palauttami­nen ja täydellinen kompensaatio suomalaisille maanomistajil­le.

Viipurista Saksan Greifswaldiin linjatun Nord Stream I:n olemassaolo voitaisiin tässä tapauksessa perustella sillä, että Suomen aluevesien kautta kulkeva ja Suomen alueelta lähtevä kaasuputki voitaisiin pitää rauhantahtoisten ja rehellisinä tunnettujen suomalaisten valvonnassa.

Kaasuputket ja Suomi: Nord Stream II

Nordstream II -kaasuputki puolestaan kulkisi Inkerinmaan Laukaansuusta (Ost-Luga) Greifswaldiin Saksaan (katso oheinen karttakuva). Venäjällä on toki oikeus halutessaan siirtää myös itämerensuomalaisten perinteinen asuinalue Inkerinmaa Suomen suvereniteetin piiriin, mutta Pietarin kaupungin olemassaolon takia se lienee epätodennäköistä.

Suomen kansainväliseen energiayhteistyöhön on Nord Stream I -hankkeen ohella liittynyt useita muita kiistanalaisia hankkeita, kuten Fennovoiman ja Rosatomin Hanhikivi 1 -ydinvoimahanke. Myös Fortum hankittiin sen osakkaaksi kimurantin kotimaisen omistajuuden hankintaoperaation yhteydessä.

Kun Fortum lähti tavoittelemaan myös saksalaista energiayhtiötä Uniperia, tätä hanketta pidettiin arveluttavana, koska Fortumista tulisi ”samalla välillisesti Uniperin omistuksen kautta kiistanalaisen Itämeren alittavan kaasuputkihankkeen, Nord Stream 2:n, suurrahoittaja” (Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017). Uniper liitettiin Fortum-konserniin osakkuusyhtiönä 30.6.2018 alkaen (Arvopaperi, 26.6.2018).

HS (18.8.2018) muistuttaa, että ”Nord Stream 2 käsittää kaksi rinnakkaista noin 1 200 kilometrin merenalaista kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välillä. Suomen talousvyöhykkeellä putket kulkisivat noin 374 kilometriä.”

Tämä on varsin pitkä matka, vaikka se onkin lyhyempi kuin Suomen ja Venäjän välinen 1340 kilometrin maaraja. Toisaalta se on selvästi pidempi kuin 313 kilometrin ajomatka Pariisista Brysseliin A1 ja E19 -teiden kautta (katso Google Map).

Kaasuputkien eri lähtöpaikoista huolimatta ne molemmat kulkisivat Suomen talousvesillä. Tätä on hyvä miettiä erityisesti nyt kun on kulunut 50 vuotta siitä kun Neuvostoliitto ja muutamat Varsovan liiton maat tekivät sotilaallisen invaasion (Operaatio Tonava) Prahaan aamuyöllä tiistain ja keskiviikon 20.8.–21.8.1968 välisenä yönä.

Virallinen Suomi ei tuominnut tätä Prahan kevään päättänyttä aggressiota ja tiedotusvälineet pääosin peesasivat. Suomi ei ole myöskään kritisoinut eikä vastustanut Nord Stream -kaasuputkia vaan on antanut luvan Suomen talousvesien käyttöön myös Nord Stream II:n tapauksessa. Ikävä kyllä myös huomattavasti kriittisempi Ruotsi on päättänyt sallia talousvesiensä käytön tähän tarkoitukseen.

Venäjä on järjestänyt vuonna 2018 kaksi sotaharjoitusta aikaisemmin Suomelle kuuluneessa Suursaaressa, joka on reilun 30 kilometrin päässä Kotkasta. Maaliskuussa harjoittelivat Venäjän erikoisjoukot Suursaaressa ja reilun 60 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevassa Tytärsaaressa (Verkkouutiset, 22.3.2018). Heinäkuussa Suursaaressa harjoittelivat Venäjän laskuvarjojoukot ja harjoituksista tiedotettiin lähellä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin tapaamista (HS, 11.7.2018).

On täysin mahdollista, että näissä ja muissa Venäjän sotaharjoituksissa harjoiteltiin myös Suomen talousvesillä sijaitsevan Nord Stream I:n ja suunnitellun Nord Stream II:n suojaamista.

Vladimir Putin on jo paljon aikaisemmin todennut, ”että Venäjä aikoo käyttää Itämeren laivastoaan Itämeren kaasuputken rakentamiseen ja vartiointiin”. Jo tuolloin vuonna 2007 kerrottiin ”kaasuputkiyhtiön merenpohjaan asettamista antureista, joiden epäillään mahdollisesti muodostavan riskin Ruotsin maanpuolustukselle.” Kaasuputken rakentajat olivat saaneet luvan asettaa antureita tutkimustarkoitukseen myös Suomen aluevesille. (Taloussanomat, 17.1.2007.)

Venäjän sotilasoperaatio Suomen talousvesillä olisi luonnollisesti tuomittavaa, puhumattakaan sotilasoperaatiosta Suomen aluevesillä.

Putinin Venäjällä on viimeaikoina puhuttu myönteiseen sävyyn vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Tiedotusvälineissä ja jopa ulkoministeri Sergei Lavrovin taholta on yritetty jälleen kyseenalaistaa se, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton tekoa (Iltalehti, 11.8.2017 & Ilta-Sanomat, 15.1.2018).

Historian valossa ei ole lainkaan vaikeaa ajatella, että Venäjä keksisi jonkun Mainilan laukausten kaltaisen tekosyyn hyökätä sotilaallisesti Suomeen, esimerkiksi Nord Stream -kaasuputkeen liittyvän. Venäläiset ovat hyvin kokeneita, taitavia ja lahjakkaita tällaisten tekosyiden innovoinnissa.

Hyvät suhteet hyvästä

On toki suotavaa, että hyvät suhteet vallitsevat eri maiden välillä; esimerkiksi Suomen ja Venäjän, Suomen ja Saksan sekä Saksan ja Venäjän. HS (18.8.2018) on todennut, kuten jo havaitsimme, että ”Trumpin ulkopolitiikan on arveltu pehmentäneen Saksan ja Venäjän suhteita.”

Pehmentyminen pitää sisällään lähentymisen, mikä tarkoittaa tiettyä parantumista. Maiden väliset suhteet voivat parantua monella tavalla ja edellä kerroin, että Saksan ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisiakin vaikutuksia Suomelle.

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on tavattu korostaa päättäjien henkilösuhteiden tärkeyttä. On hyvä muistaa, että Angela Merkel oli ennen Saksan yhdistymistä itäsaksalainen ja Vladimir Putin oli KGB:n tehtävissä Itä-Saksassa vuosina 1985–1990. Jollei sitten muuta vakavampaa, niin voi ainakin ajatella, että tiedustelumies Putin tuntee ex-itäsaksalaisten mielenmaiseman.

HS (19.8.2018) toteaa, että ”Suomi seuraa hyvin tarkkaan Merkelin ja Putinin suhdetta”. Muun muassa edellisen valossa – ja muutenkin pidän – tätä suotavana.

Mutta kuten tavataan sanoa, vaikkakin eri järjestyksessä, pelätään pahinta, mutta toivotaan parasta. Ja toimitaan sen parhaan puolesta, unohtamatta pahimman mahdollisuutta.

Petri Minkkinen

P.S. Hyvää itsenäisyyden palauttamisen 27-vuotispäivää 100-vuotiaalle Virolle eli Eesti Vabariigille tänään 20.7.2018.

Lähteet:

– Arvopaperi, 26.6.2018, ”Fortum: Uniper-kauppa päätökseen, raportointi alkaa vuoden neljännellä neljänneksellä” (Maija Vehviläinen), https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-uniper-kauppa-paatokseen-raportointi-alkaa-vuoden-neljannella-neljanneksella-6731298

– Google Map, https://www.google.fi/maps/dir/Pariisi,+Ranska/Bryssel,+Belgia/@49.4161582,2.8924145,7z/data=!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x47e66e1f06e2b70f:0x40b82c3688c9460!2m2!1d2.3522219!2d48.856614!1m5!1m1!1s0x47c3a4ed73c76867:0xc18b3a66787302a7!2m2!1d4.3517103!2d50.8503396!3e0

– HS, 11.7.2018, ”Venäjän armeija kertoo pitäneensä harjoituksen Suursaarella – Puolustusvoimat ei kommentoi. Armeijan laskuvarjojoukot harjoittelivat saarelle laskeutumista” (Johanna Juupaluoma), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005751865.html

– HS, 17.8.2018, ”Merkel ja Putin tapaavat tänään jo toistamiseen kesän aikana – syynä Trumpin politiikka. Saksa palaa askeleen kohti hyvin käytännöllistä Venäjä-politiikkaa, muttei tingi pakotteista” (Anna-Liina Kauhanen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795063.html?share=fb4ae10b0df8d37608ade4c86709667a

– HS, 18.8.2018, ”Putin puolusti venäläistä kaasua tapaamisessa Saksan Merkelin kanssa. Maiden johtajat tapasivat toistamiseen lyhyen ajan sisällä” (Petteri Tuohinen), https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005795941.html?share=1e0b03173653ea3efb59ebcb40217389

– HS, 19.8.2018, ”Kumpi vie, Putin vai EU? – Paine saada Syyriaan vakaus muuttaa Saksan Venäjä-politiikkaa. Vakava huoli uudesta pakolaiskriisistä vaikuttaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Venäjä- ja Syyria-politiikkaan, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen”, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005796409.html?share=09e2aad04b3332abbb8d1e8a866e3249

– Iltalehti, 1.8.2017, ”Venäläinen televisiokanava väittää: ’Suomi ampui Mainilan laukaukset’” (Julia Saario), https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708012200297595_ul.shtml

– Ilta-Sanomat, 15.1.2018, ”Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei halunnut antaa suoraa vastausta kysymykseen, kuka ampui Mainilan laukaukset 1939 ja kuka aloitti talvisodan” (Arja Paananen), https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005525116.html

Maaseudun tulevaisuus, 21.9.2017, ”Fortumista tulee Uniper-kaupan toteutuessa kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken suurrahoittaja” (Kimmo Lundén), https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/fortumista-tulee-uniper-kaupan-toteutuessa-kiistanalaisen-nord-stream-2-kaasuputken-suurrahoittaja-1.206891

– Minkkinen, Petri (2012) Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava)

- Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018, http://www.gazprom.com/about/production/projects/pipelines/built/nord-stream2/

– Taloussanomat, 17.1.2007, ”Venäjällä on antureita myös Suomen vesillä” (Kalle Schönberg), https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001491909.html

– Verkkouutiset, 22.3.2018, ”Venäjän erikoisjoukot harjoittelivat Suomenlahdella 30 kilometrin päässä Kotkasta” (Kasperi Summanen), https://www.verkkouutiset.fi/venajan-erikoisjoukot-harjoittelivat-suomenlahdella-30-kilometrin-paassa-kotkasta/

Kuva ja karttojen lähdetiedot:

”Angela Merkel ja Vladimir Putin keskustelivat samaan aikaan kun valokuvaajat ikuistivat johtajien tapaamista Mesebergissä lauantaina”, kuva: John MacDougall /AFP, HS 18.8.2018

Nord Stream I ja II -reittikartta, Nord Stream 2, News and events, June 20, 2018

– “Suursaari Suomenlahdella”, Verkkouutiset, 22.3.2018 (Google Earth -pohjainen)

]]>
6 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista#comments Angela Merkel Donald Trump Nord Stream Suomen turvallisuus Vladimir Putin Mon, 20 Aug 2018 17:46:16 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259748-merkelista-putinista-ja-nord-stream-kaasuputkista
Venäjän asevarusteluohjelma ontuu, mutta etenee vääjäämättä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259543-venajan-asevarusteluohjelma-ontuu-mutta-etenee-vaajaamatta <p>&nbsp;</p><p>Venäjä on palannut maailmanpolitiikan näyttämällö voimallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla jatkuvasta asevarustelun edistymisen esittelystä on tullut kiinteä osa maan propagandaa ja itsetunnon pönkitystä, Pintaa syvemmälle vilkaisemalla ja hiljaisia signaaleja kuuntelemalla, huomaa että suuret puheet ja konkreettiset saavutukset eivät kohtaa.</p><p>Kymmenen vuotta kun maa soti Georgiassa, se näytti niin Venäjälle kuin maailmallekin, kuinka huonoissa kantimissa maan asevoimat olivat. Vaikka sota oli Venäjän kannalta sotilaallinen voitto, se paljasti vakavia puutteita oikeastaan kaikilla olennaisilla alueilla. Tuohon mennessä maa oli yrittänyt useaankin otteeseen asevoimien reformia, mutta erinäisistä syistä johtuen kaikki yritykset olivat joko epäonnistuneet tai jääneet vajaiksi.</p><p>Georgian sotaan mennessä Venäjä oli kuitenkin saanut taloutensa aiempaan nähden paremmalle tolalle ja vähän aiemmin maa oli ohittanut bruttokansantuotteessa Neuvostoliiton tason samalla, kun imperiumin hajoamisen perintönä saadut velatkin oli maksettu etuajassa pois. Toisin kuin oikeastaan vuosikymmeniin. tultaessa 2010-luvulle Venäjän taloudelliset resurssit olivat kasvaneet merkittävästi ja maan talousjärjestelmän toimivuus oli tasolla, josta reaalisosialismin aikakaudella voitiin vain unelmoida.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kuluvan vuosikymmenen aikana Venäjä on pyrkinyt - ja osin onnnistunutkin siirtymään 2000-luvulle asevoimiensa varustelun osalta. Kun 1990-luvun alusta Georgian sotaan Kaukasuksella käydyissä taisteluissa Venäjän asevoimat taistelivat kylmän sodan aikaisella kalustolla ja senkin osalta ei aivan tuoreimmalla, niin nyt niin Syyriassa kuin Ukrainassakin sotivien joukkojen varustelutaso on aivan toinen. Täsmäaseista on Syyriassa tullut arkipäivää kuten myös laajamittaisesta lennokkien käytöstä. Kaukasuksen sodissa Venäjän ilmavoimien toiminta oli tehotonta ja usein omillekin joukoille vaarallista, mutta nyt Syyriassa maa vaikuttaa saavuttaneen läntisen tason. Valmiutta ja halua käyttää mattopommituksia kaupunkien nujertamiseen ei pidä sekoittaa kyvyttömyyteen käydä korkean teknologian sotaa - Syyriasta kun löytyy esimerkkejä molemmista ja silloin kun siviilien elämä on toissarvoista, on työkalupakkikin erilainen kuin humanitäärisempää sotaa teeskentelevien länsimaiden. Loppujen lopuksi Daraa ja Aleppo näyttävät sangen samanlaisilta kuin Mosul ja Fallujah.</p><p>Toisin kuin kommunistisen puolueen johdolla, nyky-Venäjän käsitys omista voimavaroistaan vaikuttaa olevan realistisempi ja reaaliteetit tunnustava. Propagandaa ei pidä sekoittaa siihen, mitä maan hallinto uskoo, vaan on tarkkailtava toimintaa.&nbsp;&nbsp;Krimin valloittaminen ja hyökkäys Itä-Ukrainaan ovat aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia vaikeuksia Kremlille länsisuhteiden kärsiessä. Samalla niin sota Syyriassa kuin Ukrainankin tilanne ovat nielleet suorinakin kustannuksina miljardeja. Lihavien vuosien aikana kerätyt varat alkaa olla jo kulutettu, tai merkitty kulutettaviksi ja vaikka maan talouden joustavuus ja resilienssi ovat estäneet romahduksen, ovat maan asevoimat tilaneessa, jossa resurssit eivät kasva, vaan rahoitusta leikataan samalla kun korkean teknologian hankkeille on käynyt aivan kuten lännessäkin kovin tyypillisesti: viivästykset yhdistyvät odottamattomiin teknisiin vaikeuksiin, mitkä murskaavat alkuperäisen budjetin. Kuten länsimaissakin, kyse on siitä kuinka paljon rahaa voidaankaan pumpata hankkeisiin, joiden onnistumisesta ei voida olla varmoja.</p><p>Tilanteen muuttumista kuvaavat hyvin muutamat tapahtumat lähiajoilta.&nbsp;</p><p>Venäjän vastaus viidennen sukupolven hävittäjäkilpailussa on Su-57. Keväällä Intia ilmoitti hylkäävänsä yhteistyöhankkeen arvioituaan konetta. Yksitoista vuotta jatkunut yhteistyö päättyi, sillä intialaisten tietojen mukaan koneen moottori ei ole eikä tule olemaan riittävän pian valmis, häiveominaisuuksissa on vakavia puutteita eivätkä muutkaan kriittiset järjestelmät joko ole valmiita, tai täytä vaatimuksia. Venäjän asevoimien osalta tavoitteena oli ollut se, että koneita on&nbsp; vuoteen 2020 mennessä operaatiivisessa käytössä 150.&nbsp; Tällä hetkellä koossa on 10 prototyyppiä. Kuluvan vuoden heinäkuussa Venäjän puolustusministeriö teki viimein tilauksen: kaksitoista konetta, joista kaksi toimitetaan ensi vuonna. Koneet sijoitetaan Lipetskiin koulutuskäyttöön. Joissain medioissa uutinen otettiiin vastaan Su-57-ohjelman de facto perumisena, mutta aivan näin raju ratkaisu ei ole. Kuitenkin sen sijaan että Su-57 menisi sarjatuotantoon ja siitä tulisi pian kärkiyksiköiden torjuntahävittäjä, Venäjä teki tilauksen, joka lähinnä pitää tuotantolinjan käynnissä ja hävittäjäohjelman elävien kirjoissa 2020-luvun alkuun. Mitään uutta suunnitelmaa tai aikataulua hävittäjän laajaan palveluskäyttöön ottamiselle ei ole.&nbsp;</p><p>Maasodankäynnin osalta Venäjä astui muutamia vuosia sitten edelläkävijöiden joukkoon julkistamalla ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen panssarivaunun, joka on muutakin kuin kylmän sodan aikaisen raudan uudelleenlämmittelyä. Armata-universaalialustalle perustuvien panssariajoneuvoja piti Venäjän puolustusminsiterön alkuperäisen tavoitteen mukaan olla käytössä 2300 kappaletta vuonna 2020.&nbsp; Nyt puhutaaan sarjatuotannon aloittamisesta vuonna 2020 ja tällä hetkellä käytössä olevien vaunujen määrä yhdistettynä tilauskirjaan on matala kolminumeroinen lukema. Tavoitevuosi siirrettiin aluksi 2025:n, mutta Venäjän viime vuonna julkaistu varusteluohjelma vuosille 2018 - 2027 ei enää mainitse määriä.</p><p>Ongelmat koskevat kärkihankkeiden lisäksi lähes koko sotateollisuutta. Lännen pakotteiden myötä maa on joutunut lisäämään siltä osin kuin se on mahdollista omaa komponenttituotantoaan varsinkin elektroniikan osalta. Hyökkäys Ukrainaan katkaisi tuonnin, jonka tärkeimmät osat liittyivät ohjusteknologiaan sekä ilma-alusten ja laivojen voimanlähteisiin. Laivaston kärkihankkeet ovat järjestään viivästyneet Ongelmat ovat aiheuttaneet viivästyksiä ja tuotantoseisokkeja sekä tarvetta suunnitella korvaavia järjestelmiä.&nbsp; &nbsp;Julkisten lähteiden perusteella työ alkaa kutienkin suurelta osin olla jo tehty. Esimerkiksi vielä jokin aika sitten Venäjä oli riippuvainen ranskalaisesta yönäköteknologiasta panssarikalustonsa osalta, mutta nyt se tuottaa järjestelmiä, jotka kestävät vertailun läntisiin. Pääosa Ukrainan tuonnista on jo korvattu kotimaisella tuotannolla.&nbsp;</p><p>Uuden teknologian käyttöönoton vaikeuksista huolimatta ja varmasti osaltaan juuri sen takia, maa on kuitenkin kyennyt tuottamaan merkittäviä määriä kylmän sodan aikaisen kaluston modernisoituja malleja. Niin ilmavoimat kuin maavoimatkin ovat vastaanottaneet uutta kalustoa 2010-luvulla määrissä, joita ei ole nähty sitten kylmän sodan. Venäjän asevoimien vastaanottaman uuden ja modernisoidun kaluston määrää ei voi edes vertailla eurooppalaisten valtioiden lukuihin, jotka ovat suurelta osin laskevia määrän osalta ja hyvin vaatimattomia parannuksia laadun suhteen.&nbsp;</p><p>Syyrian kokemusten perusteella kyse on myös erittäin kenttäkelpoisesta materiaalista. <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196573-venaja-ei-ole-neuvostoliitto">Venäjä ei ole Neuvostoliitto</a> voimavaroiltaan, mutta toisin kuin kylmän sodan aikaan, maan johto ei ole ainakaan vielä varustelemassa maataan konkurssiin. Voimatasapaino Euroopassa ei ole kylmän sodan jälkeen ollut koskaan näin vahvasti Venäjän puolella, sillä suurin osa Länsi-Euroopan maista on laiminlyönyt puolustuskykynsä kehittämisen ja Atlanttin rannikon maista muutamia voidaan kohteliaastikin kutsua vapaamatkustajiksi. Venäjän nilkuttavakin eteneminen riittää mainiosti, kun suurimmassa osassa Eurooppaa kyse on heikkenevästä sotilaallisesta kyvystä ja halusta. Kuka olisikaan uskonut, että vuonna 2018 Suomella on keskeisimmiltä osin enemmän operatiivista kalustoa ja väkeä sitä käyttämään kuin Saksalla? Venäjän varusteluohjelma horjuu, mutta etenee ja se on paljon enemmän kuin, mitä pääosassa Eurooppaan on tehty viimeiset 25 vuotta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p>  

Venäjä on palannut maailmanpolitiikan näyttämällö voimallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla jatkuvasta asevarustelun edistymisen esittelystä on tullut kiinteä osa maan propagandaa ja itsetunnon pönkitystä, Pintaa syvemmälle vilkaisemalla ja hiljaisia signaaleja kuuntelemalla, huomaa että suuret puheet ja konkreettiset saavutukset eivät kohtaa.

Kymmenen vuotta kun maa soti Georgiassa, se näytti niin Venäjälle kuin maailmallekin, kuinka huonoissa kantimissa maan asevoimat olivat. Vaikka sota oli Venäjän kannalta sotilaallinen voitto, se paljasti vakavia puutteita oikeastaan kaikilla olennaisilla alueilla. Tuohon mennessä maa oli yrittänyt useaankin otteeseen asevoimien reformia, mutta erinäisistä syistä johtuen kaikki yritykset olivat joko epäonnistuneet tai jääneet vajaiksi.

Georgian sotaan mennessä Venäjä oli kuitenkin saanut taloutensa aiempaan nähden paremmalle tolalle ja vähän aiemmin maa oli ohittanut bruttokansantuotteessa Neuvostoliiton tason samalla, kun imperiumin hajoamisen perintönä saadut velatkin oli maksettu etuajassa pois. Toisin kuin oikeastaan vuosikymmeniin. tultaessa 2010-luvulle Venäjän taloudelliset resurssit olivat kasvaneet merkittävästi ja maan talousjärjestelmän toimivuus oli tasolla, josta reaalisosialismin aikakaudella voitiin vain unelmoida.  

Kuluvan vuosikymmenen aikana Venäjä on pyrkinyt - ja osin onnnistunutkin siirtymään 2000-luvulle asevoimiensa varustelun osalta. Kun 1990-luvun alusta Georgian sotaan Kaukasuksella käydyissä taisteluissa Venäjän asevoimat taistelivat kylmän sodan aikaisella kalustolla ja senkin osalta ei aivan tuoreimmalla, niin nyt niin Syyriassa kuin Ukrainassakin sotivien joukkojen varustelutaso on aivan toinen. Täsmäaseista on Syyriassa tullut arkipäivää kuten myös laajamittaisesta lennokkien käytöstä. Kaukasuksen sodissa Venäjän ilmavoimien toiminta oli tehotonta ja usein omillekin joukoille vaarallista, mutta nyt Syyriassa maa vaikuttaa saavuttaneen läntisen tason. Valmiutta ja halua käyttää mattopommituksia kaupunkien nujertamiseen ei pidä sekoittaa kyvyttömyyteen käydä korkean teknologian sotaa - Syyriasta kun löytyy esimerkkejä molemmista ja silloin kun siviilien elämä on toissarvoista, on työkalupakkikin erilainen kuin humanitäärisempää sotaa teeskentelevien länsimaiden. Loppujen lopuksi Daraa ja Aleppo näyttävät sangen samanlaisilta kuin Mosul ja Fallujah.

Toisin kuin kommunistisen puolueen johdolla, nyky-Venäjän käsitys omista voimavaroistaan vaikuttaa olevan realistisempi ja reaaliteetit tunnustava. Propagandaa ei pidä sekoittaa siihen, mitä maan hallinto uskoo, vaan on tarkkailtava toimintaa.  Krimin valloittaminen ja hyökkäys Itä-Ukrainaan ovat aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia vaikeuksia Kremlille länsisuhteiden kärsiessä. Samalla niin sota Syyriassa kuin Ukrainankin tilanne ovat nielleet suorinakin kustannuksina miljardeja. Lihavien vuosien aikana kerätyt varat alkaa olla jo kulutettu, tai merkitty kulutettaviksi ja vaikka maan talouden joustavuus ja resilienssi ovat estäneet romahduksen, ovat maan asevoimat tilaneessa, jossa resurssit eivät kasva, vaan rahoitusta leikataan samalla kun korkean teknologian hankkeille on käynyt aivan kuten lännessäkin kovin tyypillisesti: viivästykset yhdistyvät odottamattomiin teknisiin vaikeuksiin, mitkä murskaavat alkuperäisen budjetin. Kuten länsimaissakin, kyse on siitä kuinka paljon rahaa voidaankaan pumpata hankkeisiin, joiden onnistumisesta ei voida olla varmoja.

Tilanteen muuttumista kuvaavat hyvin muutamat tapahtumat lähiajoilta. 

Venäjän vastaus viidennen sukupolven hävittäjäkilpailussa on Su-57. Keväällä Intia ilmoitti hylkäävänsä yhteistyöhankkeen arvioituaan konetta. Yksitoista vuotta jatkunut yhteistyö päättyi, sillä intialaisten tietojen mukaan koneen moottori ei ole eikä tule olemaan riittävän pian valmis, häiveominaisuuksissa on vakavia puutteita eivätkä muutkaan kriittiset järjestelmät joko ole valmiita, tai täytä vaatimuksia. Venäjän asevoimien osalta tavoitteena oli ollut se, että koneita on  vuoteen 2020 mennessä operaatiivisessa käytössä 150.  Tällä hetkellä koossa on 10 prototyyppiä. Kuluvan vuoden heinäkuussa Venäjän puolustusministeriö teki viimein tilauksen: kaksitoista konetta, joista kaksi toimitetaan ensi vuonna. Koneet sijoitetaan Lipetskiin koulutuskäyttöön. Joissain medioissa uutinen otettiiin vastaan Su-57-ohjelman de facto perumisena, mutta aivan näin raju ratkaisu ei ole. Kuitenkin sen sijaan että Su-57 menisi sarjatuotantoon ja siitä tulisi pian kärkiyksiköiden torjuntahävittäjä, Venäjä teki tilauksen, joka lähinnä pitää tuotantolinjan käynnissä ja hävittäjäohjelman elävien kirjoissa 2020-luvun alkuun. Mitään uutta suunnitelmaa tai aikataulua hävittäjän laajaan palveluskäyttöön ottamiselle ei ole. 

Maasodankäynnin osalta Venäjä astui muutamia vuosia sitten edelläkävijöiden joukkoon julkistamalla ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen panssarivaunun, joka on muutakin kuin kylmän sodan aikaisen raudan uudelleenlämmittelyä. Armata-universaalialustalle perustuvien panssariajoneuvoja piti Venäjän puolustusminsiterön alkuperäisen tavoitteen mukaan olla käytössä 2300 kappaletta vuonna 2020.  Nyt puhutaaan sarjatuotannon aloittamisesta vuonna 2020 ja tällä hetkellä käytössä olevien vaunujen määrä yhdistettynä tilauskirjaan on matala kolminumeroinen lukema. Tavoitevuosi siirrettiin aluksi 2025:n, mutta Venäjän viime vuonna julkaistu varusteluohjelma vuosille 2018 - 2027 ei enää mainitse määriä.

Ongelmat koskevat kärkihankkeiden lisäksi lähes koko sotateollisuutta. Lännen pakotteiden myötä maa on joutunut lisäämään siltä osin kuin se on mahdollista omaa komponenttituotantoaan varsinkin elektroniikan osalta. Hyökkäys Ukrainaan katkaisi tuonnin, jonka tärkeimmät osat liittyivät ohjusteknologiaan sekä ilma-alusten ja laivojen voimanlähteisiin. Laivaston kärkihankkeet ovat järjestään viivästyneet Ongelmat ovat aiheuttaneet viivästyksiä ja tuotantoseisokkeja sekä tarvetta suunnitella korvaavia järjestelmiä.   Julkisten lähteiden perusteella työ alkaa kutienkin suurelta osin olla jo tehty. Esimerkiksi vielä jokin aika sitten Venäjä oli riippuvainen ranskalaisesta yönäköteknologiasta panssarikalustonsa osalta, mutta nyt se tuottaa järjestelmiä, jotka kestävät vertailun läntisiin. Pääosa Ukrainan tuonnista on jo korvattu kotimaisella tuotannolla. 

Uuden teknologian käyttöönoton vaikeuksista huolimatta ja varmasti osaltaan juuri sen takia, maa on kuitenkin kyennyt tuottamaan merkittäviä määriä kylmän sodan aikaisen kaluston modernisoituja malleja. Niin ilmavoimat kuin maavoimatkin ovat vastaanottaneet uutta kalustoa 2010-luvulla määrissä, joita ei ole nähty sitten kylmän sodan. Venäjän asevoimien vastaanottaman uuden ja modernisoidun kaluston määrää ei voi edes vertailla eurooppalaisten valtioiden lukuihin, jotka ovat suurelta osin laskevia määrän osalta ja hyvin vaatimattomia parannuksia laadun suhteen. 

Syyrian kokemusten perusteella kyse on myös erittäin kenttäkelpoisesta materiaalista. Venäjä ei ole Neuvostoliitto voimavaroiltaan, mutta toisin kuin kylmän sodan aikaan, maan johto ei ole ainakaan vielä varustelemassa maataan konkurssiin. Voimatasapaino Euroopassa ei ole kylmän sodan jälkeen ollut koskaan näin vahvasti Venäjän puolella, sillä suurin osa Länsi-Euroopan maista on laiminlyönyt puolustuskykynsä kehittämisen ja Atlanttin rannikon maista muutamia voidaan kohteliaastikin kutsua vapaamatkustajiksi. Venäjän nilkuttavakin eteneminen riittää mainiosti, kun suurimmassa osassa Eurooppaa kyse on heikkenevästä sotilaallisesta kyvystä ja halusta. Kuka olisikaan uskonut, että vuonna 2018 Suomella on keskeisimmiltä osin enemmän operatiivista kalustoa ja väkeä sitä käyttämään kuin Saksalla? Venäjän varusteluohjelma horjuu, mutta etenee ja se on paljon enemmän kuin, mitä pääosassa Eurooppaan on tehty viimeiset 25 vuotta.

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

]]>
18 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259543-venajan-asevarusteluohjelma-ontuu-mutta-etenee-vaajaamatta#comments Ulkomaat Asevarustelu Turpo Turvallisuuspolitiikka Venäjä Vladimir Putin Thu, 16 Aug 2018 05:36:12 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259543-venajan-asevarusteluohjelma-ontuu-mutta-etenee-vaajaamatta
Trump ja Putin Suomeen pysyvästi! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti <p>Rupattelin mielikseni tässä lomalla erään rehdin poliisin kanssa. Hänellä oli mainio ehdotus miten Suomi saadaan turvalliseksi kaikille.</p><p>Tämän poliisin mukaan monet ongelmat ratkeaisivat, jos Trump ja Putin saataisiin tänne pysyvästi. Asumaan. Vartioituna. Ja hyvinä Suomen valtion kunniavieraina. Joka päivä olisi poronseläkettä, lakkahyytelöä ja kansantanssia!</p><p><strong>Kun piikki oli auki eikä turvallisuudesta tingitty</strong></p><p>Kyseinen poliisi perusteli kantaansa omalla kokemuksellaan heinäkuisesta huippukokouksesta. Silloin poliiseja etsittiin lomilta jopa lomilta joka puolelta. Halukkaat lähetettiin pikkubusseilla Helsinkiin ja kaikki saivat tehdä töitä mielin määrin. Piikki oli auki. Valtioneuvosto maksoi ylimääräiset kulut eikä päivystäjä tinkinyt ylitöistä tai neuvotellut poliisien määrää alemmaksi. Nyt ei pihistelty. Rahaa riitti turvallisuuteen. Presidentit olivat niin tärkeitä vieraita.</p><p>Ehkä tärkeämpiä kuin me tavikset?</p><p>Kyseisen poliisin ehdotuksessa oli tietysti leikkiä mukana mutta mukana oli myös jotain vakavaa tosiasiaa. Hänen mukaansa nyt tällä hetkellä tingitään vaarallisella tavalla tavallisten suomalaisten hengen ja omaisuuden suojasta. Mikäli joku poliisi sairastuu, on vaikeuksia löytää sijaisia.</p><p>Nyt poliisi joutuu toimimaan kuin hölmöläinen, joka jatkaa peittoa toisesta päästä. Usein ns. tavallisia tapauksia joudutaan vain &rdquo;huomioimaan&rdquo; ja yksi iso onnettomuus jossain tärkeässä liikenteen solmukohdassa saattaa ison kaupungin turvallisuuden vaaraan. Sen jälkeen kansalaisille myydään ei oota ja odottakaa rauhassa käskyä.</p><p><strong>Entäpä jos olisikin näin? </strong></p><p>Jäin miettimään poliisin humoristista ehdotusta.</p><p>Ehkä siinä olisi järkeä? Jos taviskansalaisten henki ei ole niin hupa, niin ehkä näiden presidenttien on? Näiden vieraiden varjolla suomalaisetkin saisivat lain turvaa?</p><p>Itse asiassa olisi järkevää pitää Trumppia ja Putinia meillä vieraina aina. Suuret vieraat vietäisiin aina uuteen paikkaan, jossa on ollut rikosongelmia. Hyvinkäälle, pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Lappiin (jossa poliisi on todella harvinainen näky). Pora I ja Pora II uudistusten jälkeen kansalaisille tulisi jälleen turvallinen olo. Ei enää heittellejättöä! Ei kävisi kuten nyt Göteborgissa, jossa on mellakoita ja autot palavat.</p><p><strong>Järkevämpi ehdotus</strong></p><p>Kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että me emme saa näitä kahta presidenttiä tänne ainaiseksi, niin on ehkä turvauduttava järkevämpään vaihtoehtoon.</p><p>Entä jos priorisoisimme veroa maksavien kansalaisten turvallisuuden ja investoisimme joka vuosi vaikkapa 30 miljoonaa uutta euroa 100 poliisin viran perustamiseen. Neljässä vuodessa se olisi 120 miljoonaa ja 400 poliisin virkaa (tosin joka vuosi eläköityy 200 poliisia per vuosi ja nekin pitäisi huomioida). Oikeita vakituisia virkoja oikeille poliiseille. Ei vain määräaikaisia sijaisuuksia vaan oikeita töitä. Ei armopaloja vaan tulevaisuutta poliisin työssä.</p><p>Mutta mistä nämä poliisit saadaan? Mistä pätevät hakijat?</p><p>Varat tähän hankkeeseen voisi ottaa vaikkapa hallituksen elinkeinoelämälle antamasta tuesta. Se olisi siitä vain noin 10% . Ehkä pääministeri voisi taivutella kaverikapitalistinsa ja hyväveli-verkostonsa armahtamaan tavallisia kansalaisia? Ehkä heitäkin arveluttaa se, että meillä ei ole tarpeeksi poliiseja? Elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja ehkä niistä voisi nipistää 10% poliisien työhön. Ei vain niin, että heitetään silloin tällöin pari karkki-miljoonaa sisäasianministeriölle.</p><p>Tai ehkä sisäministeri Mykkänen voisi livauttaa rahaa maahantulijoiden kustannuksista &ndash; siitä 1,5 miljardin potista? Ehkäpä jokainen tulija ei tarvitse ajokorttia tahi älykännykkää? Ja jos meillä on voimavaroja nettipoliisin kyyläystä varten, niin miksei tavalliseen poliisityöhön?</p><p>Vielä kerran: tämän rehdin poliisin huumori paljasti ison ongelman. Ratkaistaan ongelma. Ei haudota sitä. &nbsp;</p><p>On vain päätettävä: ovatko tavis-suomalaiset arvokkaita?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rupattelin mielikseni tässä lomalla erään rehdin poliisin kanssa. Hänellä oli mainio ehdotus miten Suomi saadaan turvalliseksi kaikille.

Tämän poliisin mukaan monet ongelmat ratkeaisivat, jos Trump ja Putin saataisiin tänne pysyvästi. Asumaan. Vartioituna. Ja hyvinä Suomen valtion kunniavieraina. Joka päivä olisi poronseläkettä, lakkahyytelöä ja kansantanssia!

Kun piikki oli auki eikä turvallisuudesta tingitty

Kyseinen poliisi perusteli kantaansa omalla kokemuksellaan heinäkuisesta huippukokouksesta. Silloin poliiseja etsittiin lomilta jopa lomilta joka puolelta. Halukkaat lähetettiin pikkubusseilla Helsinkiin ja kaikki saivat tehdä töitä mielin määrin. Piikki oli auki. Valtioneuvosto maksoi ylimääräiset kulut eikä päivystäjä tinkinyt ylitöistä tai neuvotellut poliisien määrää alemmaksi. Nyt ei pihistelty. Rahaa riitti turvallisuuteen. Presidentit olivat niin tärkeitä vieraita.

Ehkä tärkeämpiä kuin me tavikset?

Kyseisen poliisin ehdotuksessa oli tietysti leikkiä mukana mutta mukana oli myös jotain vakavaa tosiasiaa. Hänen mukaansa nyt tällä hetkellä tingitään vaarallisella tavalla tavallisten suomalaisten hengen ja omaisuuden suojasta. Mikäli joku poliisi sairastuu, on vaikeuksia löytää sijaisia.

Nyt poliisi joutuu toimimaan kuin hölmöläinen, joka jatkaa peittoa toisesta päästä. Usein ns. tavallisia tapauksia joudutaan vain ”huomioimaan” ja yksi iso onnettomuus jossain tärkeässä liikenteen solmukohdassa saattaa ison kaupungin turvallisuuden vaaraan. Sen jälkeen kansalaisille myydään ei oota ja odottakaa rauhassa käskyä.

Entäpä jos olisikin näin?

Jäin miettimään poliisin humoristista ehdotusta.

Ehkä siinä olisi järkeä? Jos taviskansalaisten henki ei ole niin hupa, niin ehkä näiden presidenttien on? Näiden vieraiden varjolla suomalaisetkin saisivat lain turvaa?

Itse asiassa olisi järkevää pitää Trumppia ja Putinia meillä vieraina aina. Suuret vieraat vietäisiin aina uuteen paikkaan, jossa on ollut rikosongelmia. Hyvinkäälle, pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Lappiin (jossa poliisi on todella harvinainen näky). Pora I ja Pora II uudistusten jälkeen kansalaisille tulisi jälleen turvallinen olo. Ei enää heittellejättöä! Ei kävisi kuten nyt Göteborgissa, jossa on mellakoita ja autot palavat.

Järkevämpi ehdotus

Kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että me emme saa näitä kahta presidenttiä tänne ainaiseksi, niin on ehkä turvauduttava järkevämpään vaihtoehtoon.

Entä jos priorisoisimme veroa maksavien kansalaisten turvallisuuden ja investoisimme joka vuosi vaikkapa 30 miljoonaa uutta euroa 100 poliisin viran perustamiseen. Neljässä vuodessa se olisi 120 miljoonaa ja 400 poliisin virkaa (tosin joka vuosi eläköityy 200 poliisia per vuosi ja nekin pitäisi huomioida). Oikeita vakituisia virkoja oikeille poliiseille. Ei vain määräaikaisia sijaisuuksia vaan oikeita töitä. Ei armopaloja vaan tulevaisuutta poliisin työssä.

Mutta mistä nämä poliisit saadaan? Mistä pätevät hakijat?

Varat tähän hankkeeseen voisi ottaa vaikkapa hallituksen elinkeinoelämälle antamasta tuesta. Se olisi siitä vain noin 10% . Ehkä pääministeri voisi taivutella kaverikapitalistinsa ja hyväveli-verkostonsa armahtamaan tavallisia kansalaisia? Ehkä heitäkin arveluttaa se, että meillä ei ole tarpeeksi poliiseja? Elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja ehkä niistä voisi nipistää 10% poliisien työhön. Ei vain niin, että heitetään silloin tällöin pari karkki-miljoonaa sisäasianministeriölle.

Tai ehkä sisäministeri Mykkänen voisi livauttaa rahaa maahantulijoiden kustannuksista – siitä 1,5 miljardin potista? Ehkäpä jokainen tulija ei tarvitse ajokorttia tahi älykännykkää? Ja jos meillä on voimavaroja nettipoliisin kyyläystä varten, niin miksei tavalliseen poliisityöhön?

Vielä kerran: tämän rehdin poliisin huumori paljasti ison ongelman. Ratkaistaan ongelma. Ei haudota sitä.  

On vain päätettävä: ovatko tavis-suomalaiset arvokkaita?

]]>
16 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti#comments Donald Trump Poliisi Turvallisuus Vladimir Putin Tue, 14 Aug 2018 03:18:47 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259447-trump-ja-putin-suomeen-pysyvasti
Trumpin kaverit on Kimi ja Puuttini, muttei Junkkeri http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258670-trumpin-kaverit-on-kimi-ja-puuttini <p>Junkkeri meni USA:han, tarkoituksenaan tehdä diilin Trumpin kanssa ja saada rauha aikaan kauppasodassa joka riehuu maiden välillä. Trump kehui Junkkeria älykkääksi ja Junkkeri painotti sitä etteivät EU ja USA ole vihollisia, vaan ystäviä.</p><p>Aiemmin Trump on sanonut että EU on vihollinen ja että tapaamiset Kimin ja Putinin kanssa ovat olleet paljon hedelmällisempiä kuin hänen tapaamisensa natojohtajien ja EU:n johtajien kanssa. On näyttänyt siltä että Trump haluaa tehdä mieluimmin diileja Putinin ja Kimin kanssa kuin EU:n kanssa.</p><hr /><p>Nyt kuitenkin sanottiin Putinin ja Junkkerin tapaamisen jälkeen että jonkinlainen diili olisi syntynyt. Tulleja ei enää nosteta. se kai tarkoittaa sitä ettei EU:sta USA:han tuotaville autoille koroteta tuontitulleja. Diiliin kuuluu että Junkkeri lupasi että tuontia USA:sta lisätään. tuodaan enemmän ainakin soijapapuja ja maakaasua.</p><p>Mitenkä diili pitää, se jää nähtäväksi. Junkkerilla ei ole mitään valtuuksia tehdä maakaasukauppoja ja soijapapukauppoja EU- maiden ja varsinkin yritysten nimissä- Trump puolestaan on joutunut perumaan Putinin ja Kimin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeisiä lausuntojaan.</p><p>Putinia ei voikaan kutsua kylään syksyllä. Krimin niemimaan kaappausta ei voida hyväksyä eikä Venäjän kaupan pakotteista voida luopua.&nbsp;</p><p>Trump ei voikkaan itse leikkiä Putinin hänelle lahjoittamalla jalkapallolla, vaan sen ovat häneltä ottaneet pois kongressi, siis senaatti ja edustajainhuone. Rebuplikaanit ovat olleet mukana ottamassa pois Tumpin leikkikaluja, eli hänen käytössään olevaa poliittista pelivaraa.</p><hr /><p>Mitä Trumpin ja Junkkerin tapaamisesta siis seuraa?</p><p>Voi olla että kauppasodassa hetken on tyyntä, mutta Trump varmasti haluaa kauppasotansa, hän on sen luvannut valitsijoilleen ja varmasti hän sen vielä jotenkin yrittää aikaansaada. Mitä taas Junkkeriin tulee, niin hänen sanansa ovat pelkkää paperia, kun käytännössä päätösvalta maakaasun ja soijapapujen ostamisen suhteen on yrityksillä ja jossain määrin valtioilla.</p><p>Mitä EU teklsikään soijapavuilla ja maakaasulla?&nbsp; Eikä EU:lla ole edes omaa rahaa käytössä, millä se jotain ostaisi, jos se jotain tarvitsisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Junkkeri meni USA:han, tarkoituksenaan tehdä diilin Trumpin kanssa ja saada rauha aikaan kauppasodassa joka riehuu maiden välillä. Trump kehui Junkkeria älykkääksi ja Junkkeri painotti sitä etteivät EU ja USA ole vihollisia, vaan ystäviä.

Aiemmin Trump on sanonut että EU on vihollinen ja että tapaamiset Kimin ja Putinin kanssa ovat olleet paljon hedelmällisempiä kuin hänen tapaamisensa natojohtajien ja EU:n johtajien kanssa. On näyttänyt siltä että Trump haluaa tehdä mieluimmin diileja Putinin ja Kimin kanssa kuin EU:n kanssa.


Nyt kuitenkin sanottiin Putinin ja Junkkerin tapaamisen jälkeen että jonkinlainen diili olisi syntynyt. Tulleja ei enää nosteta. se kai tarkoittaa sitä ettei EU:sta USA:han tuotaville autoille koroteta tuontitulleja. Diiliin kuuluu että Junkkeri lupasi että tuontia USA:sta lisätään. tuodaan enemmän ainakin soijapapuja ja maakaasua.

Mitenkä diili pitää, se jää nähtäväksi. Junkkerilla ei ole mitään valtuuksia tehdä maakaasukauppoja ja soijapapukauppoja EU- maiden ja varsinkin yritysten nimissä- Trump puolestaan on joutunut perumaan Putinin ja Kimin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeisiä lausuntojaan.

Putinia ei voikaan kutsua kylään syksyllä. Krimin niemimaan kaappausta ei voida hyväksyä eikä Venäjän kaupan pakotteista voida luopua. 

Trump ei voikkaan itse leikkiä Putinin hänelle lahjoittamalla jalkapallolla, vaan sen ovat häneltä ottaneet pois kongressi, siis senaatti ja edustajainhuone. Rebuplikaanit ovat olleet mukana ottamassa pois Tumpin leikkikaluja, eli hänen käytössään olevaa poliittista pelivaraa.


Mitä Trumpin ja Junkkerin tapaamisesta siis seuraa?

Voi olla että kauppasodassa hetken on tyyntä, mutta Trump varmasti haluaa kauppasotansa, hän on sen luvannut valitsijoilleen ja varmasti hän sen vielä jotenkin yrittää aikaansaada. Mitä taas Junkkeriin tulee, niin hänen sanansa ovat pelkkää paperia, kun käytännössä päätösvalta maakaasun ja soijapapujen ostamisen suhteen on yrityksillä ja jossain määrin valtioilla.

Mitä EU teklsikään soijapavuilla ja maakaasulla?  Eikä EU:lla ole edes omaa rahaa käytössä, millä se jotain ostaisi, jos se jotain tarvitsisi.

]]>
17 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258670-trumpin-kaverit-on-kimi-ja-puuttini#comments Donald Trump Kim Jong-un Vladimir Putin Thu, 26 Jul 2018 07:26:18 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258670-trumpin-kaverit-on-kimi-ja-puuttini
Trump-Putin-tapaamispaikkavalinnassa Wienin ja Helsingin välillä Venäjä hävisi http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi <p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018 ei ollut itsestäänselvyys tapaamispaikan osalta. Tapaamispaikasta kamppailivat viime metreille saakka Suomen Helsinki ja Itävallan Wien.</p><p>Kamppailu oli Venäjän alulle panema ja sen keskiössä olivat Suomen ja Itävallan puolueettomuusasemat Venäjän näkemänä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Itävallan kansanpuolueen (<a href="https://www.oevp.at/"><u>ÖVP</u></a>) johtaja ja Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti jo viime vuoden syyskuussa parlamenttivaalien kampanjoinnin aikana, että hän haluaisi järjestää huippukokouksen Trumpin ja Putinin välille.</p><p>Itävallan kansanpuolue on vuosien ajan säilyttänyt Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumien jälkeenkin läheiset henkilökohtaiset suhteet Putiniin. Puolueella on myös kumppanuussopimus Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.</p><p>Putin voitti maaliskuun 18. päivänä pidetyt Venäjän presidentinvaalit. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti heti tulosten varmistuttua Venäjän uudelleenvalitulle presidentille. Puhelun yhtenä aiheena oli Trumpin ja Putinin tapaaminen.</p><p>&rdquo;&rsquo;<em>As the President himself confirmed on March 20, hours after his last call with President Putin, the two had discussed a bilateral meeting in the &lsquo;not-too-distant future&rsquo; at a number of potential venues, including the White House,&rsquo; White House press secretary Sarah Sanders said. </em><em>&lsquo;We have nothing further to add at this time.&rsquo;</em>&quot; uutisoi asiaa konservatiivinen ja maltillinen oikeistolainen <a href="https://eu.usatoday.com/"><u>Usa Today</u></a> -uutissivusto huhtikuun alussa (<a href="https://eu.usatoday.com/story/news/politics/2018/04/02/kremlin-donald-trump-invites-russian-president-vladimir-putin-white-house/477649002/"><u>Usa Today 3.4.2018</u></a>):</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>&rsquo;Kuten presidentti itse vahvisti maalikuun 20. päivänä, muutamia tunteja presidentti Putinille soitetun puhelun jälkeen, kaksikko oli keskustellut kahdenkeskisestä tapaamisesta &rsquo;lähitulevaisuudessa&rsquo; useissa mahdollisissa paikoissa mukaan lukien Valkoinen talo&rsquo; sanoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders. &rsquo;Meillä ei tällä kertaa mitään lisättävää&rsquo;</em>&rdquo;.</p><p>Trumpin ja Putinin tapaamisen valmistelut olivat käynnistyneet. Venäjä ei kuitenkaan innostunut, että tapaamispaikka olisi Valkoinen talo. Huhti- ja toukokuu olivat julkisuudessa kokousvalmistelujen suhteen hiljaisia.</p><p>Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Itävallassa 5.6.2018. Kyseessä oli ns. työvierailu. Kyseessä oli myös ensimmäinen vierailu EU-maahan Putinin maaliskuisen uudelleenvalinnan jälkeen. Putin valitsi siis ensivierailukohteekseen Itävallan ja kohdemaa oli monessa mielessä Venäjältä tarkoin harkittu. Putinin Wienin-vierailulla 5.6.2018 käytiin myös Trumpin ja Putinin tapaamisvalmistelun seuraava näytös.</p><p>Itävaltalaislehdistön otsikot Putinin vierailun jälkeen kertovat paljon Itävallan toiveikkuudesta kokousisännäksi.</p><p>Itävaltalainen <a href="https://diepresse.com/"><u>Die Presse</u></a> -uutissivusto kertoi hyvin, miksi Venäjä oli halukas valitsemaan Itävallan kokousisännäksi:</p><p>&rdquo;<em>Unterstützung erfuhr der Standort Wien aus dem politischen Establishment in Moskau. Österreich sei ein geeigneter Ort für einen Gipfel der beiden Staatsmänner, erklärte der Vizevorsitzende des Komitees für Internationales der Staatsduma, Dmitrij Nowikow. &rsquo;Österreich ist sehr praktisch für die Durchführung eines solchen Treffens, wie auch jedes andere Land, das eine solche Plattform bieten möchte. <u>In Österreich herrscht in diesem Sinn ein geeignetes politisches Klima.</u></em>&rsquo;&ldquo; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443556/TrumpPutinGipfel-im-Juli-in-Wien"><u>Die Presse 8.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Wienin sijainti sai Moskovan poliittisen tuen. Itävalta on sopiva kahden valtionjohtajan tapaamispaikaksi, sanoi duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Dimitri Novikov. &rsquo;Itävalta on käytännöllinen järjestämään tämän laatuisia tapaamisia, kuten monet muutkin maat, jotka voivat tarjota vastaavan foorumin. <u>Itävallassa on kuitenkin sopiva poliittinen ilmapiiri tapaamiselle</u>.</em>&rsquo;&rdquo;</p><p>Asian kertoi vielä selvemmin Putin, miksi Itävalta olisi hänelle mieluisa:</p><p>&rdquo;<em>Putin bevorzuge einen &lsquo;<u>neutralen Ort</u>&lsquo;</em>&quot; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443838/Kreml-bestaetigt-moegliches-Treffen-von-Putin-und-Trump-in-Wien"><u>Die Presse 9.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Putin pitää parempana &rsquo;<u>puolueetonta paikkaa&rsquo;</u></em>&quot;.</p><p>Putin jatkoi puhumista Itävallan puolesta vielä viisi päivää Itävallan-vierailunsa jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön (<a href="http://eng.sectsco.org/"><u>SCO</u></a>) kokouksessa Qingdaossa:</p><p>&rdquo;<em>Speaking to reporters in Qingdao, China, the Russian president said Austria was among the countries that have offered to host his meeting with Trump.</em>&rdquo;, uutisoi asian brittiläinen The Guardian (<a href="https://www.theguardian.com/world/2018/jun/10/vladimir-putin-says-he-is-willing-to-meet-trump-at-summit"><u>The Guardian 10.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Puhuessaan toimittajille Kiinan Qingdaossa, Venäjän presidentti sanoi Itävallan olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat tarjoutuneet isännöimään tapaamisen presidentti Trumpin kanssa.</em>&rdquo;</p><p>Putin ei täsmentänyt, mitä muita maita olisi tarjoutunut kokousisännäksi, mutta Suomi ei tiettävästi vielä tuolloin ainakaan konkretialla. Tiettävästi muita maita kuin Itävalta ei ollut tarjoutunut - ja ei ainakaan Venäjän tuella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nykyisen liittokanslerin Sebastian Kurzin johtama Itävalta on Venäjän mieleen. Venäjällä Itävalta ajaa jo Suomen ohi. Vastaavasti Venäjä on Itävallan nykyisen liittokansleri Sebastian Kurzin mieleen.</p><p>Kun lähes 30 länsimaata Suomi mukaan luettuna karkotti yli 130 venäläisdiplomaattia Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksen tiimoilta, Itävalta ei karkottanut yhtään diplomaattia eikä näin yhtynyt länsimaiden yhteisen Venäjä-vastaisen mielipiteen joukkoon.</p><p>Venäjä arvosti Itävallan toimintaa olla karkottamatta venäläisdiplomaatteja. Venäjä arvosti Itävallan toimintaa ajaa Venäjän etua.</p><p>&quot;&lsquo;<em>Wien hat sich nicht unter die anderen Länder Europas eingereiht und in der Sache Skripal russische Diplomaten ausgewiesen. Das zeigt, dass <u>Österreich ein zuverlässiger Partner ist</u>&lsquo;, hatte der Vizevorsitzende im Wirtschaftsausschuss der Staatsduma, Wladimir Gutenjow, gesagt.</em>&ldquo;</p><p>Nuo sanat lausui duuman talousvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov (Владимир Гутенёв) Putinin Itävallan-vierailun yhteydessä saksan kielelle käännettynä (mm. <a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/oesterreich-wladimir-putin-bei-sebastian-kurz-hoffnung-auf-bessere-eu-beziehungen-a-1211387.html"><u>Der Spiegel 5.6.2018</u></a> ja <a href="https://www.focus.de/politik/ausland/putin-besuch-in-wien-oesterreichs-balanceakt-kurz-hofiert-putin-und-will-beziehungen-zu-moskau-beleben_id_9044425.html"><u>Focus 5.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>&rsquo;Wien ei ole asemoitunut itseään muiden Euroopan maiden joukkoon ja karkottanut venäläisiä diplomaatteja Skripal-tapauksessa, mikä osoittaa, että <u>Itävalta on luotettava kumppani</u>&rsquo;, sanoi valtion duuman talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov.</em>&rdquo;</p><p>Tuo on siis Venäjän tapa mitata kunkin maan luotettavuutta.</p><p>Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri U<em>š</em>akov (Юрий Ушаков) jatkoi vielä Itävallan suitsuttamista:</p><p>&rdquo;<em>Österreich ist <u>einer unserer engsten Partner</u> nicht nur wirtschaftlich, sondern <u>auch im politischen Bereich</u>.</em>&quot; (<a href="https://www.focus.de/politik/ausland/putin-besuch-in-wien-oesterreichs-balanceakt-kurz-hofiert-putin-und-will-beziehungen-zu-moskau-beleben_id_9044425.html"><u>Focus 5.6.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&quot;<em>Itävalta on <u>yksi lähimmistä kumppaneistamme</u> ei vain taloudellisesti <u>vaan myös poliittisesti</u>.</em>&quot;</p><p>Itävalta vastasi Venäjän huutoon ÖVP:n johtaja ja varakansleri Heinz-Christian Strachen suulla Putinin vierailua edeltävänä viikonloppuna:</p><p>&rdquo;<em>&hellip;es sei &rsquo;höchste Zeit, diese leidigen Sanktionen zu beenden und die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen zu Russland zu normalisieren&lsquo;. Die Sanktionen hätten &rsquo;vor allem unserer österreichischen Wirtschaft geschadet&lsquo;, sagte er.</em>&quot; (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/oesterreich-wladimir-putin-bei-sebastian-kurz-hoffnung-auf-bessere-eu-beziehungen-a-1211387.html"><u>Der Spiegel 5.6.2018</u></a>).</p><p>&quot;<em>&hellip; on &rsquo;korkea aika lopettaa nämä valitettavat [Venäjä-]pakotteet ja normalisoida poliittiset ja taloudelliset suhteet Venäjään.&rsquo; Pakotteet ovat vahingoittaneet &rsquo;ennen kaikkea meidän itävaltalaista talouttamme&rsquo;, hän sanoi.</em>&rdquo;</p><p>Venäjän ja Itävallan lämpimistä poliittisista suhteista kertoo, että venäläinen energiayhtiö Gazprom ja itävaltalainen energiayhtiö OMV allekirjoittivat 5.6.2018 kaasutoimitussopimuksen, jolla jatketaan Venäjän maakaasutoimituksia aina vuoteen 2040 saakka. Siis peräti 22 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Venäjä hallitsee Itävaltaa myös kaasuenergialla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Itävaltalaismedia vauhkoontui heti Putin Itävallan-vierailun jälkeen Trumpin ja Putinin tapaamisen kokousisännyydestä.</p><p>&rdquo;<em>Kreml bestätigt mögliches Treffen von Putin und Trump in Wien</em>&ldquo; (<a href="https://diepresse.com/home/ausland/aussenpolitik/5443838/Kreml-bestaetigt-moegliches-Treffen-von-Putin-und-Trump-in-Wien"><u>Die Presse 9.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Kreml vahvistaa Putinin ja Trumpin mahdollisen tapaamisen Wienissä</em>&rdquo;.</p><p>&rdquo;<em>Putin-Sprecher bestätigt Wien als Option für Treffen mit Trump</em>&ldquo; oli uutisotsikko itävaltalaisella <a href="https://derstandard.at/"><u>der Standard</u></a> -sivustolla (<a href="https://derstandard.at/2000081241005/Putin-will-Trump-in-Wien-treffen-Kurz-soll-vermitteln"><u>der Standard 9.6.2018</u></a>). &rdquo;<em>Putin tiedottaja vahvisti Wienin vaihtoehtona tapaamisesta Trumpin kanssa</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna.</p><p>Ja uutissivusto jatkaa:</p><p>&rdquo;<em>Im Juli könnte es einen USA-Russland-Gipfel geben. Präsident Putin würde kommen. Alles hängt nun von Donald Trump ab.&ldquo;</em></p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Yhdysvallat-Venäjä-huippukokous voisi olla heinäkuussa. Presidentti Putin olisi tulossa. Kaikki riippuu nyt Donald Trumpista.</em>&rdquo;</p><p>Ja niinpä riippuikin Donald Trumpista. Trump halusikin Helsinkiin eikä Wieniin, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin käy ilmi.</p><p>Putin ja koko venäläishallinto oli siis toistanut useaan kertaan voimakkain sanakääntein Itävallan hyvyyttä tapaamispaikaksi. Putin oli vierailullaan tosiasiallisesti pyytänyt - siis ilman Yhdysvaltoja - liittokansleri Kurzia järjestämään tapaamisen Wienissä (<a href="https://www.wsj.com/articles/vladimir-putin-asks-austrian-leader-to-set-up-summit-with-donald-trump-1528405959"><u>WSJ 7.6.2018</u></a> ja <a href="https://www.wienerzeitung.at/nachrichten/welt/weltpolitik/969926_Planen-USA-und-Russland-Gipfel-Putin-Trump-in-Wien.html"><u>Wiener Zeitung 8.6.2018</u></a>).</p><p>Saatuaan vahvan vihreän valon Venäjältä Itävalta alkoi käännyttää Yhdysvaltojen ajatuksia Wienille. Yhdysvallat puolestaan aloitti kokouspaikkaselvityksen Itävallan mahdollisuuksista kesäkuun toisella viikolla (4.-10.6.2018).</p><p>Liitokansleri Kurzin oli määrä olla Berliinissä 12. ja 13. kesäkuuta keskustelemassa muun muassa liittokansleri Angela Merkelin kanssa (<a href="http://www.spiegel.de/politik/deutschland/richard-grenell-richtet-mittagessen-fuer-sebastian-kurz-in-berlin-aus-a-1211129.html"><u>Der Spiegel 4.6.2018</u></a>). Kurz oli järjestämässä lounaan merkeissä tapaamista Yhdysvaltain uuden Saksan-suurlähettiläs Richard Grenellin kanssa tapaamista Berliiniin. Grenell on Trumpin tapaan sekoittanut Euroopan poliittista pelikenttää railakkailla lausunnoillaan.</p><p>Grenell oli virallinen kutsuja 12.6.2018 klo 12.30 pidettävälle lounaalle. Toisin kuin asia uutisoitiin 4.6.2018 - siis päivää ennen Putinin Itävallan matkaa -, alkuperäinen aloite lounastapaamiselle oli tullut Kurzilta, ei Grenelliltä.</p><p>Kurzin yhtenä tarkoituksena oli viedä Grenellin kautta Wieniä Trump-Putin-kokouspaikkana eteenpäin myös Yhdysvaltain osalta. Itävallan kokousisännyys oli kuitenkin vain tapaamisen yksi aihe.</p><p>Yhdysvaltojen suurlähettilään ja itävaltalaisen liittokanslerin välinen keskustelu kuitenkin peruttiin (<a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-06/richard-grenell-sebastian-kurz-oevp-oesterreich-us-botschafter-treffen-absage"><u>Die Zeit 11.6.2018</u></a>). Yhdysvaltain suurlähetystö perui tapaamisen &rdquo;aikataulusyistä&rdquo;, mutta perumisen taustalla yhtenä syynä lienee tietoon tullut Venäjän agenda Wienin valitsemisesta kokouspitopaikaksi, mitä tietoa Yhdysvalloilla ei vielä ollut 4.6.2018. Yhdysvallat ei ole koskaan historiassa innostunut maista, jotka ovat toimineet jossakin akuutissa asiassa Venäjän agitaattorina.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajia oli käynyt Wienissä viikolla 24 presidenttitapaamiseen liittyen, mikä osoittaa valmistelujen olleen jo alkua pidemmällä. Asiasta uutisoi paljon venäläismedia (esim. <a href="http://tass.com/world/1010784"><u>Tass 24.6.2018</u></a>) tietolähteenä itävaltalaismedia (<a href="https://www.krone.at/1728337"><u>Kronen Zeitung 24.6.2018</u></a>). Viikko 24 on juhannusviikkoa edeltävä viikko (11.-17.6.2018).</p><p>Wienin kaduilla oli pyörinyt Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehistöä vielä viikolla 25 - siis suomalaisittain juhannusviikolla (18.-24.6.2018).</p><p>&rdquo;<em>Bereits seit einigen Tagen halten sich diplomatische Emissäre aus Washington und Moskau in Wien auf, um Details der ersten Generalaussprache zwischen den beiden Präsidenten zu klären. Auch Voraustrupps der russischen und amerikanischen Sicherheitsexperten sind schon in Wien eingetroffen.</em>&ldquo; kirjoitti Kronen Zeitung 24.6.2018.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Muutamien päivien ajan Washingtonin ja Moskovan diplomaatit ovat olleet Wienissä selvittelemässä yksityiskohtia kahden presidentin ensimmäistä [kahdenkeskistä] tapaamista. Myös venäläisten ja amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijat ovat saapuneet Wieniin.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Trump und Putin sollen sich bereits im Juli in Wien treffen</em>&rdquo; oli uutisotsikko itävaltalaisen <a href="http://www.vienna.at/"><u>Vienna</u></a>-sivustolla vielä ennen juhannusta (<a href="http://www.vienna.at/trump-und-putin-sollen-sich-bereits-im-juli-in-wien-treffen/5832408"><u>Vienna 21.6.2018</u></a>). &rdquo;<em>Trump ja Putin on tarkoitus tavata Wienissä heinäkuussa</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna. Vienna-sivuston yhteistyökumppani on Russmedia Digital (<a href="https://www.russmedia.com/"><u>Russmedia</u></a>, <a href="http://www.russmediainternational.com/"><u>Russmedia International Ag</u></a>). Tuskin kenellekään on tarpeen suomentaa, mihin suuntaan Vienna-sivuston yhteistyökumppanit viittaavat.</p><p>Itävaltaismedia uutisoi juhannusviikolla laajasti jo varmana tietona, että Trump ja Putin tapaisivat Wienissä. Vielä tuolloin Itävallassa oli vahva käsitys, että Trump-Putin-tapaamispaikkavalinta kohdistuisi varmasti Wieniin. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajien vierailut Wienissä lienevät osaltaan vahvistaneet itävaltalaiskäsityksiä.</p><p>Itävalta ruinasi Venäjältä tapaamispaikkavarmistusta vielä juhannuksen jälkeen 24.6. ja 25.6.2018. Itävalta pommitti erityisesti Putinin tiedottaja Dmitri Peskovia (Дмитрий Песков), mutta tuloksetta.</p><p>Itävaltalaislehtien otsikot venäläistiedustelussa olivat muotoa &rdquo;<em>Trump-Putin-Gipfel in Wien: Kreml kommentiert Berichte nicht</em>&ldquo; (<a href="https://www.sn.at/politik/weltpolitik/trump-putin-gipfel-in-wien-kreml-kommentiert-berichte-nicht-29626018"><u>Salzburger Nachrichten 25.6.2018</u></a>). Vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Trump-Putin-huippukokous Wienissä: Kreml ei kommentoi tietoja</em>&rdquo;.</p><p>Samanlaisia otsikkoja oli saksankielinen media pullollaan kesäkuun viimeisellä täydellä viikolla ennen kuin Helsinki kokouspitopaikkana tuli julki (esim. <a href="http://www.vienna.at/kein-kommentar-von-kreml-zu-trump-putin-gipfeltreffen-in-wien/5837286"><u>Vienna 25.6.2018</u></a>, <a href="https://www.fundresearch.de/nachrichten/wirtschaft/2018/06/kreml-kommentiert-berichte-ueber-gipfel-trump-putin-in-wien-nicht-187260.php"><u>Euro FundResearch 24.6.2018</u></a>, <a href="https://www.abendblatt.de/politik/article214679599/Treffen-sich-Putin-und-Trump-im-Juli-in-Wien.html"><u>Hamburger Abendblatt 25.6.2018</u></a>&nbsp; jne.).</p><p>Itävalta oli siis orientoitunut Venäjään saadakseen huippukokousisännyyden Itävaltaan Venäjän kautta. Yhdysvallat oli jätetty vähemmälle.</p><p>Venäjä tiesi kuitenkin jo viikon 26 alussa, ettei tapaamista järjestetä Wienissä. Suomi sai Venäjältä ja Yhdysvalloilta yhteisen kyselyn 26.6.2018, voisiko se toimia kokousisäntänä Trumpin ja Putinin heinäkuisessa tapaamisessa. Tarkan 26.6.2018-ajankohdan on varmistanut presidentinkanslia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mutta miksi Donald Trump ja Yhdysvallat halusivat kokouspaikaksi Helsingin?</p><p>Itävalta halusi Trump-Putin-huippukokouksen isännäksi ja oli tehnyt sen eteen töitä liittokansleri Sebastian Kurzin johdolla puolisen vuotta, kun hän aloitti liittokanslerin tehtävässä 18.12.2017. Itävalta oli panostanut Venäjään ja toisaalta myös Venäjä oli osaltaan ja tavallaan panostanut Itävaltaan tässä asiassa.</p><p>Putinin uuden presidenttikauden ensivierailu Itävaltaan oli pieneltä osaltaan tätä prosessia, joka pohjautuu Itävallan puolueettomuuteen ja Venäjän haluamaan Itä-Euroopan maiden rooliin Euroopassa. Toistaiseksi Venäjä on onnistunut melko hyvin politiikallaan Itä-Euroopassa saaden Unkarin kautta jopa veto-oikeuden EU-asioissa.</p><p>Venäjän ihanne on ollut jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka puolueettomien maiden Itä-Eurooppa hyvine suhteineen Venäjään venäläisellä energialla höystettynä. Itävalta on ihanne-esimerkki Venäjälle erityisesti korostaessa puolueettomuutta ja kuulumattomuuttaan puolustusliitto Natoon.</p><p>Venäjän ajatus on, että jos toimit Venäjän etujen mukaisesti, sinut palkitaan. Itävallalle palkinto olisi ollut kokousisännyys. Suomella oli kylmän sodan aikaan suuri halukkuus Neuvostoliitosta saatujen palkintojen perään ja tuota samaa halukkuutta on vielä nykyäänkin.</p><p>Itävaltalaismedia uutisoi Itävallan tapaamispaikan eduksi sitä, ettei se ollut vastatoimena katkottanut venäläisdiplomaatteja Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksessa. Suomi sen sijaan karkotti yhden venäläisdiplomaatin.</p><p>No, tuo ei ollut ratkaiseva, kun kokouspaikka lopulta päätettiin, mutta osoittaa osaltaan Venäjän mieltymyksiä ja tapaa tehdä politiikkaa eri maiden välillä Euroopassa. Itävalta on hyvä maa, kun ei ollut venäläisdiplomaattikarkotusta. Suomi on huono maa, kun oli venäläisdiplomaattikarkotus.</p><p>Mutta samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat ei ole historiassa innostunut maista, jotka haluavat toimia jossakin akuutissa asiassa vastapuolen agitaattorina.</p><p>Suomi ei enää vedä vertoja Itävallalle Venäjän silmissä. Kyse on Suomen tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Naton ja Nato-maiden kanssa, mitä Itävalta ei harrasta.</p><p>Itävalta on hyvin Venäjä-myönteinen. Itävalta on ominut Venäjä-suhteissaan Suomen kylmän sodan aikaisen aseman. Itävalta on mielistelevä Venäjälle, eikä Suomi yllä enää samaan - luojan kiitos. Venäjä on vaihtanut kylmän sodan ajan ensisijaiseksi suurvaltatapaamispaikaksi Itävallan ohi Suomen. Itävallalla Venäjä tavallaan edelleen viestittää &rdquo;rauhanomainen rinnakkaiselo&rdquo; -agendaa nykyaikaan päivitettynä.</p><p>Mutta Venäjä ei päätä huippukokousten tapaamispaikkoja yksin. Toinen päättäjä on Yhdysvallat.</p><p>Me emme tiedä niitä pohjimmaisia syitä, miksi Yhdysvalloille ei kelvannut Wien, mutta Helsinki kelpasi. Uskoisin, että Venäjän aktiivisuus Itävallan mainostamisessa tuhosi osaltaan Itävallan mahdollisuuksia. Venäjä-Itävalta-kuviota oli tuotu liikaa esille eikä tuota kuviota uusine maakaasusopimuksineen Yhdysvallat katsonut hyvällä.</p><p>Itävallassa oli valiteltu myös lyhyttä muutaman viikon kokousvalmisteluaikaa, jota oli pidetty riittämättömänä.</p><p>Itävallalle kokouspaikkamenetys Suomelle oli karvas.</p><p>Yhdysvallat valitsi siis kokouspaikaksi Helsingin ja tuo valinta kelpasi Venäjille, vaikka Venäjä oli mielinyt Wieniä. Kun Trump vaimoineen viihtyi Helsingissä toista vuorokautta, Putinin vierailua voidaan kuvata askeettisesti: vain yksi muutaman tunnin visiitti presidentinlinnassa ja suoraan Venäjän suurlähetystön kautta takaisin Moskovaan.</p><p>Suomi ei ole enää puolueeton kuin Itävalta ainakaan Venäjän silmissä. Olemme edistyneet länsi-integraatiossamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018 ei ollut itsestäänselvyys tapaamispaikan osalta. Tapaamispaikasta kamppailivat viime metreille saakka Suomen Helsinki ja Itävallan Wien.

Kamppailu oli Venäjän alulle panema ja sen keskiössä olivat Suomen ja Itävallan puolueettomuusasemat Venäjän näkemänä.

                                                                                    ****

Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtaja ja Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti jo viime vuoden syyskuussa parlamenttivaalien kampanjoinnin aikana, että hän haluaisi järjestää huippukokouksen Trumpin ja Putinin välille.

Itävallan kansanpuolue on vuosien ajan säilyttänyt Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumien jälkeenkin läheiset henkilökohtaiset suhteet Putiniin. Puolueella on myös kumppanuussopimus Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.

Putin voitti maaliskuun 18. päivänä pidetyt Venäjän presidentinvaalit. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti heti tulosten varmistuttua Venäjän uudelleenvalitulle presidentille. Puhelun yhtenä aiheena oli Trumpin ja Putinin tapaaminen.

”’As the President himself confirmed on March 20, hours after his last call with President Putin, the two had discussed a bilateral meeting in the ‘not-too-distant future’ at a number of potential venues, including the White House,’ White House press secretary Sarah Sanders said. ‘We have nothing further to add at this time.’" uutisoi asiaa konservatiivinen ja maltillinen oikeistolainen Usa Today -uutissivusto huhtikuun alussa (Usa Today 3.4.2018):

Vapaasti suomennettuna:

’Kuten presidentti itse vahvisti maalikuun 20. päivänä, muutamia tunteja presidentti Putinille soitetun puhelun jälkeen, kaksikko oli keskustellut kahdenkeskisestä tapaamisesta ’lähitulevaisuudessa’ useissa mahdollisissa paikoissa mukaan lukien Valkoinen talo’ sanoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders. ’Meillä ei tällä kertaa mitään lisättävää’”.

Trumpin ja Putinin tapaamisen valmistelut olivat käynnistyneet. Venäjä ei kuitenkaan innostunut, että tapaamispaikka olisi Valkoinen talo. Huhti- ja toukokuu olivat julkisuudessa kokousvalmistelujen suhteen hiljaisia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Itävallassa 5.6.2018. Kyseessä oli ns. työvierailu. Kyseessä oli myös ensimmäinen vierailu EU-maahan Putinin maaliskuisen uudelleenvalinnan jälkeen. Putin valitsi siis ensivierailukohteekseen Itävallan ja kohdemaa oli monessa mielessä Venäjältä tarkoin harkittu. Putinin Wienin-vierailulla 5.6.2018 käytiin myös Trumpin ja Putinin tapaamisvalmistelun seuraava näytös.

Itävaltalaislehdistön otsikot Putinin vierailun jälkeen kertovat paljon Itävallan toiveikkuudesta kokousisännäksi.

Itävaltalainen Die Presse -uutissivusto kertoi hyvin, miksi Venäjä oli halukas valitsemaan Itävallan kokousisännäksi:

Unterstützung erfuhr der Standort Wien aus dem politischen Establishment in Moskau. Österreich sei ein geeigneter Ort für einen Gipfel der beiden Staatsmänner, erklärte der Vizevorsitzende des Komitees für Internationales der Staatsduma, Dmitrij Nowikow. ’Österreich ist sehr praktisch für die Durchführung eines solchen Treffens, wie auch jedes andere Land, das eine solche Plattform bieten möchte. In Österreich herrscht in diesem Sinn ein geeignetes politisches Klima.’“ (Die Presse 8.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Wienin sijainti sai Moskovan poliittisen tuen. Itävalta on sopiva kahden valtionjohtajan tapaamispaikaksi, sanoi duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Dimitri Novikov. ’Itävalta on käytännöllinen järjestämään tämän laatuisia tapaamisia, kuten monet muutkin maat, jotka voivat tarjota vastaavan foorumin. Itävallassa on kuitenkin sopiva poliittinen ilmapiiri tapaamiselle.’”

Asian kertoi vielä selvemmin Putin, miksi Itävalta olisi hänelle mieluisa:

Putin bevorzuge einen ‘neutralen Ort" (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Putin pitää parempana ’puolueetonta paikkaa’".

Putin jatkoi puhumista Itävallan puolesta vielä viisi päivää Itävallan-vierailunsa jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokouksessa Qingdaossa:

Speaking to reporters in Qingdao, China, the Russian president said Austria was among the countries that have offered to host his meeting with Trump.”, uutisoi asian brittiläinen The Guardian (The Guardian 10.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Puhuessaan toimittajille Kiinan Qingdaossa, Venäjän presidentti sanoi Itävallan olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat tarjoutuneet isännöimään tapaamisen presidentti Trumpin kanssa.

Putin ei täsmentänyt, mitä muita maita olisi tarjoutunut kokousisännäksi, mutta Suomi ei tiettävästi vielä tuolloin ainakaan konkretialla. Tiettävästi muita maita kuin Itävalta ei ollut tarjoutunut - ja ei ainakaan Venäjän tuella.

                                                                                    ****

Nykyisen liittokanslerin Sebastian Kurzin johtama Itävalta on Venäjän mieleen. Venäjällä Itävalta ajaa jo Suomen ohi. Vastaavasti Venäjä on Itävallan nykyisen liittokansleri Sebastian Kurzin mieleen.

Kun lähes 30 länsimaata Suomi mukaan luettuna karkotti yli 130 venäläisdiplomaattia Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksen tiimoilta, Itävalta ei karkottanut yhtään diplomaattia eikä näin yhtynyt länsimaiden yhteisen Venäjä-vastaisen mielipiteen joukkoon.

Venäjä arvosti Itävallan toimintaa olla karkottamatta venäläisdiplomaatteja. Venäjä arvosti Itävallan toimintaa ajaa Venäjän etua.

"‘Wien hat sich nicht unter die anderen Länder Europas eingereiht und in der Sache Skripal russische Diplomaten ausgewiesen. Das zeigt, dass Österreich ein zuverlässiger Partner ist‘, hatte der Vizevorsitzende im Wirtschaftsausschuss der Staatsduma, Wladimir Gutenjow, gesagt.

Nuo sanat lausui duuman talousvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov (Владимир Гутенёв) Putinin Itävallan-vierailun yhteydessä saksan kielelle käännettynä (mm. Der Spiegel 5.6.2018 ja Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

’Wien ei ole asemoitunut itseään muiden Euroopan maiden joukkoon ja karkottanut venäläisiä diplomaatteja Skripal-tapauksessa, mikä osoittaa, että Itävalta on luotettava kumppani’, sanoi valtion duuman talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov.

Tuo on siis Venäjän tapa mitata kunkin maan luotettavuutta.

Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov (Юрий Ушаков) jatkoi vielä Itävallan suitsuttamista:

Österreich ist einer unserer engsten Partner nicht nur wirtschaftlich, sondern auch im politischen Bereich." (Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

"Itävalta on yksi lähimmistä kumppaneistamme ei vain taloudellisesti vaan myös poliittisesti."

Itävalta vastasi Venäjän huutoon ÖVP:n johtaja ja varakansleri Heinz-Christian Strachen suulla Putinin vierailua edeltävänä viikonloppuna:

…es sei ’höchste Zeit, diese leidigen Sanktionen zu beenden und die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen zu Russland zu normalisieren‘. Die Sanktionen hätten ’vor allem unserer österreichischen Wirtschaft geschadet‘, sagte er." (Der Spiegel 5.6.2018).

"… on ’korkea aika lopettaa nämä valitettavat [Venäjä-]pakotteet ja normalisoida poliittiset ja taloudelliset suhteet Venäjään.’ Pakotteet ovat vahingoittaneet ’ennen kaikkea meidän itävaltalaista talouttamme’, hän sanoi.

Venäjän ja Itävallan lämpimistä poliittisista suhteista kertoo, että venäläinen energiayhtiö Gazprom ja itävaltalainen energiayhtiö OMV allekirjoittivat 5.6.2018 kaasutoimitussopimuksen, jolla jatketaan Venäjän maakaasutoimituksia aina vuoteen 2040 saakka. Siis peräti 22 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Venäjä hallitsee Itävaltaa myös kaasuenergialla.

                                                                                    ****

Itävaltalaismedia vauhkoontui heti Putin Itävallan-vierailun jälkeen Trumpin ja Putinin tapaamisen kokousisännyydestä.

Kreml bestätigt mögliches Treffen von Putin und Trump in Wien“ (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Kreml vahvistaa Putinin ja Trumpin mahdollisen tapaamisen Wienissä”.

Putin-Sprecher bestätigt Wien als Option für Treffen mit Trump“ oli uutisotsikko itävaltalaisella der Standard -sivustolla (der Standard 9.6.2018). ”Putin tiedottaja vahvisti Wienin vaihtoehtona tapaamisesta Trumpin kanssa”, vapaasti suomennettuna.

Ja uutissivusto jatkaa:

Im Juli könnte es einen USA-Russland-Gipfel geben. Präsident Putin würde kommen. Alles hängt nun von Donald Trump ab.“

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat-Venäjä-huippukokous voisi olla heinäkuussa. Presidentti Putin olisi tulossa. Kaikki riippuu nyt Donald Trumpista.

Ja niinpä riippuikin Donald Trumpista. Trump halusikin Helsinkiin eikä Wieniin, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin käy ilmi.

Putin ja koko venäläishallinto oli siis toistanut useaan kertaan voimakkain sanakääntein Itävallan hyvyyttä tapaamispaikaksi. Putin oli vierailullaan tosiasiallisesti pyytänyt - siis ilman Yhdysvaltoja - liittokansleri Kurzia järjestämään tapaamisen Wienissä (WSJ 7.6.2018 ja Wiener Zeitung 8.6.2018).

Saatuaan vahvan vihreän valon Venäjältä Itävalta alkoi käännyttää Yhdysvaltojen ajatuksia Wienille. Yhdysvallat puolestaan aloitti kokouspaikkaselvityksen Itävallan mahdollisuuksista kesäkuun toisella viikolla (4.-10.6.2018).

Liitokansleri Kurzin oli määrä olla Berliinissä 12. ja 13. kesäkuuta keskustelemassa muun muassa liittokansleri Angela Merkelin kanssa (Der Spiegel 4.6.2018). Kurz oli järjestämässä lounaan merkeissä tapaamista Yhdysvaltain uuden Saksan-suurlähettiläs Richard Grenellin kanssa tapaamista Berliiniin. Grenell on Trumpin tapaan sekoittanut Euroopan poliittista pelikenttää railakkailla lausunnoillaan.

Grenell oli virallinen kutsuja 12.6.2018 klo 12.30 pidettävälle lounaalle. Toisin kuin asia uutisoitiin 4.6.2018 - siis päivää ennen Putinin Itävallan matkaa -, alkuperäinen aloite lounastapaamiselle oli tullut Kurzilta, ei Grenelliltä.

Kurzin yhtenä tarkoituksena oli viedä Grenellin kautta Wieniä Trump-Putin-kokouspaikkana eteenpäin myös Yhdysvaltain osalta. Itävallan kokousisännyys oli kuitenkin vain tapaamisen yksi aihe.

Yhdysvaltojen suurlähettilään ja itävaltalaisen liittokanslerin välinen keskustelu kuitenkin peruttiin (Die Zeit 11.6.2018). Yhdysvaltain suurlähetystö perui tapaamisen ”aikataulusyistä”, mutta perumisen taustalla yhtenä syynä lienee tietoon tullut Venäjän agenda Wienin valitsemisesta kokouspitopaikaksi, mitä tietoa Yhdysvalloilla ei vielä ollut 4.6.2018. Yhdysvallat ei ole koskaan historiassa innostunut maista, jotka ovat toimineet jossakin akuutissa asiassa Venäjän agitaattorina.

                                                                                    ****

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajia oli käynyt Wienissä viikolla 24 presidenttitapaamiseen liittyen, mikä osoittaa valmistelujen olleen jo alkua pidemmällä. Asiasta uutisoi paljon venäläismedia (esim. Tass 24.6.2018) tietolähteenä itävaltalaismedia (Kronen Zeitung 24.6.2018). Viikko 24 on juhannusviikkoa edeltävä viikko (11.-17.6.2018).

Wienin kaduilla oli pyörinyt Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehistöä vielä viikolla 25 - siis suomalaisittain juhannusviikolla (18.-24.6.2018).

Bereits seit einigen Tagen halten sich diplomatische Emissäre aus Washington und Moskau in Wien auf, um Details der ersten Generalaussprache zwischen den beiden Präsidenten zu klären. Auch Voraustrupps der russischen und amerikanischen Sicherheitsexperten sind schon in Wien eingetroffen.“ kirjoitti Kronen Zeitung 24.6.2018.

Vapaasti suomennettuna:

Muutamien päivien ajan Washingtonin ja Moskovan diplomaatit ovat olleet Wienissä selvittelemässä yksityiskohtia kahden presidentin ensimmäistä [kahdenkeskistä] tapaamista. Myös venäläisten ja amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijat ovat saapuneet Wieniin.

Trump und Putin sollen sich bereits im Juli in Wien treffen” oli uutisotsikko itävaltalaisen Vienna-sivustolla vielä ennen juhannusta (Vienna 21.6.2018). ”Trump ja Putin on tarkoitus tavata Wienissä heinäkuussa”, vapaasti suomennettuna. Vienna-sivuston yhteistyökumppani on Russmedia Digital (Russmedia, Russmedia International Ag). Tuskin kenellekään on tarpeen suomentaa, mihin suuntaan Vienna-sivuston yhteistyökumppanit viittaavat.

Itävaltaismedia uutisoi juhannusviikolla laajasti jo varmana tietona, että Trump ja Putin tapaisivat Wienissä. Vielä tuolloin Itävallassa oli vahva käsitys, että Trump-Putin-tapaamispaikkavalinta kohdistuisi varmasti Wieniin. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajien vierailut Wienissä lienevät osaltaan vahvistaneet itävaltalaiskäsityksiä.

Itävalta ruinasi Venäjältä tapaamispaikkavarmistusta vielä juhannuksen jälkeen 24.6. ja 25.6.2018. Itävalta pommitti erityisesti Putinin tiedottaja Dmitri Peskovia (Дмитрий Песков), mutta tuloksetta.

Itävaltalaislehtien otsikot venäläistiedustelussa olivat muotoa ”Trump-Putin-Gipfel in Wien: Kreml kommentiert Berichte nicht“ (Salzburger Nachrichten 25.6.2018). Vapaasti suomennettuna ”Trump-Putin-huippukokous Wienissä: Kreml ei kommentoi tietoja”.

Samanlaisia otsikkoja oli saksankielinen media pullollaan kesäkuun viimeisellä täydellä viikolla ennen kuin Helsinki kokouspitopaikkana tuli julki (esim. Vienna 25.6.2018, Euro FundResearch 24.6.2018, Hamburger Abendblatt 25.6.2018  jne.).

Itävalta oli siis orientoitunut Venäjään saadakseen huippukokousisännyyden Itävaltaan Venäjän kautta. Yhdysvallat oli jätetty vähemmälle.

Venäjä tiesi kuitenkin jo viikon 26 alussa, ettei tapaamista järjestetä Wienissä. Suomi sai Venäjältä ja Yhdysvalloilta yhteisen kyselyn 26.6.2018, voisiko se toimia kokousisäntänä Trumpin ja Putinin heinäkuisessa tapaamisessa. Tarkan 26.6.2018-ajankohdan on varmistanut presidentinkanslia.

                                                                                    ****

Mutta miksi Donald Trump ja Yhdysvallat halusivat kokouspaikaksi Helsingin?

Itävalta halusi Trump-Putin-huippukokouksen isännäksi ja oli tehnyt sen eteen töitä liittokansleri Sebastian Kurzin johdolla puolisen vuotta, kun hän aloitti liittokanslerin tehtävässä 18.12.2017. Itävalta oli panostanut Venäjään ja toisaalta myös Venäjä oli osaltaan ja tavallaan panostanut Itävaltaan tässä asiassa.

Putinin uuden presidenttikauden ensivierailu Itävaltaan oli pieneltä osaltaan tätä prosessia, joka pohjautuu Itävallan puolueettomuuteen ja Venäjän haluamaan Itä-Euroopan maiden rooliin Euroopassa. Toistaiseksi Venäjä on onnistunut melko hyvin politiikallaan Itä-Euroopassa saaden Unkarin kautta jopa veto-oikeuden EU-asioissa.

Venäjän ihanne on ollut jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka puolueettomien maiden Itä-Eurooppa hyvine suhteineen Venäjään venäläisellä energialla höystettynä. Itävalta on ihanne-esimerkki Venäjälle erityisesti korostaessa puolueettomuutta ja kuulumattomuuttaan puolustusliitto Natoon.

Venäjän ajatus on, että jos toimit Venäjän etujen mukaisesti, sinut palkitaan. Itävallalle palkinto olisi ollut kokousisännyys. Suomella oli kylmän sodan aikaan suuri halukkuus Neuvostoliitosta saatujen palkintojen perään ja tuota samaa halukkuutta on vielä nykyäänkin.

Itävaltalaismedia uutisoi Itävallan tapaamispaikan eduksi sitä, ettei se ollut vastatoimena katkottanut venäläisdiplomaatteja Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksessa. Suomi sen sijaan karkotti yhden venäläisdiplomaatin.

No, tuo ei ollut ratkaiseva, kun kokouspaikka lopulta päätettiin, mutta osoittaa osaltaan Venäjän mieltymyksiä ja tapaa tehdä politiikkaa eri maiden välillä Euroopassa. Itävalta on hyvä maa, kun ei ollut venäläisdiplomaattikarkotusta. Suomi on huono maa, kun oli venäläisdiplomaattikarkotus.

Mutta samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat ei ole historiassa innostunut maista, jotka haluavat toimia jossakin akuutissa asiassa vastapuolen agitaattorina.

Suomi ei enää vedä vertoja Itävallalle Venäjän silmissä. Kyse on Suomen tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Naton ja Nato-maiden kanssa, mitä Itävalta ei harrasta.

Itävalta on hyvin Venäjä-myönteinen. Itävalta on ominut Venäjä-suhteissaan Suomen kylmän sodan aikaisen aseman. Itävalta on mielistelevä Venäjälle, eikä Suomi yllä enää samaan - luojan kiitos. Venäjä on vaihtanut kylmän sodan ajan ensisijaiseksi suurvaltatapaamispaikaksi Itävallan ohi Suomen. Itävallalla Venäjä tavallaan edelleen viestittää ”rauhanomainen rinnakkaiselo” -agendaa nykyaikaan päivitettynä.

Mutta Venäjä ei päätä huippukokousten tapaamispaikkoja yksin. Toinen päättäjä on Yhdysvallat.

Me emme tiedä niitä pohjimmaisia syitä, miksi Yhdysvalloille ei kelvannut Wien, mutta Helsinki kelpasi. Uskoisin, että Venäjän aktiivisuus Itävallan mainostamisessa tuhosi osaltaan Itävallan mahdollisuuksia. Venäjä-Itävalta-kuviota oli tuotu liikaa esille eikä tuota kuviota uusine maakaasusopimuksineen Yhdysvallat katsonut hyvällä.

Itävallassa oli valiteltu myös lyhyttä muutaman viikon kokousvalmisteluaikaa, jota oli pidetty riittämättömänä.

Itävallalle kokouspaikkamenetys Suomelle oli karvas.

Yhdysvallat valitsi siis kokouspaikaksi Helsingin ja tuo valinta kelpasi Venäjille, vaikka Venäjä oli mielinyt Wieniä. Kun Trump vaimoineen viihtyi Helsingissä toista vuorokautta, Putinin vierailua voidaan kuvata askeettisesti: vain yksi muutaman tunnin visiitti presidentinlinnassa ja suoraan Venäjän suurlähetystön kautta takaisin Moskovaan.

Suomi ei ole enää puolueeton kuin Itävalta ainakaan Venäjän silmissä. Olemme edistyneet länsi-integraatiossamme.

]]>
21 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi#comments Ulkomaat Donald Trump Helsingin huippukokous Turpo Venäjän uhka Vladimir Putin Mon, 23 Jul 2018 17:28:47 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258571-trump-putin-tapaamispaikkavalinnassa-wienin-ja-helsingin-valilla-venaja-havisi
Sovitaan, että Trump on tramp ja Putin puuttin http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258548-sovitaan-etta-trump-on-tramp-ja-putin-puuttin <p># On käsittämätöntä, että suomalaiset radio- ja tv-toimittajatkaan eivät ole oppineet ääntämään joka päivä uutisissa esiintyviää nimeä Trump, siis tuo USA:n presidentti-pääministeri-kaikkivaltias <strong>Donald Trump</strong>. Amerikassahan se ääntyy tietenkin <em>tramp</em>. Miksi siis englannin kieltä taitavat toimittajat ja muut kansalaiset ääntävät sen <em>trump</em>? Muistakaamme, että auringosta puhutaan englanniksi sanalla Sun, joka kuitenkin ääntyy <em>san</em>.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Onko tässä kysymys samanlaisesta ilmiöstä kuin siitä, että maaseudun murteissa ei äännetä suomenruotsalaiseen tapaan <strong>Runeberg</strong>iä <em>ryynebärji</em>ksi vaan <em>ruuneperk</em>iksi?</p><p>&nbsp;&nbsp; Olen myös arvellut, että <em>trump</em>ista puhuvat haluavat nimen kansanomaisella ääntämisellä kertoa, että Trump on yksinkertainen tollo. Se olisi siis samanlainen ilmiö kuin perussuomalaisten puhutteleminen persuiksi, jolloin samalla annetaan ymmärtää, että heidän ohjelmansa on per***stä.</p><p>&nbsp;</p><p># Entä sitten toinen joka päivä uutisissa esiintyvä nimi eli <strong>Vladimir Putin</strong>. Venäjän kielen osaajat ovat Suomessa harvinaisempia kuin englannin kieltä opiskelleet ja yritelleet, vaikka Suomi oli yli sata vuotta osana Venäjän keisarikuntaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tuo nimi Putin ei ole hankala siinä mielessä, ettei siinä ole yhtään suomen kielelle vierasta äännettä. Tosin t ääntyy venäjässä etuvokaali i:n edellä liudentuneena, mutta se on kielen hienouksia. Sen sijaan olisi muistettava, että Putin-nimen u on painollinen eli vähintään puolipitkä. Putinin i sen sijaan on painoton ja ääntyy lyhyenä. Putin voisi siis olla äännettynä suurin piirtein <em>puuttin</em>.</p><p>&nbsp;&nbsp; Puhukoot kansanmiehet kapakoissaan vapaasti mahtimiehistä nimeltä <em>rumppi</em> ja <em>putiini</em>, mutta uutisjournalisteilta toivoisin kuulevani sivistyneempiä versioita.</p><p>&nbsp;&nbsp; Putinin etunimi Vladimir on suomalaiseen suuhun erityisen haastava. Siinä on alussa kaksi konsonanttia, joka jo on supisuomalaiselle mahdotonta. Ja paino on kolmesta tavusta toisella, joten toisen tavun vokaali i ääntyy vähintään puolipitkänä. Ja kaiken lisäksi tuo painollinen i muuttaa d:n liudentuneeksi. Vladimir ääntyy siis suurin piirtein <em>vladiimir</em>.</p><p>&nbsp;&nbsp; Radio- ja tv-toimittajien kannalta on onni, että Kremlin valtiaiden joukossa ei ole nykyään mahtimiestä, jonka nimessä olisi kirjain o. Se nimittäin ääntyy painottomana a:na. Nimi <strong>Gorbatshov</strong> nimittäin ääntyy <em>garbatshov</em>, koska paino on kolmesta tavusta viimeisellä. Vaikeasta nimestään huolimatta Gorba tai Gorban kaltainen olisi kyllä Suomen ja EU:n kannalta tervetullut Kremliin&hellip;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p># Onneksi etunimet voidaan usein hypätä yli. Trumpin etunimessä heti ensimmäinen kirjain d tekee tiukkaa, koska se ei helposti mahdu perussuomalaisen suuhun. Niinpä <strong>Timo Soini</strong> kirjoittaa plokeja eikä blogeja. Miksi ei muuten lokeja, koska suomen kielessä ei voi sanan alussa olla kahta konsonanttia?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Kansainväliset journalistit seuraavat Trumpin ja Putinin puheita Finlandia-talossa. Kuva: Timo Uotila.</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # On käsittämätöntä, että suomalaiset radio- ja tv-toimittajatkaan eivät ole oppineet ääntämään joka päivä uutisissa esiintyviää nimeä Trump, siis tuo USA:n presidentti-pääministeri-kaikkivaltias Donald Trump. Amerikassahan se ääntyy tietenkin tramp. Miksi siis englannin kieltä taitavat toimittajat ja muut kansalaiset ääntävät sen trump? Muistakaamme, että auringosta puhutaan englanniksi sanalla Sun, joka kuitenkin ääntyy san.  

   Onko tässä kysymys samanlaisesta ilmiöstä kuin siitä, että maaseudun murteissa ei äännetä suomenruotsalaiseen tapaan Runebergryynebärjiksi vaan ruuneperkiksi?

   Olen myös arvellut, että trumpista puhuvat haluavat nimen kansanomaisella ääntämisellä kertoa, että Trump on yksinkertainen tollo. Se olisi siis samanlainen ilmiö kuin perussuomalaisten puhutteleminen persuiksi, jolloin samalla annetaan ymmärtää, että heidän ohjelmansa on per***stä.

 

# Entä sitten toinen joka päivä uutisissa esiintyvä nimi eli Vladimir Putin. Venäjän kielen osaajat ovat Suomessa harvinaisempia kuin englannin kieltä opiskelleet ja yritelleet, vaikka Suomi oli yli sata vuotta osana Venäjän keisarikuntaa.

   Tuo nimi Putin ei ole hankala siinä mielessä, ettei siinä ole yhtään suomen kielelle vierasta äännettä. Tosin t ääntyy venäjässä etuvokaali i:n edellä liudentuneena, mutta se on kielen hienouksia. Sen sijaan olisi muistettava, että Putin-nimen u on painollinen eli vähintään puolipitkä. Putinin i sen sijaan on painoton ja ääntyy lyhyenä. Putin voisi siis olla äännettynä suurin piirtein puuttin.

   Puhukoot kansanmiehet kapakoissaan vapaasti mahtimiehistä nimeltä rumppi ja putiini, mutta uutisjournalisteilta toivoisin kuulevani sivistyneempiä versioita.

   Putinin etunimi Vladimir on suomalaiseen suuhun erityisen haastava. Siinä on alussa kaksi konsonanttia, joka jo on supisuomalaiselle mahdotonta. Ja paino on kolmesta tavusta toisella, joten toisen tavun vokaali i ääntyy vähintään puolipitkänä. Ja kaiken lisäksi tuo painollinen i muuttaa d:n liudentuneeksi. Vladimir ääntyy siis suurin piirtein vladiimir.

   Radio- ja tv-toimittajien kannalta on onni, että Kremlin valtiaiden joukossa ei ole nykyään mahtimiestä, jonka nimessä olisi kirjain o. Se nimittäin ääntyy painottomana a:na. Nimi Gorbatshov nimittäin ääntyy garbatshov, koska paino on kolmesta tavusta viimeisellä. Vaikeasta nimestään huolimatta Gorba tai Gorban kaltainen olisi kyllä Suomen ja EU:n kannalta tervetullut Kremliin…

    

# Onneksi etunimet voidaan usein hypätä yli. Trumpin etunimessä heti ensimmäinen kirjain d tekee tiukkaa, koska se ei helposti mahdu perussuomalaisen suuhun. Niinpä Timo Soini kirjoittaa plokeja eikä blogeja. Miksi ei muuten lokeja, koska suomen kielessä ei voi sanan alussa olla kahta konsonanttia?

 

Kuva: Kansainväliset journalistit seuraavat Trumpin ja Putinin puheita Finlandia-talossa. Kuva: Timo Uotila.

 

 

]]>
73 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258548-sovitaan-etta-trump-on-tramp-ja-putin-puuttin#comments Suomen kieli Trump Vladimir Putin Mon, 23 Jul 2018 10:15:06 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258548-sovitaan-etta-trump-on-tramp-ja-putin-puuttin