Kiina http://teemutorssonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133053/all Sat, 10 Nov 2018 20:41:01 +0200 fi Mitä uutta Barentsilla? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla <p>V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.</p> <p>Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.</p> <p>Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:</p> <p>25.10.2018 Barentsin meren Grey Zone Pact. Allekirjoittajina Venäjän puolelta luonnonvaraministeri ja Norjan puolelta öljy- ja energiaministeri.</p> <p>17.10.201 maiden välinen Barentsin kalastussopimus. 19.10.2018 Sopimus huomattavasta venäläisen NLG:n varastoimisesta Norjan satamiin.</p> <p>25.10.2018 Barent Sea Seismic Surveyng Pact. Jne.</p> <p>Tällä NOR-RUS pohjoisella yhteistyöllä on tunnetusti etäiset historialliset juuret. Eri muodoissaan, sodan ja rauhan aikana. Vähintäinkin Krimin sodasta lähtien. Nyt puhumme vuosista 1853-1856.</p> <p>Nykysuhteiden peruskirja on Barents Enviroment Council, nelivaltiosopimus, jossa Ruotsi ja Suomi ovat allekirjoittajina.</p> <p>Venäjänpresidentti Jeltsin sanoi 1990: Go Kirkenes and let the region develope. Vain hieman anekdootinomaisesti pohjoisessa tunnetaan venäläisten toistama sanonta: Historiallisesti Kirkkoniemi on venäläinen kaupunki Norjassa. Norjalaiset osaavat asettaa tämän oikeaan kontekstiinsa. Vuonna 1993 allekirjoitettiin IBS, International Barents Secretariat -asiakirja.</p> <p>Jossain määrin huvittavana seikkana voidaan todeta, että EU allekirjoitti sekin erehdyksessä paperin. Näin norjalaiset minulle kertovat, minä puren huultani ja hyvin muistan miten Paavo johdonmukaisesti ajoi pohjoista ulottuvuutta, jonka kaukonäköisyydestä muut eivät päässeet jyvälle.</p> <p>Barentsillekeskittyvän toiminnan fokus on Kirkkoniemessä. Se on siellä jossakin keskellä: 20 minuutin automatkan päässä Venäjästä (viisumitta läpi) ja 40 minuutin päässä Suomesta.</p> <p>Vaikka Kirkenes onnkin City Ultima Thule, on se keskempänä kuin uskommekaan. Kaikkialle ennättävä Kiina laski jo viime vuosisadalla: Rahtilaivalta menee Kiinasta Kirkkoniemeen Koillisväylää pitkin 18 vrk. Matka Suetzin kautta kestää 40 vrk.</p> <p>Mikäli ja sikäli kuin pohjoinen merireitti pysyy auki, sillä kulkevilla 400.000 tonnin rahtialuksilla on tulevaisuus. Kiina laskee Kirkenesin sataman varaan. Öljyä, kaasua, elintarvikkeita, kulutus- ja investointituotteita.</p> <p>Kaikki tämä ja paljon muuta on saanut Kiinan hereille. Kiinaa pohtii ja neuvottelee. Ja kun se tekee sitä, se reaktivoi Venäjää ja Putinia vauhdittamaan yhteistyötä Nato-Norjan kanssa. Sumeilematta.</p> <p>Venäjällä on tarve ja kiire kehittää omia kauppa- ja synerrgiakuvioitaan, mutta myös pohjustaa vauhtia jotta se voi hypätä Kiinan jalaksille.</p> <p>Tämä yhteistyö Kiinan suuntaan on Venäjän strategisessa keskiössä. Samalla se virnistää lännen sanktioille, joilla Länsi ja Suomi ampuvat sarjatulta omaan jalkaan.</p> <p>Norjaa, laajoin edistymisvaltuksin toimivaa ääripohjolaa innoittaa selviytymistaistelu gobalisaation kurimuksessa ja tilanteessa, jossa Norja ei investoi Ruijaan, eikä EU investoi. Norjas ei Lännen moraalikauppa kiinnosta pätkääkään.</p> <p>Siksi lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi venäläiset panokset ja Kiinan miljardihankkeet. Venäjä pitää Kirkenesiä vanhana venäläisenä kaupunkina, mutta eri finaalissa kuin Viipuria.</p> <p>Kiina on tullut Norjaan jäädäkseen.</p> <p>Norja vei jo 2010 terästä 100.000 tonnia Kiinaan.</p> <p>Kiina on päätymässä pitämään alueellisena asemapaikkana, ei Murmanskia, vaan Kirkkoniemeä, kustannuserosta huolimatta.</p> <p>Se laskee kokonaisuutta ja tulevaisuutta.</p> <p>Eräs pointti, jonka tässä näen, ovat junayhteydet. Kiina suunnittelee Silkkisen meritien (Koillisväylän) ja maisen Marc Polo/Silkkitien lisäksi kolmannen maareitin päälle.</p> <p>Se havittelee jo Arctic Railway -yhteyttä pohjois-Siperian halki Kirkkoniemeen. Se laskee rahtitonneja 750 metriä pitkien junien mukaan.</p> <p>Se, sekä Norja laskee, miten hyödyllinen olisk junareitti: Kirkklniemi-Helsinki-tunnelin kautta Tallinnaan- Kiinaaan.</p> <p>Näin kytkeytyy mukan isoon kuvaan Suomi, halusi se tai ei. On sanktioita tai ei. Olen melko varma, että Janne tietää Kiinan kiinnostuksen se on: Rahoitusosuusvalmiuden.</p> <p>Ensi vuoden tapauksia on Norjassa järjestettävä &quot;Barents Spectakel 2019&quot;.</p> <p>Kiina, ja miksei Venäjäkin, tulee panostamaan siihen mahdikkaasti.</p> <p>Mutta Kiina ei tule kolonislistina eikä valloittajana. Se tulee kyllä valloittamaan, mutta sydämiä. Se käyttää kulttuyra, musikkkia, valoja, historiallista performanssia ja joukkla silkkihansikkaita. Se yrittää olla ystävä, kumppani ja fiksu. Kampanjointia tulee olemaan melenkiintoista seurata!</p> <p>Teema on (myönteisessä hengessä): &quot;Kirkkoniemi - maailman pohjoisin Chinatown!&quot;</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.

Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.

Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:

25.10.2018 Barentsin meren Grey Zone Pact. Allekirjoittajina Venäjän puolelta luonnonvaraministeri ja Norjan puolelta öljy- ja energiaministeri.

17.10.201 maiden välinen Barentsin kalastussopimus. 19.10.2018 Sopimus huomattavasta venäläisen NLG:n varastoimisesta Norjan satamiin.

25.10.2018 Barent Sea Seismic Surveyng Pact. Jne.

Tällä NOR-RUS pohjoisella yhteistyöllä on tunnetusti etäiset historialliset juuret. Eri muodoissaan, sodan ja rauhan aikana. Vähintäinkin Krimin sodasta lähtien. Nyt puhumme vuosista 1853-1856.

Nykysuhteiden peruskirja on Barents Enviroment Council, nelivaltiosopimus, jossa Ruotsi ja Suomi ovat allekirjoittajina.

Venäjänpresidentti Jeltsin sanoi 1990: Go Kirkenes and let the region develope. Vain hieman anekdootinomaisesti pohjoisessa tunnetaan venäläisten toistama sanonta: Historiallisesti Kirkkoniemi on venäläinen kaupunki Norjassa. Norjalaiset osaavat asettaa tämän oikeaan kontekstiinsa. Vuonna 1993 allekirjoitettiin IBS, International Barents Secretariat -asiakirja.

Jossain määrin huvittavana seikkana voidaan todeta, että EU allekirjoitti sekin erehdyksessä paperin. Näin norjalaiset minulle kertovat, minä puren huultani ja hyvin muistan miten Paavo johdonmukaisesti ajoi pohjoista ulottuvuutta, jonka kaukonäköisyydestä muut eivät päässeet jyvälle.

Barentsillekeskittyvän toiminnan fokus on Kirkkoniemessä. Se on siellä jossakin keskellä: 20 minuutin automatkan päässä Venäjästä (viisumitta läpi) ja 40 minuutin päässä Suomesta.

Vaikka Kirkenes onnkin City Ultima Thule, on se keskempänä kuin uskommekaan. Kaikkialle ennättävä Kiina laski jo viime vuosisadalla: Rahtilaivalta menee Kiinasta Kirkkoniemeen Koillisväylää pitkin 18 vrk. Matka Suetzin kautta kestää 40 vrk.

Mikäli ja sikäli kuin pohjoinen merireitti pysyy auki, sillä kulkevilla 400.000 tonnin rahtialuksilla on tulevaisuus. Kiina laskee Kirkenesin sataman varaan. Öljyä, kaasua, elintarvikkeita, kulutus- ja investointituotteita.

Kaikki tämä ja paljon muuta on saanut Kiinan hereille. Kiinaa pohtii ja neuvottelee. Ja kun se tekee sitä, se reaktivoi Venäjää ja Putinia vauhdittamaan yhteistyötä Nato-Norjan kanssa. Sumeilematta.

Venäjällä on tarve ja kiire kehittää omia kauppa- ja synerrgiakuvioitaan, mutta myös pohjustaa vauhtia jotta se voi hypätä Kiinan jalaksille.

Tämä yhteistyö Kiinan suuntaan on Venäjän strategisessa keskiössä. Samalla se virnistää lännen sanktioille, joilla Länsi ja Suomi ampuvat sarjatulta omaan jalkaan.

Norjaa, laajoin edistymisvaltuksin toimivaa ääripohjolaa innoittaa selviytymistaistelu gobalisaation kurimuksessa ja tilanteessa, jossa Norja ei investoi Ruijaan, eikä EU investoi. Norjas ei Lännen moraalikauppa kiinnosta pätkääkään.

Siksi lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi venäläiset panokset ja Kiinan miljardihankkeet. Venäjä pitää Kirkenesiä vanhana venäläisenä kaupunkina, mutta eri finaalissa kuin Viipuria.

Kiina on tullut Norjaan jäädäkseen.

Norja vei jo 2010 terästä 100.000 tonnia Kiinaan.

Kiina on päätymässä pitämään alueellisena asemapaikkana, ei Murmanskia, vaan Kirkkoniemeä, kustannuserosta huolimatta.

Se laskee kokonaisuutta ja tulevaisuutta.

Eräs pointti, jonka tässä näen, ovat junayhteydet. Kiina suunnittelee Silkkisen meritien (Koillisväylän) ja maisen Marc Polo/Silkkitien lisäksi kolmannen maareitin päälle.

Se havittelee jo Arctic Railway -yhteyttä pohjois-Siperian halki Kirkkoniemeen. Se laskee rahtitonneja 750 metriä pitkien junien mukaan.

Se, sekä Norja laskee, miten hyödyllinen olisk junareitti: Kirkklniemi-Helsinki-tunnelin kautta Tallinnaan- Kiinaaan.

Näin kytkeytyy mukan isoon kuvaan Suomi, halusi se tai ei. On sanktioita tai ei. Olen melko varma, että Janne tietää Kiinan kiinnostuksen se on: Rahoitusosuusvalmiuden.

Ensi vuoden tapauksia on Norjassa järjestettävä "Barents Spectakel 2019".

Kiina, ja miksei Venäjäkin, tulee panostamaan siihen mahdikkaasti.

Mutta Kiina ei tule kolonislistina eikä valloittajana. Se tulee kyllä valloittamaan, mutta sydämiä. Se käyttää kulttuyra, musikkkia, valoja, historiallista performanssia ja joukkla silkkihansikkaita. Se yrittää olla ystävä, kumppani ja fiksu. Kampanjointia tulee olemaan melenkiintoista seurata!

Teema on (myönteisessä hengessä): "Kirkkoniemi - maailman pohjoisin Chinatown!"

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla#comments IBS Kiina Lentoturvallisuus Nato Paikannus Pohjoinen ulottuvuus Polar Silk Road Sat, 10 Nov 2018 18:41:01 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263971-mita-uutta-barentsilla
Euroopan unioni EU – maho jättiläinen suurten varjosta http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta <p>Suomi liittyi Euroopan unioniin ja menetti täyden itsenäisyytensä [1 &ndash; halusimme hiukan yli 50 prosentin kansalaisvoimalla suuremmaksi &ndash; tietämättä tulevaisuutta, edes huomista. Meiltä salattiin EU-äänestyksessä oman rahamme myöhempi eliminoiminen ja oman pankkimme &ndash; Suomen Pankin itsenäisen aseman luovutus EKP:lle - Euroopan Keskuspankille [2.</p><p>EU on maho jättiläinen, jonka todennus on helppoa, kun katsoo sen laajempaa ulkopoliittista merkittävyyttä kansainvälisen politiikan (myrsky)laineilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> totesi [MT] Maaseudun Tulevaisuudessa:</p><p>&rdquo; &hellip; &rdquo;<strong>Olemme nähneet, että Kiina, USA ja Venäjä pyörittävät nyt tätä palloa. Jos jossain päin maailmaa on kriisi, nämä kolme maata eri kombinaatioissa sitä tuntuvat olevan ratkaisemassa, ja EU on ikään kuin pudonnut pois pöydistä</strong>&rdquo; &hellip; &rdquo; -juttu kokonaisuudessaan täältä ~ <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.317686">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.317686</a> -</p><p>&hellip;</p><p>Helsingin Sanomat julkaisi vahvasti asenteellisen pääkirjoituksen yhteistyöstä ja vastakkainasettelun maailmasta otsikolla: &rdquo;<strong>Eurooppa ja Aasia eivät ole kuin yhtä suurta perhettä</strong> &ndash; ja ingressillä: <strong>EU:n ja Aasian maiden huippukokous oli hyvä tilaisuus tukea yhdessä kansainvälistä järjestelmää, mutta Euroopalle Aasia ei ole Yhdysvaltojen vaihtoehto kumppanina</strong>&rdquo;</p><p>&ndash; on huomattavaa, että <em>HS-teksti on lehden päätoimituslinja</em> ja edustaa HS&#39; n lännettynyttä kamppailua [3 elintilasta täällä idän ja lännen vedenjakajalla [4 &ndash; Suomessa &ndash; juttu löytyy täältä ~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005871470.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005871470.html</a> &ndash; ja alla allekirjoittaneen kommentti, joka lähetettiin myös itse toimitukseen &ndash; kommenttikirjoituksena &ndash; se julkaistiin.</p><p>&nbsp;</p><p>IL-kommentti: &rdquo;Erinomainen esimerkki itseään laatumediaksi kutsuvalta informaation tuottajalta - alkaen heti otsikosta ja ingressistä. Sen kummemmin perustelematta US nostettiin trumppismista [5 häveliäästi välittämättä EU:n pelikaveriksi.</p><p>Saksa ilmaisi EU-talousveturina liittokanslerinsa <strong>Angela Merkelin</strong> kautta asiayhteyden, jossa Saksa näyttää siirtävän taloudellisia panoksiaan enemmän itään kuin länteen - hiljalleen, sen hedelmällisyys jää nähtäväksi. Saksalle Venäjä on ollut usein myös kohtalonkysymys, niin nytkin - Saksa tarvitsee Venäjän energiaa, markkinoita ja raaka-aineita!</p><p>HS-kirjoituksessa ei puhuta orastavasta yhteistyökehityksestä, mikä tapahtuu Venäjän ja Kiinan välillä, tosin Suomessa valtamedia vähättelee sitä. Karttaa katsoen huomaa Venäjän olevan merkittävän suuri pinta-alaosa Euroopasta. Itse Eurooppa on mittavan Aasian mantereen etäinen &quot;niemimaa&quot;.</p><p>EU&#39;lle on merkittävää päästä mahdolliseen kiinalais-venäläiseen talous- ja yhteistyökehitykseen mukaan. Suomelle tuo euraasialainen suunta pohjoisesta voisi konkretisoitua Arktisen neuvoston juhlakokouksen yhteydessä kolmen suuren tapaamisena Koillisväylän kautta - sen ollen muun muassa Kiinan pohjoinen silkkitie Aasian ja Euroopan välille [6.</p><p>USA&#39; lle suurin uhkatekijä on Kiinan ja Venäjän välinen (ehkä) syvenevä laajakantainen yhteistyö. Tämä yhteinen &quot;kaveruus/toveruus&quot; suistaa Yhdysvallat pois maailmanpoliisiroolista [7; näin voisimme saada sodilta rauhallisemman maailman?</p><p>Tosin &rdquo;toveruudellakin&rdquo; on uhkansa, jo nyt on meneillään voimakas idän ja lännen välinen kamppailu &quot;<em>elintilasta</em>&quot; [8 - esimerkiksi kuka ja mikä saastuttaa eniten [Kuva 1.], erityisesti ottaen huomioon päästöjen kumuloituvuus ja väestömääräkehitys viimeiseltä sadalta vuodelta. Miten tässä huomioituu oikeudenmukaisuus per capita?</p><p>Presidentti Sauli Niinistö on sanonut suoraan, että EU:lla on liian pieni ulkopoliittinen valta; kolme suurta - Kiina, Venäjä ja US sanelevat. Onko EU maho jättiläinen? [9. On tai ei, nyt EU on valinnan paikassa: itä vai länsi, tai sitten keinua kiikkulaudalla!&rdquo; [<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78287/euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta?changed=1540107252">T</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[9 EU &ndash; maho jättiläinen, todettuna jo vuosia sitten:</p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html"><strong>EU - maho jättiläinen virkarollaattorin varjosta</strong></a></p><p>[2014][ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html</a> - ]</p><p>Ote ylläolevasta linkkikirjoituksesta: &rdquo; &hellip; UPI-FIIA [10 johtaja <strong>Teija Tiilikainen </strong>oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan &rdquo;<em>hajoita ja hallitse</em>&rdquo; periaatteellista, kun Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putin </strong>käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.</p><p>Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan &ndash; viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi &ndash; tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan. [<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15439560/eu-on-maho-jattilainen-suurten-varjosta">24</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>EU on toistaiseksi maho jättiläinen,</strong></p><p>joka hakee linjaansa ja sovittelee bryssel-virkarollaattorilla &rdquo;miljoonia näkökulmia&rdquo; yhteiseksi byrokratiaksi. Direktiivien sekaan ei ole enää mahtunut kilvoitelevien EU-suurmaiden johtajien pyrkyryyksistä yhteistä komentolinjaa &ndash; korkeista edustajista ja nimityskukkaseksi jääneestä presidentistä huolimatta. &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Missä mennään nyt</strong>, kun me suomalaisina ja koko EU on valinnan kauhassa, missä mennään kokonaisvaltainen Eurooppa, jonka elimellinen osa on myös Venäjä &ndash; maailman suurimpana raaka-aineaittana, toisena ydinasesuurvaltana ja ehkä tulevaisuuden ravintoaittana [11 &ndash; <em>koko muulle Euroopalle</em> &ndash; tai meille, ei niin hyvänä vaihtoehtona &ndash; Kiinalle, maailman suurimmalle taloudelle [12 ja valtiolle, jonka yhteiskuntajärjestelmä on jo <em>vientituote</em> &ndash; alkaen ehkä Afrikasta, jonka valkoinen kolonialismi [13 ryösti jo <em>satoja vuosia sitten</em> &hellip; nyt Kiina on tehnyt sinne massiivisen maihinnousun &ndash; yhteistyöllä; ei aseilla eikä kolonialismilla.</p><p><strong>Missä mennään Eurooppa</strong>, eurooppalaisuus ja yhteinen turvallisuusajattelu, jossa Venäjä on elimellinen osa kokonaisturvallisuusajattelua [14, mutta mitä vastaan, jos EU-johdettu vastakkainasettelu loppuu &ndash; yhteistyön voimistumiseen venäläisyyden kanssa?</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/08/presidentti-sauli-niinisto-idan-ja.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/08/presidentti-sauli-niinisto-idan-ja.html</a> -</p><p>[5</p><p>[6</p><p>[7</p><p>[8</p><p>.</p><p>[10</p><p>[11 ~ <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-venajastako-maailman-ruoka-aitta/4a4029a7-096d-3193-807c-2e129878a44a">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-venajastako-maailman-ruoka-aitta/4a4029a7-096d-3193-807c-2e129878a44a</a> -</p><p>[12 ~ <a href="https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=244934&amp;tstart=0">https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=244934&amp;tstart=0</a> -</p><p>.</p><p>[13 [2016]&rdquo; &hellip; Eurooppalaiset valloittivat miltei koko maapallon &ndash; Amerikoista Aasiaan. Tavoitteena oli saada riittävä raaka-ainesaanto kehittyvälle teollisuudelle, siis lopulta kulutukselle, jonka myötä muun muassa kuningashuoneet rikastuivat ylläpitämään sotavoimia ja laivastoja tuoden järjestystä valloittamillaan alueilla. Alussa esitetty yhteys mustan Afrikan liitoksesta Belgiaan oli karmeudessaan poikkeuksellinen.</p><p>On selvää, että eurooppalaiset isäntämaat ryöstivät alusmaitaan. Alusmaina olivat myös Lähi-itä, Afrikka ja Aasia &ndash; juuri sellaiset valtiot, joista tulee nyt EU - Eurooppaan hallitsemattomasti pakolaisia |8 &ndash; elintaso- tai muista hädän syistä.</p><p>EU &ndash; pääkaupunki Bryssel on ottanut paljon vierastyöläisiä kaupunkiinsa, niin paljon, että sinne on muodostunut puolittaisia ghettoja, kuten Ranskaankin. Muistamme Ranskan mellakat jo kymmenen vuoden takaa |9. Kaikkeen tähän juontuu syy-yhteydet dominoina kolonialismiin. Voisimme varovaisesti sanoa, että nyt niitämme sitä mitä kylvimme. Ihmisten muisti on pitkä &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html</a> -</p><p>.</p><p>[14 237 lukijakommenttia aiheesta <strong>&rdquo;</strong><a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=589025"><strong>Eurooppalainen rauha takautuu Venäjän kanssa - yhdessä</strong></a><strong>&rdquo;</strong> linkin ~ <a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=589025">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=589025</a> &ndash; alta &ndash; ORIG 05.08.2013.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15439560/eu-on-maho-jattilainen-suurten-varjosta">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78287/euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta?changed=1540107252">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1059333237582163/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/1011734515703142/">FB</a> BLOG 181604</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> EU_mahojattilainen_21102018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 21102018</p><p>&nbsp;</p><p>901_8163 &ndash; 09:52_11:22 - <strong>MJ5</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi liittyi Euroopan unioniin ja menetti täyden itsenäisyytensä [1 – halusimme hiukan yli 50 prosentin kansalaisvoimalla suuremmaksi – tietämättä tulevaisuutta, edes huomista. Meiltä salattiin EU-äänestyksessä oman rahamme myöhempi eliminoiminen ja oman pankkimme – Suomen Pankin itsenäisen aseman luovutus EKP:lle - Euroopan Keskuspankille [2.

EU on maho jättiläinen, jonka todennus on helppoa, kun katsoo sen laajempaa ulkopoliittista merkittävyyttä kansainvälisen politiikan (myrsky)laineilla.

 

Presidentti Sauli Niinistö totesi [MT] Maaseudun Tulevaisuudessa:

” … ”Olemme nähneet, että Kiina, USA ja Venäjä pyörittävät nyt tätä palloa. Jos jossain päin maailmaa on kriisi, nämä kolme maata eri kombinaatioissa sitä tuntuvat olevan ratkaisemassa, ja EU on ikään kuin pudonnut pois pöydistä” … ” -juttu kokonaisuudessaan täältä ~ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.317686 -

Helsingin Sanomat julkaisi vahvasti asenteellisen pääkirjoituksen yhteistyöstä ja vastakkainasettelun maailmasta otsikolla: ”Eurooppa ja Aasia eivät ole kuin yhtä suurta perhettä – ja ingressillä: EU:n ja Aasian maiden huippukokous oli hyvä tilaisuus tukea yhdessä kansainvälistä järjestelmää, mutta Euroopalle Aasia ei ole Yhdysvaltojen vaihtoehto kumppanina

– on huomattavaa, että HS-teksti on lehden päätoimituslinja ja edustaa HS' n lännettynyttä kamppailua [3 elintilasta täällä idän ja lännen vedenjakajalla [4 – Suomessa – juttu löytyy täältä ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005871470.html – ja alla allekirjoittaneen kommentti, joka lähetettiin myös itse toimitukseen – kommenttikirjoituksena – se julkaistiin.

 

IL-kommentti: ”Erinomainen esimerkki itseään laatumediaksi kutsuvalta informaation tuottajalta - alkaen heti otsikosta ja ingressistä. Sen kummemmin perustelematta US nostettiin trumppismista [5 häveliäästi välittämättä EU:n pelikaveriksi.

Saksa ilmaisi EU-talousveturina liittokanslerinsa Angela Merkelin kautta asiayhteyden, jossa Saksa näyttää siirtävän taloudellisia panoksiaan enemmän itään kuin länteen - hiljalleen, sen hedelmällisyys jää nähtäväksi. Saksalle Venäjä on ollut usein myös kohtalonkysymys, niin nytkin - Saksa tarvitsee Venäjän energiaa, markkinoita ja raaka-aineita!

HS-kirjoituksessa ei puhuta orastavasta yhteistyökehityksestä, mikä tapahtuu Venäjän ja Kiinan välillä, tosin Suomessa valtamedia vähättelee sitä. Karttaa katsoen huomaa Venäjän olevan merkittävän suuri pinta-alaosa Euroopasta. Itse Eurooppa on mittavan Aasian mantereen etäinen "niemimaa".

EU'lle on merkittävää päästä mahdolliseen kiinalais-venäläiseen talous- ja yhteistyökehitykseen mukaan. Suomelle tuo euraasialainen suunta pohjoisesta voisi konkretisoitua Arktisen neuvoston juhlakokouksen yhteydessä kolmen suuren tapaamisena Koillisväylän kautta - sen ollen muun muassa Kiinan pohjoinen silkkitie Aasian ja Euroopan välille [6.

USA' lle suurin uhkatekijä on Kiinan ja Venäjän välinen (ehkä) syvenevä laajakantainen yhteistyö. Tämä yhteinen "kaveruus/toveruus" suistaa Yhdysvallat pois maailmanpoliisiroolista [7; näin voisimme saada sodilta rauhallisemman maailman?

Tosin ”toveruudellakin” on uhkansa, jo nyt on meneillään voimakas idän ja lännen välinen kamppailu "elintilasta" [8 - esimerkiksi kuka ja mikä saastuttaa eniten [Kuva 1.], erityisesti ottaen huomioon päästöjen kumuloituvuus ja väestömääräkehitys viimeiseltä sadalta vuodelta. Miten tässä huomioituu oikeudenmukaisuus per capita?

Presidentti Sauli Niinistö on sanonut suoraan, että EU:lla on liian pieni ulkopoliittinen valta; kolme suurta - Kiina, Venäjä ja US sanelevat. Onko EU maho jättiläinen? [9. On tai ei, nyt EU on valinnan paikassa: itä vai länsi, tai sitten keinua kiikkulaudalla!” [T]

 

[9 EU – maho jättiläinen, todettuna jo vuosia sitten:

EU - maho jättiläinen virkarollaattorin varjosta

[2014][ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html - ]

Ote ylläolevasta linkkikirjoituksesta: ” … UPI-FIIA [10 johtaja Teija Tiilikainen oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan ”hajoita ja hallitse” periaatteellista, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.

Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan – viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi – tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan. [24]

 

...

EU on toistaiseksi maho jättiläinen,

joka hakee linjaansa ja sovittelee bryssel-virkarollaattorilla ”miljoonia näkökulmia” yhteiseksi byrokratiaksi. Direktiivien sekaan ei ole enää mahtunut kilvoitelevien EU-suurmaiden johtajien pyrkyryyksistä yhteistä komentolinjaa – korkeista edustajista ja nimityskukkaseksi jääneestä presidentistä huolimatta. … ”

 

Missä mennään nyt, kun me suomalaisina ja koko EU on valinnan kauhassa, missä mennään kokonaisvaltainen Eurooppa, jonka elimellinen osa on myös Venäjä – maailman suurimpana raaka-aineaittana, toisena ydinasesuurvaltana ja ehkä tulevaisuuden ravintoaittana [11 – koko muulle Euroopalle – tai meille, ei niin hyvänä vaihtoehtona – Kiinalle, maailman suurimmalle taloudelle [12 ja valtiolle, jonka yhteiskuntajärjestelmä on jo vientituote – alkaen ehkä Afrikasta, jonka valkoinen kolonialismi [13 ryösti jo satoja vuosia sitten … nyt Kiina on tehnyt sinne massiivisen maihinnousun – yhteistyöllä; ei aseilla eikä kolonialismilla.

Missä mennään Eurooppa, eurooppalaisuus ja yhteinen turvallisuusajattelu, jossa Venäjä on elimellinen osa kokonaisturvallisuusajattelua [14, mutta mitä vastaan, jos EU-johdettu vastakkainasettelu loppuu – yhteistyön voimistumiseen venäläisyyden kanssa?

 

Viitteet:

[1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html -

[2 ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan.html -

[4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/08/presidentti-sauli-niinisto-idan-ja.html -

[5

[6

[7

[8

.

[10

[11 ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-venajastako-maailman-ruoka-aitta/4a4029a7-096d-3193-807c-2e129878a44a -

[12 ~ https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=244934&tstart=0 -

.

[13 [2016]” … Eurooppalaiset valloittivat miltei koko maapallon – Amerikoista Aasiaan. Tavoitteena oli saada riittävä raaka-ainesaanto kehittyvälle teollisuudelle, siis lopulta kulutukselle, jonka myötä muun muassa kuningashuoneet rikastuivat ylläpitämään sotavoimia ja laivastoja tuoden järjestystä valloittamillaan alueilla. Alussa esitetty yhteys mustan Afrikan liitoksesta Belgiaan oli karmeudessaan poikkeuksellinen.

On selvää, että eurooppalaiset isäntämaat ryöstivät alusmaitaan. Alusmaina olivat myös Lähi-itä, Afrikka ja Aasia – juuri sellaiset valtiot, joista tulee nyt EU - Eurooppaan hallitsemattomasti pakolaisia |8 – elintaso- tai muista hädän syistä.

EU – pääkaupunki Bryssel on ottanut paljon vierastyöläisiä kaupunkiinsa, niin paljon, että sinne on muodostunut puolittaisia ghettoja, kuten Ranskaankin. Muistamme Ranskan mellakat jo kymmenen vuoden takaa |9. Kaikkeen tähän juontuu syy-yhteydet dominoina kolonialismiin. Voisimme varovaisesti sanoa, että nyt niitämme sitä mitä kylvimme. Ihmisten muisti on pitkä … ” ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html -

.

[14 237 lukijakommenttia aiheesta Eurooppalainen rauha takautuu Venäjän kanssa - yhdessä linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=589025 – alta – ORIG 05.08.2013.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 181604

 

DOC EU_mahojattilainen_21102018.doc – OpenOffice Writer

PVM 21102018

 

901_8163 – 09:52_11:22 - MJ5

]]>
82 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta#comments Euroopan unioni Kiina Vastakkainasettelu Venäjän uhka Yhdysvallat maailmanpoliisina Sun, 21 Oct 2018 08:32:49 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta
Kiinan tekokuu valaisee Chengdun v.2020 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262762-kiinan-tekokuu-valaisee-chengdun-v2020 <p><em>&quot;Valosatelliitin valaisuvoima olisi jopa kahdeksankertainen kuuhun verrattuna. Valovoima riittäisi valaisemaan kaupungin niin kirkkaasti, että katuvalot voitaisiin poistaa. Näin kaupunki säästäisi paljon sähkö- ja huoltokuluissa.&quot;</em> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10464659">kertoo YLE</a>.</p><p>Kiinan tarkoituksena on valaista 11 miljoonan asukkaan Chengdun kaupunki valosateliitin avulla jo v. 2020!</p><p>Varsin mielenkiintoinen suunnitelma ja tavoite. Kuinkahan hyvin valaisu toimii kun taivas on pilvessä?</p><p>Entä minkä verran kyseinen iso peili heijastaa auringosta tulevaa lämpösäteilyä maahan lisäämään ilmastonmuutoksen vaikutusta?</p><p>Selvää ei liene sekään, että miten kyseinen tekokuu vaikuttaa kuun valon perusteella suunnistaviin eläimiin ja hyönteisiin - miten se edes voisi olla selvillä? Tiedossa toki on, että ainakin yöperhosia häiritsevät ihan normaalit katuvalot.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Valosatelliitin valaisuvoima olisi jopa kahdeksankertainen kuuhun verrattuna. Valovoima riittäisi valaisemaan kaupungin niin kirkkaasti, että katuvalot voitaisiin poistaa. Näin kaupunki säästäisi paljon sähkö- ja huoltokuluissa." kertoo YLE.

Kiinan tarkoituksena on valaista 11 miljoonan asukkaan Chengdun kaupunki valosateliitin avulla jo v. 2020!

Varsin mielenkiintoinen suunnitelma ja tavoite. Kuinkahan hyvin valaisu toimii kun taivas on pilvessä?

Entä minkä verran kyseinen iso peili heijastaa auringosta tulevaa lämpösäteilyä maahan lisäämään ilmastonmuutoksen vaikutusta?

Selvää ei liene sekään, että miten kyseinen tekokuu vaikuttaa kuun valon perusteella suunnistaviin eläimiin ja hyönteisiin - miten se edes voisi olla selvillä? Tiedossa toki on, että ainakin yöperhosia häiritsevät ihan normaalit katuvalot.

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262762-kiinan-tekokuu-valaisee-chengdun-v2020#comments Kiina Tekniikka Tekokuu Fri, 19 Oct 2018 00:32:56 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262762-kiinan-tekokuu-valaisee-chengdun-v2020
Kiinalainen jäävuori http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262656-kiinalainen-jaavuori <p>1980-luvun alussa alkaneiden talousuudistusten jälkeen Kiinan talouskasvu on lipsahtanut vain kerran alle neljän prosentin; parhaimmillaan vuotuinen kasvu noussut yli viiteentoista prosenttiin. Kokonaisuudessaan Kiinan talous on kasvanut vajaassa neljässä vuosikymmenessä yli kolmikymmenkertaisesti. Vaikka kasvun ennustetaan lähivuosina hidastuvan hieman alle kuuteen prosenttiin, sekin riittää kasvattamaan merkittävästi Kiinan taloudellista ominaispainoa vanhoihin teollisuusmaihin verrattuna.</p><p>Käytännön näytöt ovat vakuuttaneet muun maailman siitä, että korruptiosta, itsevaltaisista menetelmistä ja ihmisoikeusloukkauksista huolimatta Kiinan kommunistit osaavat johtaa taloutta. Tämä koskee myös niitä haasteita, joita Donald Trumpin julistama kauppasota on nyt synnyttänyt. Trump itse uhoaa helpolla voitolla, mutta moni odottaa Kiinan todennäköisemmin karsivan hänen toimiensa seurauksena nopeutetussa tahdissa viimeisetkin teknologiset riippuvuutensa Yhdysvalloista.</p><p>En usko olevani ainoa, joka toivoo Trumpin saavan nenilleen vailla järjen häivää ja puhtaasti opportunistisista syistä aloitetussa kauppasodassa. Toive ei kuitenkaan oikeuta vaientamaan epäilyksiä, joita voidaan kohdistaa Kiinan johdon kykyyn johtaa maan taloutta tästä eteenpäin.</p><p>Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on noussut aiemman menestystarinan muuttuminen tulevia valintoja sitovaksi pakkopaidaksi. Kiinalaiset ovat tottuneet odottamaan tulojensa kasvavan selvästi joka vuosi, ja siihen on toki tarvettakin edelleen köyhästi elävien ihmisten suuren määrän vuoksi. Maan johto pelkää levottomuuksia ja oman asemansa vaarantuvan, jos kasvuodotukset jäävät toteutumatta. Siksi kasvu on saatava pysymään riittävän korkealla tasolla jatkossakin hinnalla millä hyvänsä. Samalla kaikki orastavat tyytymättömyyden ilmaukset pyritään tukahduttamaan alkuunsa. Ulkosuhteissakin on pakko ylläpitää kuvaa Kiinan suuruudesta niin, etteivät kiinalaiset missään vaiheessa pääse kokemaan tulleensa nöyryytetyiksi johdon liiallinen pehmeyden vuoksi.</p><p>Maan talouskasvua ei ole kuitenkaan helppo ylläpitää aikana, jolloin vienti Yhdysvaltoihin takkuaa ja myös yhteistyössä monien kehittyvien maiden kanssa on noussut esiin erilaisia vaikeuksia. Vaikeita kompromisseja joudutaan tekemään ympäristöongelmien hillinnän ja paljon päästöjä tuottavan teollisuuden korkean tuotantotason ylläpitämisen tarpeiden välillä. Saatavilla olevan työvoiman määräkään ei kasva entiseen tapaan työikäisen väestön määrän käännyttyä laskuun ja maaseudulta löytyvien reservien ehtyessä.</p><p>Viime aikoina yritykset ja aluehallinnot ovat pyrkineet kasvutavoitteisiinsa lisääntyvän velanoton turvin. Myös kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa. Lainoja on otettu paljon myös normaalin pankkijärjestelmän ulkopuolelta eivätkä kaikki velat välttämättä näy esimerkiksi aluehallintojen taseissa. Siksi esimerkiksi Standard &amp; Poors on äskettäin varoittanut maata sen edessä lipuvasta titanicmaisilla luottoriskeillä rasitetusta velkajäävuoresta.</p><p>Kiinan johto tietää asetelmaan sisältyvät uhat, ja se vastaa niihin kasvattamalla poliittista repressiota entisestään. Käytännössä tämä on johtanut sisäisen turvallisuuden menojen huikeaan kasvuun. Ilmapiirin tukahduttaminen vaikeuttaa kuitenkin talouden resurssien suuntaamista uusille korkeatuottoisille elinkeinoaloille, jotka kykenevät kukoistamaan vain maan avautuessa ulospäin ja ihmisten päästessä ilmaisemaan itseään vapaasti ilman pelkoa.</p><p>Kiinalla on siten isoja valintoja edessään maan siirtyessä Xi Jin-pingin jälkeiseen aikaan. Valinnat tuskin toteutuvat kivutta, ja turbulenssit tulevat todennäköisesti näkymään rajuina myös maan taloudessa. Toivottavasti Valkoinen talo ei ole enää tuossa vaiheessa pahentamassa tilannetta tarpeettomasti omilla vihamielisillä toimillaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1980-luvun alussa alkaneiden talousuudistusten jälkeen Kiinan talouskasvu on lipsahtanut vain kerran alle neljän prosentin; parhaimmillaan vuotuinen kasvu noussut yli viiteentoista prosenttiin. Kokonaisuudessaan Kiinan talous on kasvanut vajaassa neljässä vuosikymmenessä yli kolmikymmenkertaisesti. Vaikka kasvun ennustetaan lähivuosina hidastuvan hieman alle kuuteen prosenttiin, sekin riittää kasvattamaan merkittävästi Kiinan taloudellista ominaispainoa vanhoihin teollisuusmaihin verrattuna.

Käytännön näytöt ovat vakuuttaneet muun maailman siitä, että korruptiosta, itsevaltaisista menetelmistä ja ihmisoikeusloukkauksista huolimatta Kiinan kommunistit osaavat johtaa taloutta. Tämä koskee myös niitä haasteita, joita Donald Trumpin julistama kauppasota on nyt synnyttänyt. Trump itse uhoaa helpolla voitolla, mutta moni odottaa Kiinan todennäköisemmin karsivan hänen toimiensa seurauksena nopeutetussa tahdissa viimeisetkin teknologiset riippuvuutensa Yhdysvalloista.

En usko olevani ainoa, joka toivoo Trumpin saavan nenilleen vailla järjen häivää ja puhtaasti opportunistisista syistä aloitetussa kauppasodassa. Toive ei kuitenkaan oikeuta vaientamaan epäilyksiä, joita voidaan kohdistaa Kiinan johdon kykyyn johtaa maan taloutta tästä eteenpäin.

Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on noussut aiemman menestystarinan muuttuminen tulevia valintoja sitovaksi pakkopaidaksi. Kiinalaiset ovat tottuneet odottamaan tulojensa kasvavan selvästi joka vuosi, ja siihen on toki tarvettakin edelleen köyhästi elävien ihmisten suuren määrän vuoksi. Maan johto pelkää levottomuuksia ja oman asemansa vaarantuvan, jos kasvuodotukset jäävät toteutumatta. Siksi kasvu on saatava pysymään riittävän korkealla tasolla jatkossakin hinnalla millä hyvänsä. Samalla kaikki orastavat tyytymättömyyden ilmaukset pyritään tukahduttamaan alkuunsa. Ulkosuhteissakin on pakko ylläpitää kuvaa Kiinan suuruudesta niin, etteivät kiinalaiset missään vaiheessa pääse kokemaan tulleensa nöyryytetyiksi johdon liiallinen pehmeyden vuoksi.

Maan talouskasvua ei ole kuitenkaan helppo ylläpitää aikana, jolloin vienti Yhdysvaltoihin takkuaa ja myös yhteistyössä monien kehittyvien maiden kanssa on noussut esiin erilaisia vaikeuksia. Vaikeita kompromisseja joudutaan tekemään ympäristöongelmien hillinnän ja paljon päästöjä tuottavan teollisuuden korkean tuotantotason ylläpitämisen tarpeiden välillä. Saatavilla olevan työvoiman määräkään ei kasva entiseen tapaan työikäisen väestön määrän käännyttyä laskuun ja maaseudulta löytyvien reservien ehtyessä.

Viime aikoina yritykset ja aluehallinnot ovat pyrkineet kasvutavoitteisiinsa lisääntyvän velanoton turvin. Myös kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa. Lainoja on otettu paljon myös normaalin pankkijärjestelmän ulkopuolelta eivätkä kaikki velat välttämättä näy esimerkiksi aluehallintojen taseissa. Siksi esimerkiksi Standard & Poors on äskettäin varoittanut maata sen edessä lipuvasta titanicmaisilla luottoriskeillä rasitetusta velkajäävuoresta.

Kiinan johto tietää asetelmaan sisältyvät uhat, ja se vastaa niihin kasvattamalla poliittista repressiota entisestään. Käytännössä tämä on johtanut sisäisen turvallisuuden menojen huikeaan kasvuun. Ilmapiirin tukahduttaminen vaikeuttaa kuitenkin talouden resurssien suuntaamista uusille korkeatuottoisille elinkeinoaloille, jotka kykenevät kukoistamaan vain maan avautuessa ulospäin ja ihmisten päästessä ilmaisemaan itseään vapaasti ilman pelkoa.

Kiinalla on siten isoja valintoja edessään maan siirtyessä Xi Jin-pingin jälkeiseen aikaan. Valinnat tuskin toteutuvat kivutta, ja turbulenssit tulevat todennäköisesti näkymään rajuina myös maan taloudessa. Toivottavasti Valkoinen talo ei ole enää tuossa vaiheessa pahentamassa tilannetta tarpeettomasti omilla vihamielisillä toimillaan.

]]>
21 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262656-kiinalainen-jaavuori#comments Kiina Wed, 17 Oct 2018 08:36:18 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262656-kiinalainen-jaavuori
Valloittaako Kiina Siperian? http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261410-valloittaako-kiina-siperian <p align="justify">Kiina valloittaa Siperian. Näin ennusti vuonna 1947 munkki Serafim Vyritskij.</p> <h2>Munkki Serafim Vyritskij</h2> <p align="justify">Osuinpa sellaiseen videoon, jossa tuodaan esille munkki S. Vyritskij'n ennustus Venäjän tulevaisuudesta!</p> <ul> <ul> <p align="justify"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%84%D0%B8%D0%BC_%D0%92%D1%8B%D1%80%D0%B8%D1%86%D0%BA%D0%B8%D0%B9" title="WikiSivu löytyy vain venäjäksi, puolaksi ja ukrainaksi. -- Серафи́м Вы́рицкий (в мантии Варна́ва, в миру Васи́лий Никола́евич Муравьёв; 31 марта --13 апреля -- 1866, деревня Вахромеево, Арефинская волость, Рыбинский уезд, Ярославская губерния — 3 апреля 1949, Вырица) — иеросхимонах Русской православной церкви, старец и прозорливец. В августе 2000 года канонизирован Русской Православной Церковью в лике преподобных в сонме Собора новомучеников и исповедников Российских." target="_blank">Wikipedia kertoo:</a></p> <p align="justify"><em>Munkki Seraphim Vyritsky (Vasily Nikolaevich Muravyov 31.3.1866. Jaroslavin alue -- 3.4.1949, Vyritsa, nykyinen Leningradin alue) Venäjän ortodoksisen kirkon ennustaja ja näkijä.</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Tämä tieto munkista ja hänen ennustukset ovat kiinnostavia, koska ne kohdistuvat meidän aikaamme ja vieläpä itselleni tuttuun paikkaan Venäjällä: <strong>Vyritsaan</strong>.</p> <h2>Mitä Pappismunkki, Arkkimandriitti Serafim Vyritskij Ennusti Vuonna 1977!?</h2> <ul> <ul> <p align="justify"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%84%D0%B8%D0%BC_%D0%92%D1%8B%D1%80%D0%B8%D1%86%D0%BA%D0%B8%D0%B9#%D0%9E_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8" title="Наступит время, когда Россию станут раздирать на части. Сначала её поделят, а потом начнут грабить богатства. Запад будет всячески способствовать разрушению России и отдаст до времени восточную её часть Китаю. Дальний Восток будут прибирать к рукам японцы, а Сибирь — китайцы, которые станут переселяться в Россию, жениться на русских и в конце концов хитростью и коварством возьмут территорию Сибири до Урала. Когда же Китай пожелает пойти дальше, Запад воспротивится и не позволит." target="_blank">Wikipedia:</a></p> <p align="justify"><em>Suurin tragedia tulee olemaan kun Kiina valloittaa Venäjän. Tämä ei tapahdu sotilaallisesti: kun rajat ovat auki ja Venäjän hallitus on heikkona kiinalaiset lähtevä massoittain alueelle. Ostavat kiinteistöjä, yrityksiä, asuntoja. He lahjovat ja pelottelevat vallassa olevat viranomaiset. He alistavat itsellensä kaupunkien taloudellisen järjestelmän. Ja se tapahtuu niin, että eränä aamuna venäläiset, jotka asuvat Siperiassa huomaavatkin heräävänsä Kiinan valtiossa.</em></p> <p align="justify"><em>Länsi vihaa Venäjää ja käy kannustamaan kiinalaisia ja tukee Kiinan taloudellista ja sotilaallista voimaa. Sitten Länsi alkaa nähdä Kiinassa uhan itsellensä, kun kiinalaiset alkavat käyttää sotilaallisia keinoja. Sitten Länsi lähteekin auttaman Venäjää Kiinaa vastaa.</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Suomeksi tekstitetty video tästä ennustuksesta:</p> <p align="center"><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/inPyqlyD0Dg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/inPyqlyD0Dg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Seraphim Vyritsky | Munkin ennustukset</p> <h2>Ekskursio Siperiaan</h2> <p align="justify">Tämä entistä kotimaatani koskeva aihe kiinnosti, joten lähdin virtuaaliselle tutkimus&shy;matkalle Siperiaan. Lähde&shy;aineistona käytin paikallisia venäjän&shy;kielisiä lehdistö- ja video&shy;materiaaleja.</p> <p align="justify">Mitä sainkaan tietää?!</p> <h2>Vyöryykö Kiina Siperiaan? -- He Ovat Jo Siperiassa</h2> <p align="justify">Siltä se alkoi tuntua, että Kiina tulee vahvasti Siperiaan. Rauhan&shy;omaisesti. Ilman väkivaltaa ja molempien maitten johtajien hyvässä yhteis&shy;ymmärryksessä! Mihin se sitten johtaa? Vaikea sanoa.</p> <p align="justify">Kiinan ja Venäjän väliset suhteet ovat paremmat kuin koskaan ennen!</p> <ul> <ul> <p align="justify"><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/xi-jinping-ennen-putinin-tapaamista-kiinan-ja-venajan-valit-ovat-parhaat-historiassa/6492358" title="Kiinan presidentti Xi Jinping on aloittanut kaksipäiväisen vierailunsa Venäjän presidentti Vladimir Putinin luona Moskovassa. China Dailyn mukaan kutsu tuli Putinilta, ja tapaaminen on jo presidenttien kolmas tänä vuonna. Xi kertoi ennen tapaamista venäläismedialle, että Kiinan ja Venäjän välit ovat parhaat historiassa ja että maat ovat toistensa luotettavimmat strategiset kumppanit, kertoi China Daily. Kremlin mukaan presidenttien on määrä keskustella muun muassa maiden yhteistyöstä ja kansainvälisestä tilanteesta." target="_blank">MTV-uutiset, Suomi:</a></p> <p align="justify"><em>Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa"sanoi Kiinan presidentti Xi Jinping ennen Putinin tapaamista Moskovassa heinä&shy;kuussa 2017.</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">China Dailyn mukaan kutsu tuli Putinilta, ja tapaaminen on jo presidenttien kolmas tänä vuonna.</p> <p align="justify">Xi kertoi ennen tapaamista venäläis&shy;medialle, että Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa" ja että maat ovat toistensa luotettavimmat strategiset kumppanit. Kremlin mukaan presidenttien on määrä keskustella muun muassa maiden yhteis&shy;työstä ja kansain&shy;välisestä tilanteesta.</p> <p align="justify">Tassin (ТАСС) mukaan tapaamisen aikana on tarkoitus alle&shy;kirjoittaa useita kahden&shy;välisiä asia&shy;kirjoja. Johtajat keskustelevat myös talous&shy;kysymyksistä, jotka liittyvät investointeihin, energiaan, teollisuuteen ja maatalouteen.</p> <h2>VENÄJÄ Panostaa Paljon Kaukoidän Kehitykseen.</h2> <ul> <ul> <p align="justify"><a href="https://minvr.ru/press-center/news/15773/" title=" мы должны создать условия для привлечения инвестиций -- В ходе пленарного заседания Петербургского международного экономического форума Президент Российской Федерации Владимир Путин заявил о необходимости создания условий в стране для привлечения инвестиций. -- «Мы должны создать условия для привлечения инвестиций, потому что без этого нам не удастся диверсифицировать нашу экономику», - подчеркнул российский лидер."><em>Kauko-Idän nousu <br /> on kansallisesti ensisijainen tavoite <br /> koko 2000-luvulla.</em></a> <br /> -- Vladimir Putin.</p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">"Meidän on luotava edellytyksiä investointien houkuttelemiseksi", sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putin Pietarin kansainvälisen talous&shy;foorumin täys&shy;istunnossa 05.25.2018.</p> <p align="justify">Lehti&shy;kirjoituksen mukaan Kauko-Idän osuus kaikista ulkomaisista sijoituksista Venäjälle oli 30 prosenttia vuonna 2017. Nykyään täällä suurella makro-alueella toteutetaan yli 1'300 investointi&shy;hanketta. Sijoitusten yhteen laskettu summa on 3,8 triljoonaa ruplaa!</p> <p align="justify">Kauko-Idässä toimivat suuret sijoittajat Kiinan eri maakunnista ja yksi niistä, johon Venäjä kohdistaa nyt yhteistyön on Itä-Kiinan <strong>Anhjuin maa&shy;kunta</strong> jonka asukas&shy;luku on 70 miljoonaa ihmistä! Se on yksi Kiinan kansan&shy;tasa&shy;vallan keskeisistä maa&shy;kunnista ja kehitykseltään kuudennella sijalla Kiinassa.</p> <p align="justify">Alue on keskittynyt auto&shy;teollisuuteen (auton&shy;huoltoon Chery), kevyeen teollisuuteen, rakentamiseen, maa&shy;talouteen ynnä muuhun. Lisäksi tämä maa&shy;kunta on yksi tieteellisen, teknisen ja innovatiivisen kehityksen kärki&shy;alueista Kiinassa.</p> <p align="center"><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/72L9VgTE4oc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/72L9VgTE4oc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Venäjän ja Kiinan Välinen Yhteistyö | 2018</p> <ul> <ul> <p align="justify"><em>Teillä (Venäjällä) on paljon maata, mutta vähän kansaa. <br /> Meillä on vähän maata, mutta paljon kansaa.</em></p> <p align="justify">Näin sanoo videolla korkea kiinalainen johtaja.</p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Siperiassa on asukkaita 24 miljoonaa, Kiinassa 1'400 miljoonaa. Joten, jos Kiinasta lähtee 100 miljoonaa Siperiaan, ei se tunnu siellä missään, mutta Siperian väestö käytännössä kokonaan sulautuisi kiinalaisiin.</p> <p align="center"><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/DbJnsakuYYg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/DbJnsakuYYg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Venäjä – Kiina Yhteistyö | Putin | 2017</p> <ul> <ul> <p align="justify"><em>Onko kyse yhteis&shy;työstä <br /> vaiko alueen valloittamisesta?</em></p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <h2>Venäjä Vuokraa Maata Kiinalle</h2> <p align="justify">Venäjän johto on vuokrannut Kiinalle 49 vuodeksi ison alueen Siperian Kauko-Idästä lähellä Kiinan rajaa. Alueen koko vastaa pientä valtiota. Jos alueen kehittäminen onnistuu hyvin, Kiina saa vuokrata vielä lisää maata!</p> <p align="justify">Lisäksi kiinalaiset ostavat kiinteistöjä ja maa&shy;palstoja. He saapuvat turisti&shy;viisumeilla ja jäävät <strong>töihin</strong> kiinalaisten rakentamiin hotelleihin.</p> <p align="justify">Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev alle&shy;kirjoitti yhteistyö&shy;sopimuksen Pekingin kanssa Klytsevskin kulta&shy;kaivoksen kehittämiseksi. Eli kiinalaisille annetaan lupa <strong>kaivaa kultaa</strong> Venäjällä.</p> <p align="justify">Tämä on ensimmäinen yhteinen venäläis-kiinalainen hanke kulta&shy;kaivosten alalla. Kiinasta investoidaan noin 500 miljoonaa dollaria hankkeeseen. Alustavien laskelmien mukaan tuotetun kullan määrä on kuusi tonnia vuodessa.</p> <p align="justify">On paljon muitakin merkkejä siitä, että Kiinalle on näytetty vihreää valoa tulla Siperiaan.</p> <p align="justify">Kiinalla on vapaat kädet kehittää aluetta ja tehdä siellä lähes mitä tahansa. Mutta entä sitten, kun tuo 49 vuotta on kulunut? Lähtevätkö kiinalaiset pois vai onko alueesta tullut osa Kiinaa? -- Onko tässä <strong>alku Venäjän lopulle</strong>?</p> <h2>Baikal</h2> <p align="justify"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Baikalj%C3%A4rvi" title="Baikaljärvi tai Baikal -- venäjäksi О́зеро Байка́л, Ozero Baikal -- on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi" target="_blank"><em>Baikal! Siperian sininen silmä!</em></a> Se on maailman syvin ja suurin makean&shy;veden järvi. Vuonna 1966 järvi oli merkitty UNESCO:n maailman&shy;perintö&shy;luetteloon.</p> <p align="justify">Baikal kiinnostaa kiinalaisia kovasti ja he ovat suorastaan ihastuneet Baikaliin. Vuonna 2017 Baikal järven alueella kävi noin 200'000 kiinalaista turistia. He tuovat tietenkin rahaa alueelle ja erityisesti Irkutskin (ven. Ирку́тск) kaupunkiin, joka on alueen hallinnollinen keskus ja sijaitsee Baikal-järven länsi&shy;puolella. Irkutskin asukas&shy;luku on 587'891 henkeä.</p> <p align="center">IRKUTSK <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/j3HBYSmTpvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/j3HBYSmTpvo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Kiinalaiset Tuovat Rahaa Irkutskiin | Vesti-Uutiset | 2018</p> <p align="justify">Kiinalaiset romantisoivat Baikal-järveä. Kiinan&shy;kielisestä <em>Baikal</em> -kappaleesta on tullut hitti, joka on saanut sadat&shy;tuhannet kiinalaiset turisti&shy;matkalle Irkutskiin!</p> <p align="center">Tässä vielä kokonaan tuo edellisessä <br /> videossa mainittu hittikappale <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/-BUDiINLlbI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/-BUDiINLlbI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Китаец Поет Песню О Байкале</p> <h2>Kiinalaiset Tulevat! Mihin Paikalliset Asukkaat?</h2> <p align="justify">Miten tästä Kiinan ja Venäjän yhteis&shy;työstä hyötyy tavallinen kansa? Paikalliset asukkaat ovat hyvin huolestuneita. Ja aiheesta löytyykin paljon venäjän&shy;kielisiä julkaisuja ja videoita.</p> <p align="justify">Esimerkiksi kiinalaiset ostavat maa&shy;palstoja rakentavat siihen kasvi&shy;huoneita ja kasvattavat tomaatteja, kurkkuja, salaatteja, ym. Paikalliset viljelijät kärsivät. Yhteensä Kiinan vuokraamalla alueella toteutetaan yli 20 kiinalaista projektia, joiden arvo on 4 miljardia dollaria.</p> <p align="justify">Tämän seurauksena Kiinan vuokra-alueen lähi&shy;seudut alkavat kuihtua. Esimerkiksi kasvi&shy;huone&shy;tuotanto ei kannata, kun vuokra-alueen kiinalaiset myyvät niin halvalla. Näillä seuduin paikalliset asukkaat alkavat antaa jo periksi ja <strong>muutto&shy;virta lähi&shy;alueilta</strong> on kasvanut vuodesta 2010 alkaen. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana oli muuttaneita 36'000. Seutu on kuin jähmettynyt paikoilleen. Mikään ei kannata.</p> <p align="justify">Myös <strong>Trans-Baikalin</strong> alueella muutto&shy;virta voimistuu. Lehti&shy;kirjoituksen mukaan nyky&shy;päiväisen Baikalin itä&shy;puolisen alueen (Забайкалье) tunto&shy;merkit ovat: tyhjät kahvilat iltaisin ja lukuisissa kauppa&shy;keskuksissa vain vanhan&shy;aikaista tavaraa. Rahaa on vain virka&shy;miehillä, ​​poliisilla ja armeijalla. Bisnes&shy;miehet eivät enää yritä haarjoittaa omaa liike&shy;toimintaa vaan pelastavat sen viemällä omaisuuttaan muille alueille.</p> <p align="justify">Osalle tämän alueen asukkaista ei yksin&shy;kertaisesti ole minkään&shy;laista mahdolli&shy;suutta mennä minnekään, mutta he eivät halua enää tyytyä kurjiin olo&shy;suhteisiin ja noin 200'000 asukasta (viides&shy;osa alueen koko väestöstä!) aikoo tehdä epä&shy;toivoisen askeleen ja <a href="https://www.komenti.ru/archives/9583" title="200&#039;000 забайкальцев будут проситься в Австралию -- Резкий скачок оттока населения впервые отмечен в 2010 году, когда из Забайкалья вывели большинство подразделений бывшего Сибирского военного округа. С этого года миграционные потоки росли, дойдя до 36 000 человек в 2015 году. Затем миграция пошла на спад, но очень небольшой, и вызван он не улучшением условий, и качества жизни, а уменьшением числа тех, кто способен уехать – у кого есть хоть какое-то имущество, которое можно продать для обустройства на новом месте. Кстати, рынок недвижимости с 2015 года в крае словно законсервировался. Потому молчат в этом году стройки, и одни и те же объявления о продажах квартир и домов висят на досках объявлений." target="_blank">pyytää Australian hallitusta hyväksymään heille pysyvän oleskelu&shy;luvan</a>.</p> <h2>Siperian Tulevaisuus</h2> <p align="justify">Miten asiat kehittyvät Siperian suunnalla? Toteutuuko Serafim Vyritskij'n ennustus? Aika näyttää!</p> <p align="justify">Venäjän ja Kiinan välinen yhteis&shy;työ on vahvalla pohjalla ja strategisesti se vahvistui äskettäisissä yhteisissä sota&shy;harjoituksissa (Vostok-2018).</p> <p align="justify">Niin kuin blogin alussa mainitsin, että Kiinan presidentti <em>Xi Jinping</em>, ennen Putinin tapaamista Moskovassa heinä&shy;kuussa 2017, sanoi, että Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa" ja että maat ovat toistensa luotettavimmat <strong>strategiset kumppanit</strong>. Saman asian kertoo myös <em>Putin</em> yllä olevalla videolla: <strong>Kiina ja Venäjä ovat strategisia partnereita historian pitkässä juoksussa.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Kiina valloittaa Siperian. Näin ennusti vuonna 1947 munkki Serafim Vyritskij.

Munkki Serafim Vyritskij

Osuinpa sellaiseen videoon, jossa tuodaan esille munkki S. Vyritskij'n ennustus Venäjän tulevaisuudesta!

      Wikipedia kertoo:

      Munkki Seraphim Vyritsky (Vasily Nikolaevich Muravyov 31.3.1866. Jaroslavin alue -- 3.4.1949, Vyritsa, nykyinen Leningradin alue) Venäjän ortodoksisen kirkon ennustaja ja näkijä.

Tämä tieto munkista ja hänen ennustukset ovat kiinnostavia, koska ne kohdistuvat meidän aikaamme ja vieläpä itselleni tuttuun paikkaan Venäjällä: Vyritsaan.

Mitä Pappismunkki, Arkkimandriitti Serafim Vyritskij Ennusti Vuonna 1977!?

      Wikipedia:

      Suurin tragedia tulee olemaan kun Kiina valloittaa Venäjän. Tämä ei tapahdu sotilaallisesti: kun rajat ovat auki ja Venäjän hallitus on heikkona kiinalaiset lähtevä massoittain alueelle. Ostavat kiinteistöjä, yrityksiä, asuntoja. He lahjovat ja pelottelevat vallassa olevat viranomaiset. He alistavat itsellensä kaupunkien taloudellisen järjestelmän. Ja se tapahtuu niin, että eränä aamuna venäläiset, jotka asuvat Siperiassa huomaavatkin heräävänsä Kiinan valtiossa.

      Länsi vihaa Venäjää ja käy kannustamaan kiinalaisia ja tukee Kiinan taloudellista ja sotilaallista voimaa. Sitten Länsi alkaa nähdä Kiinassa uhan itsellensä, kun kiinalaiset alkavat käyttää sotilaallisia keinoja. Sitten Länsi lähteekin auttaman Venäjää Kiinaa vastaa.

Suomeksi tekstitetty video tästä ennustuksesta:

http://www.youtube.com/watch?v=inPyqlyD0Dg
Seraphim Vyritsky | Munkin ennustukset

Ekskursio Siperiaan

Tämä entistä kotimaatani koskeva aihe kiinnosti, joten lähdin virtuaaliselle tutkimus­matkalle Siperiaan. Lähde­aineistona käytin paikallisia venäjän­kielisiä lehdistö- ja video­materiaaleja.

Mitä sainkaan tietää?!

Vyöryykö Kiina Siperiaan? -- He Ovat Jo Siperiassa

Siltä se alkoi tuntua, että Kiina tulee vahvasti Siperiaan. Rauhan­omaisesti. Ilman väkivaltaa ja molempien maitten johtajien hyvässä yhteis­ymmärryksessä! Mihin se sitten johtaa? Vaikea sanoa.

Kiinan ja Venäjän väliset suhteet ovat paremmat kuin koskaan ennen!

      MTV-uutiset, Suomi:

      Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa"sanoi Kiinan presidentti Xi Jinping ennen Putinin tapaamista Moskovassa heinä­kuussa 2017.

China Dailyn mukaan kutsu tuli Putinilta, ja tapaaminen on jo presidenttien kolmas tänä vuonna.

Xi kertoi ennen tapaamista venäläis­medialle, että Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa" ja että maat ovat toistensa luotettavimmat strategiset kumppanit. Kremlin mukaan presidenttien on määrä keskustella muun muassa maiden yhteis­työstä ja kansain­välisestä tilanteesta.

Tassin (ТАСС) mukaan tapaamisen aikana on tarkoitus alle­kirjoittaa useita kahden­välisiä asia­kirjoja. Johtajat keskustelevat myös talous­kysymyksistä, jotka liittyvät investointeihin, energiaan, teollisuuteen ja maatalouteen.

VENÄJÄ Panostaa Paljon Kaukoidän Kehitykseen.

"Meidän on luotava edellytyksiä investointien houkuttelemiseksi", sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putin Pietarin kansainvälisen talous­foorumin täys­istunnossa 05.25.2018.

Lehti­kirjoituksen mukaan Kauko-Idän osuus kaikista ulkomaisista sijoituksista Venäjälle oli 30 prosenttia vuonna 2017. Nykyään täällä suurella makro-alueella toteutetaan yli 1'300 investointi­hanketta. Sijoitusten yhteen laskettu summa on 3,8 triljoonaa ruplaa!

Kauko-Idässä toimivat suuret sijoittajat Kiinan eri maakunnista ja yksi niistä, johon Venäjä kohdistaa nyt yhteistyön on Itä-Kiinan Anhjuin maa­kunta jonka asukas­luku on 70 miljoonaa ihmistä! Se on yksi Kiinan kansan­tasa­vallan keskeisistä maa­kunnista ja kehitykseltään kuudennella sijalla Kiinassa.

Alue on keskittynyt auto­teollisuuteen (auton­huoltoon Chery), kevyeen teollisuuteen, rakentamiseen, maa­talouteen ynnä muuhun. Lisäksi tämä maa­kunta on yksi tieteellisen, teknisen ja innovatiivisen kehityksen kärki­alueista Kiinassa.

http://www.youtube.com/watch?v=72L9VgTE4oc
Venäjän ja Kiinan Välinen Yhteistyö | 2018

      Teillä (Venäjällä) on paljon maata, mutta vähän kansaa.
      Meillä on vähän maata, mutta paljon kansaa.

      Näin sanoo videolla korkea kiinalainen johtaja.

Siperiassa on asukkaita 24 miljoonaa, Kiinassa 1'400 miljoonaa. Joten, jos Kiinasta lähtee 100 miljoonaa Siperiaan, ei se tunnu siellä missään, mutta Siperian väestö käytännössä kokonaan sulautuisi kiinalaisiin.

http://www.youtube.com/watch?v=DbJnsakuYYg
Venäjä – Kiina Yhteistyö | Putin | 2017

      Onko kyse yhteis­työstä
      vaiko alueen valloittamisesta?

Venäjä Vuokraa Maata Kiinalle

Venäjän johto on vuokrannut Kiinalle 49 vuodeksi ison alueen Siperian Kauko-Idästä lähellä Kiinan rajaa. Alueen koko vastaa pientä valtiota. Jos alueen kehittäminen onnistuu hyvin, Kiina saa vuokrata vielä lisää maata!

Lisäksi kiinalaiset ostavat kiinteistöjä ja maa­palstoja. He saapuvat turisti­viisumeilla ja jäävät töihin kiinalaisten rakentamiin hotelleihin.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev alle­kirjoitti yhteistyö­sopimuksen Pekingin kanssa Klytsevskin kulta­kaivoksen kehittämiseksi. Eli kiinalaisille annetaan lupa kaivaa kultaa Venäjällä.

Tämä on ensimmäinen yhteinen venäläis-kiinalainen hanke kulta­kaivosten alalla. Kiinasta investoidaan noin 500 miljoonaa dollaria hankkeeseen. Alustavien laskelmien mukaan tuotetun kullan määrä on kuusi tonnia vuodessa.

On paljon muitakin merkkejä siitä, että Kiinalle on näytetty vihreää valoa tulla Siperiaan.

Kiinalla on vapaat kädet kehittää aluetta ja tehdä siellä lähes mitä tahansa. Mutta entä sitten, kun tuo 49 vuotta on kulunut? Lähtevätkö kiinalaiset pois vai onko alueesta tullut osa Kiinaa? -- Onko tässä alku Venäjän lopulle?

Baikal

Baikal! Siperian sininen silmä! Se on maailman syvin ja suurin makean­veden järvi. Vuonna 1966 järvi oli merkitty UNESCO:n maailman­perintö­luetteloon.

Baikal kiinnostaa kiinalaisia kovasti ja he ovat suorastaan ihastuneet Baikaliin. Vuonna 2017 Baikal järven alueella kävi noin 200'000 kiinalaista turistia. He tuovat tietenkin rahaa alueelle ja erityisesti Irkutskin (ven. Ирку́тск) kaupunkiin, joka on alueen hallinnollinen keskus ja sijaitsee Baikal-järven länsi­puolella. Irkutskin asukas­luku on 587'891 henkeä.

IRKUTSK
http://www.youtube.com/watch?v=j3HBYSmTpvo
Kiinalaiset Tuovat Rahaa Irkutskiin | Vesti-Uutiset | 2018

Kiinalaiset romantisoivat Baikal-järveä. Kiinan­kielisestä Baikal -kappaleesta on tullut hitti, joka on saanut sadat­tuhannet kiinalaiset turisti­matkalle Irkutskiin!

Tässä vielä kokonaan tuo edellisessä
videossa mainittu hittikappale
http://www.youtube.com/watch?v=-BUDiINLlbI
Китаец Поет Песню О Байкале

Kiinalaiset Tulevat! Mihin Paikalliset Asukkaat?

Miten tästä Kiinan ja Venäjän yhteis­työstä hyötyy tavallinen kansa? Paikalliset asukkaat ovat hyvin huolestuneita. Ja aiheesta löytyykin paljon venäjän­kielisiä julkaisuja ja videoita.

Esimerkiksi kiinalaiset ostavat maa­palstoja rakentavat siihen kasvi­huoneita ja kasvattavat tomaatteja, kurkkuja, salaatteja, ym. Paikalliset viljelijät kärsivät. Yhteensä Kiinan vuokraamalla alueella toteutetaan yli 20 kiinalaista projektia, joiden arvo on 4 miljardia dollaria.

Tämän seurauksena Kiinan vuokra-alueen lähi­seudut alkavat kuihtua. Esimerkiksi kasvi­huone­tuotanto ei kannata, kun vuokra-alueen kiinalaiset myyvät niin halvalla. Näillä seuduin paikalliset asukkaat alkavat antaa jo periksi ja muutto­virta lähi­alueilta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana oli muuttaneita 36'000. Seutu on kuin jähmettynyt paikoilleen. Mikään ei kannata.

Myös Trans-Baikalin alueella muutto­virta voimistuu. Lehti­kirjoituksen mukaan nyky­päiväisen Baikalin itä­puolisen alueen (Забайкалье) tunto­merkit ovat: tyhjät kahvilat iltaisin ja lukuisissa kauppa­keskuksissa vain vanhan­aikaista tavaraa. Rahaa on vain virka­miehillä, ​​poliisilla ja armeijalla. Bisnes­miehet eivät enää yritä haarjoittaa omaa liike­toimintaa vaan pelastavat sen viemällä omaisuuttaan muille alueille.

Osalle tämän alueen asukkaista ei yksin­kertaisesti ole minkään­laista mahdolli­suutta mennä minnekään, mutta he eivät halua enää tyytyä kurjiin olo­suhteisiin ja noin 200'000 asukasta (viides­osa alueen koko väestöstä!) aikoo tehdä epä­toivoisen askeleen ja pyytää Australian hallitusta hyväksymään heille pysyvän oleskelu­luvan.

Siperian Tulevaisuus

Miten asiat kehittyvät Siperian suunnalla? Toteutuuko Serafim Vyritskij'n ennustus? Aika näyttää!

Venäjän ja Kiinan välinen yhteis­työ on vahvalla pohjalla ja strategisesti se vahvistui äskettäisissä yhteisissä sota­harjoituksissa (Vostok-2018).

Niin kuin blogin alussa mainitsin, että Kiinan presidentti Xi Jinping, ennen Putinin tapaamista Moskovassa heinä­kuussa 2017, sanoi, että Kiinan ja Venäjän välit ovat "parhaat historiassa" ja että maat ovat toistensa luotettavimmat strategiset kumppanit. Saman asian kertoo myös Putin yllä olevalla videolla: Kiina ja Venäjä ovat strategisia partnereita historian pitkässä juoksussa.

]]>
20 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261410-valloittaako-kiina-siperian#comments Kiina Siperia Venäjä Sat, 22 Sep 2018 22:06:54 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261410-valloittaako-kiina-siperian
Pitääkö Kiinan taipua lännenmiehen tahtoon? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon <p>Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_culture">korkeakulttuuri</a></u> [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti &ndash; niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari <strong>Zhu Di</strong>&#39; n aikana dzonkkilaivastonsa &rdquo;kaikille maailman merille&rdquo; [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>A Taloutta</strong></p><p>Aivan viimeisin mediaisku oli talouskirjoitus Helsingin Sanomissa ---</p><p>~ <u><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html</a></u> &ndash; Mielipide / Vieraskynä &ndash; ekonomisti <strong>Tuuli Koivu</strong> - Nordea &ndash; otsikolla ja ingressillä:</p><p><strong>Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi</strong></p><p>Kauppasotaan ajautuminen on Kiinalle vahingollista, mutta maan on vaikea avata talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tein siihen IL-vastineen, joka on tässä lyhentämättömänä:</p><p><strong>Kirjoittaja lähtee liikkeelle itselleen itsestään selvästä olettamuksesta</strong>, että Kiinan on sopeuduttava maailmanlaajuisesti pienen lännenmiehen vähemmistön määrittämälle talousmallille.</p><p><strong>Kiina on omansa ja luo omankaltaistaan talous- ja yhteiskuntamallia</strong> mittakaavakysymyksenä. Kiina edustaa maapallon ihmispopulaatiosta noin kahtakymmentä prosenttia; voimme kuvata sitä myös näin: 1,4/7,8. USA vastaava tunnusluku on 0,34/7,8.</p><p><strong>On arvattavissa, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo</strong> huomioiden Kiina näkee oikeudekseen saada kokonsa mukainen osuus pallomme varannoista ja myös vastuista [3.</p><p><strong>Kiina on suurin valtio ympäristökuormittajana </strong>[4 Kiinalaiset osaavat kuitenkin katsoa todellisuutta kumuloitumisen näkökulmasta - hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on pitkä ja näin onkin katsottava maailmantalouden päästöjä kumuloituneena 100 vuodelta.</p><p><strong>USA on suurin päästäjä maailmanpoliisina* viimeiseltä 80 vuodelta</strong>. Tilastot menevät ympäristökuormituksen osalta vieläkin hurjemmiksi, kun katsotaan lukuja per capita [Kuva 1.].</p><p><strong>Kiina hakee tasapuolista vastuuasemaa</strong>. Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto [5 ja maailman suurimmat saatavat, muun muassa US&#39; n liittovaltiolta noin 1 100 miljardia USD.</p><p><strong>Kiina on velkaa sisäisesti ja Kiina on samalla yksi kullan suurista ostajista</strong>, kuten myös Venäjäkin. Suunnitteleeko Kiina valuuttansa kultasidosta, tätä emme tiedä, mutta olisi kiintoisaa, jos Venäjällä ja Kiinalla <em>olisi</em> yhteinen kultaan sidottu valuutta [6.</p><p><strong>Kiina on maailman suurin liukuhihna</strong> ja BKT PPP mitattuna IMF&#39; n mukaan maailman suurin talous jo 2017 alkaen [7. Venäjä on taas maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja energia-aitta. Näin katsottuna Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on pragmaattisen loogista &ndash; <em>nyt myös puolustusyhteistyönä</em>.</p><p><strong>Maailma ei voi olla vain lännen määräysvallassa</strong>, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Kiina ja Intia ovat liki puolet maapallon väestöstä. Niin Intia kuin Kiina ovat BRICS-maita, kuten Venäjäkin.</p><p>Kiinan toiselle kaudelle valittu presidentti <strong>Xi Jinping</strong> on jo kertonut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on <em>vientituote</em>. Kiina astelee osin omia polkujaan, kuten se teki jo 1400-luvulla, mutta mitä tapahtui keisari Zhu Di&#39; n kuollessa &ndash; se onkin jo oman kirjoituksensa arvoinen.</p><p>&hellip;</p><p>[* 524 lukijakommenttia aiheesta &rdquo;<a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6464877">Maailma tarvitsee USA:n rinnalle Kiinan vastavoimaksi</a>&rdquo; linkin ~ <u><a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6464877">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6464877</a></u> &ndash; alta &ndash; ORIG 01.09.2013.</p><p>[<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/77928/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon?changed=1537614805">T</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>B Puolustusta</strong></p><p>Eilen Yle uutisoi todella vaarallisesta amerikkalaistoimenpiteestä, jolla se määräsi omin tarkoitushauin Kiinan asevoimien tutkimus- ja kehitysosaston pakotteiden piiriin, koska Kiina on ostanut Venäjältä aseita &ndash; lähinnä korkeateknologiaa &ndash; lentokoneina ja ilmatorjunnan välineistönä &ndash; tuo US-päätös oli kohtalokas ja sille on vaihtoehtona vai hiljainen päätöksen pyörtäminen &ndash; tässä uutinen Helsingin Sanomista &hellip; ~ <u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html</a></u> - , johon tein kommentin &ndash; ensin HS-otsikointi ja lyhytingressi:</p><p><strong>Kiina vaatii Yhdysvaltoja perumaan &rdquo;järjenvastaiset&rdquo; pakotteet</strong></p><p>Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen vuoksi Kiinalle asetetut pakotteet raivostuttivat Pekingin -HS-toimittaja Pekka Hakala.</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Yhdysvallat ilmoitti torstaina lisänneensä Kiinan puolustusvoimien materiaalihankintayksikön ja sen johtajan pakotelistalle. Syynä on se, että Kiina on ostanut Venäjältä hävittäjiä ja ilmatorjuntaohjuksia &hellip; &rdquo; -HS</p><p>IL-vastine yllä olevaan HS-kirjoitukseen:</p><p>Näin toimien US ajaa maailman suurimman talouden ja liukuhihnan - Kiinan sekä maailman suurimman raaka-aine-, energia-aitan ja sen toisen ydinasesuurvallan - Venäjän yhä lähemmäksi kiinteytyvää yhteistoimintaa. Tuota yhteistyötä lännenmies ei kestä [8.</p><p>Nyt on korkea aika lopettaa lännestä ohjattu vastakkainasettelu lännen ja idän väliltä [9. Onneksemme me Suomessa olemme<em> idän ja lännen vedenjakajalla</em> [10 &hellip;</p><p>&hellip; se <strong>mitä US voi tehdä</strong>, on kieltää omia valmistajiaan myymästä kaikkea sitä teknologiaa Venäjälle, jota venäläiset (jos) tarvitsevat noihin lentokoneisiin ja ilmapuolustusjärjestelmiin, jotka ovat kehitetty ja valmistettu Yhdysvalloissa &ndash; tähän USA&#39; lla on oikeus. [<u><a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15411140/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">24</a></u>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Mitä tästä voi seurata?</strong></p><p>Kiina on diplomatian ahkera käyttäjä (puuttumatta muiden sisäisiin asioihin, joilla ei ole suoraa kytkentää Kiinan omiin asioihin) &ndash; useimmiten sivussa parrasvaloista ja mediasta &ndash; suljettujen ovien takana, järjestellen asioita kuitenkin siten, että kaikkien valtioiden tavoin valvoo omia etujaan ensin ja sitten vasta muiden.</p><p>Eroa toimintatavoissa syntyy siinä, että Kiina omien etujensa nimissä koettaa löytää toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää positiivisia ratkaisuja myös toiselle/ toisille osapuolille.</p><p>Kiinalainen korkeakulttuuri on tuhansia vuosia ymmärtänyt huomaavaisuuden ja huomioon ottamisen, joka on meillä täällä lännessä vääntynyt korruptioksi ja lahjomiseksi.</p><p>Kiinassa tämä tapetilla oleva piirre on kuitattu huomaavaisuudella ja asioiden järjestelyllä &ndash; kaikkien osapuolien hyväksi. Tänään Kiinassa on kuitenkin meneillään voimakas korruption vastainen kamppailu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pahin seuraus on todellinen kauppasota tilanteessa, jossa Kiina on maailman liukuhihna ja tuotantokoneisto</strong></p><p>Esimerkiksi Suomelle Kiina on noussut jopa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi [11 &ndash; ei euroissa tai dollareissa &ndash; eikä tonneissa, vaan komponenttien ja osakokonaisuuksien myötä mitä Kiina valmistaa meidän vientituotteisiin.&nbsp;</p><p>Näitä kiinalaisia komponentteja on paljon, ja miksi? Koska nuo komponentit ylittävät jo EU-laatuvaatimukset ja ovat hinnoiteltu siten, että me kykenemme taas hinnoittelemaan omat, noita komponentteja sisältävät tuotteet hinnaltaan kilpailukykyisiksi &ndash; tämä sama asia puree myös Yhdysvalloissa.</p><p>Kiina kestää vientinsä romahtamisen USA&#39; han ja tuo menetys korvautuu kehitysmaista ja Kiinan omilta kotimarkkinoilta, jotka ovat kohta maailman suurimmat, ollen sitä nyt jo kasvavana potentiaalina [12.</p><p>Tässä samassa yhteydessä BRICS-maiden ja Afrikan merkitys tulee kasvamaan. Kiina on pitkällä Afrikassa ja ei kolonialismina [13, vaan kauppakumppanina, joka tuo työtä, investointeja [14 ja innovaatioita &ndash; eikä ole puuttumassa muun muassa Afrikan maiden <em>omiin sisäisiin asioihin</em> &ndash; tämä on sitä korkeakulttuuria, jokainen hoitaa omat sisäiset asiansa itse!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Miten tämä kaikki projisoituu meihin suomalaisiin?</strong></p><p>Niin mekin Suomessa &ndash; emme tule puuttumaan muiden sisäisiin asioihin, &hellip; olemmehan <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em> &ndash; ja meillä on vieressä maailman se toinen <em>ydinasesuurvalta</em>, joka arvostaa sotilaallista liittoutumattomuuttamme, kuten Kiinakin.</p><p>Samalla meille on avautunut mukava &rdquo;kolo&rdquo; Kiinan ja Venäjän välistä &ndash; olla heille molemmille luotettava, puolueeton osaava välittäjä ja kauppias täyttämään tiettyjä erikoisaloja, joissa olemme parhaita &ndash; unohtamatta jalostunutta matkailuelinkeinoa [15 &ndash;</p><p>&hellip; kiinalaiset ovat hyvin uteliaita ja haluavat nyt nähdä, kun pienellä osalla on varaa &hellip; ottakaamme vastaan tuo mahdollisuus valistuneesti ja jalostuneesti [16 &ndash; ymmärtäen oman luontomme ainutlaatuisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Viitteet:</em></p><p>[1 ~ <u><a href="http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf">http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf</a></u> -</p><p>[2 ~ <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor">https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor</a></u> -</p><p>[3 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html</a></u> -</p><p>[4 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html</a></u> -</p><p>[5 ~ <u><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/">https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/</a></u> - (Suomen Pankki/ BOFIT)</p><p>[6 ~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html</a></u> -</p><p>[7 ~ <u><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295">http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295</a></u> -</p><p>[8</p><p>[9</p><p>.</p><p>[10</p><p>[11</p><p>[12 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html</a> -</p><p>[13 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html</a> -</p><p>[14 ~ <u><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10139395">https://yle.fi/uutiset/3-10139395</a></u> &ndash; (Afrikan Etiopia esimerkkinä)</p><p>[15 = tarkasti mietitty luontoon soveliaasti valikoitu kohderyhmäajattelu</p><p>[16 Matkailuelinkeinomme on osattava jalostaa palvelut ja aikaan saada mielikuvat sellaisiksi, jotka kiinnostavat juuri tiettyjä kohderyhmiä, jolloin heillä on ilo ja vilpitön halu käyttää ostovoimaansa sellaisella intensiteetillä joka tuo täyden tyydytyksen koetusta matkasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRAT</strong></p><p>[2013] <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html"><strong>Ojensiko Kiina kätensä - kenelle?</strong></a></p><p>~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html</a></u> -</p><p>...</p><p>~ <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html</a></u> -</p><p><strong>Kiinalaiset purjehtivat Jäämereltä Suomeen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>US <a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2018/09/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">VU</a> <u><a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15411140/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon">24</a></u> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/77928/pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon?changed=1537614805">T</a> BL BL BL FB <u><a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1043732842475536/">FB</a></u> <u><a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/997117230498204/">FB</a></u> BLOG 179298</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> kiina johtaa maailmaa_22092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM </strong>22092018</p><p>&nbsp;</p><p>1089_9483 &ndash; 08:29_14:23</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen korkeakulttuuri [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti – niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari Zhu Di' n aikana dzonkkilaivastonsa ”kaikille maailman merille” [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.

 

A Taloutta

Aivan viimeisin mediaisku oli talouskirjoitus Helsingin Sanomissa ---

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005836980.html – Mielipide / Vieraskynä – ekonomisti Tuuli Koivu - Nordea – otsikolla ja ingressillä:

Kiina on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi

Kauppasotaan ajautuminen on Kiinalle vahingollista, mutta maan on vaikea avata talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla.

 

Tein siihen IL-vastineen, joka on tässä lyhentämättömänä:

Kirjoittaja lähtee liikkeelle itselleen itsestään selvästä olettamuksesta, että Kiinan on sopeuduttava maailmanlaajuisesti pienen lännenmiehen vähemmistön määrittämälle talousmallille.

Kiina on omansa ja luo omankaltaistaan talous- ja yhteiskuntamallia mittakaavakysymyksenä. Kiina edustaa maapallon ihmispopulaatiosta noin kahtakymmentä prosenttia; voimme kuvata sitä myös näin: 1,4/7,8. USA vastaava tunnusluku on 0,34/7,8.

On arvattavissa, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo huomioiden Kiina näkee oikeudekseen saada kokonsa mukainen osuus pallomme varannoista ja myös vastuista [3.

Kiina on suurin valtio ympäristökuormittajana [4 Kiinalaiset osaavat kuitenkin katsoa todellisuutta kumuloitumisen näkökulmasta - hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on pitkä ja näin onkin katsottava maailmantalouden päästöjä kumuloituneena 100 vuodelta.

USA on suurin päästäjä maailmanpoliisina* viimeiseltä 80 vuodelta. Tilastot menevät ympäristökuormituksen osalta vieläkin hurjemmiksi, kun katsotaan lukuja per capita [Kuva 1.].

Kiina hakee tasapuolista vastuuasemaa. Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto [5 ja maailman suurimmat saatavat, muun muassa US' n liittovaltiolta noin 1 100 miljardia USD.

Kiina on velkaa sisäisesti ja Kiina on samalla yksi kullan suurista ostajista, kuten myös Venäjäkin. Suunnitteleeko Kiina valuuttansa kultasidosta, tätä emme tiedä, mutta olisi kiintoisaa, jos Venäjällä ja Kiinalla olisi yhteinen kultaan sidottu valuutta [6.

Kiina on maailman suurin liukuhihna ja BKT PPP mitattuna IMF' n mukaan maailman suurin talous jo 2017 alkaen [7. Venäjä on taas maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja energia-aitta. Näin katsottuna Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on pragmaattisen loogista – nyt myös puolustusyhteistyönä.

Maailma ei voi olla vain lännen määräysvallassa, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Kiina ja Intia ovat liki puolet maapallon väestöstä. Niin Intia kuin Kiina ovat BRICS-maita, kuten Venäjäkin.

Kiinan toiselle kaudelle valittu presidentti Xi Jinping on jo kertonut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on vientituote. Kiina astelee osin omia polkujaan, kuten se teki jo 1400-luvulla, mutta mitä tapahtui keisari Zhu Di' n kuollessa – se onkin jo oman kirjoituksensa arvoinen.

[* 524 lukijakommenttia aiheesta ”Maailma tarvitsee USA:n rinnalle Kiinan vastavoimaksi” linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6464877 – alta – ORIG 01.09.2013.

[T]

 

B Puolustusta

Eilen Yle uutisoi todella vaarallisesta amerikkalaistoimenpiteestä, jolla se määräsi omin tarkoitushauin Kiinan asevoimien tutkimus- ja kehitysosaston pakotteiden piiriin, koska Kiina on ostanut Venäjältä aseita – lähinnä korkeateknologiaa – lentokoneina ja ilmatorjunnan välineistönä – tuo US-päätös oli kohtalokas ja sille on vaihtoehtona vai hiljainen päätöksen pyörtäminen – tässä uutinen Helsingin Sanomista … ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html - , johon tein kommentin – ensin HS-otsikointi ja lyhytingressi:

Kiina vaatii Yhdysvaltoja perumaan ”järjenvastaiset” pakotteet

Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen vuoksi Kiinalle asetetut pakotteet raivostuttivat Pekingin -HS-toimittaja Pekka Hakala.

Ote: ” … Yhdysvallat ilmoitti torstaina lisänneensä Kiinan puolustusvoimien materiaalihankintayksikön ja sen johtajan pakotelistalle. Syynä on se, että Kiina on ostanut Venäjältä hävittäjiä ja ilmatorjuntaohjuksia … ” -HS

IL-vastine yllä olevaan HS-kirjoitukseen:

Näin toimien US ajaa maailman suurimman talouden ja liukuhihnan - Kiinan sekä maailman suurimman raaka-aine-, energia-aitan ja sen toisen ydinasesuurvallan - Venäjän yhä lähemmäksi kiinteytyvää yhteistoimintaa. Tuota yhteistyötä lännenmies ei kestä [8.

Nyt on korkea aika lopettaa lännestä ohjattu vastakkainasettelu lännen ja idän väliltä [9. Onneksemme me Suomessa olemme idän ja lännen vedenjakajalla [10 …

… se mitä US voi tehdä, on kieltää omia valmistajiaan myymästä kaikkea sitä teknologiaa Venäjälle, jota venäläiset (jos) tarvitsevat noihin lentokoneisiin ja ilmapuolustusjärjestelmiin, jotka ovat kehitetty ja valmistettu Yhdysvalloissa – tähän USA' lla on oikeus. [24]

 

Mitä tästä voi seurata?

Kiina on diplomatian ahkera käyttäjä (puuttumatta muiden sisäisiin asioihin, joilla ei ole suoraa kytkentää Kiinan omiin asioihin) – useimmiten sivussa parrasvaloista ja mediasta – suljettujen ovien takana, järjestellen asioita kuitenkin siten, että kaikkien valtioiden tavoin valvoo omia etujaan ensin ja sitten vasta muiden.

Eroa toimintatavoissa syntyy siinä, että Kiina omien etujensa nimissä koettaa löytää toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää positiivisia ratkaisuja myös toiselle/ toisille osapuolille.

Kiinalainen korkeakulttuuri on tuhansia vuosia ymmärtänyt huomaavaisuuden ja huomioon ottamisen, joka on meillä täällä lännessä vääntynyt korruptioksi ja lahjomiseksi.

Kiinassa tämä tapetilla oleva piirre on kuitattu huomaavaisuudella ja asioiden järjestelyllä – kaikkien osapuolien hyväksi. Tänään Kiinassa on kuitenkin meneillään voimakas korruption vastainen kamppailu.

 

Pahin seuraus on todellinen kauppasota tilanteessa, jossa Kiina on maailman liukuhihna ja tuotantokoneisto

Esimerkiksi Suomelle Kiina on noussut jopa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi [11 – ei euroissa tai dollareissa – eikä tonneissa, vaan komponenttien ja osakokonaisuuksien myötä mitä Kiina valmistaa meidän vientituotteisiin. 

Näitä kiinalaisia komponentteja on paljon, ja miksi? Koska nuo komponentit ylittävät jo EU-laatuvaatimukset ja ovat hinnoiteltu siten, että me kykenemme taas hinnoittelemaan omat, noita komponentteja sisältävät tuotteet hinnaltaan kilpailukykyisiksi – tämä sama asia puree myös Yhdysvalloissa.

Kiina kestää vientinsä romahtamisen USA' han ja tuo menetys korvautuu kehitysmaista ja Kiinan omilta kotimarkkinoilta, jotka ovat kohta maailman suurimmat, ollen sitä nyt jo kasvavana potentiaalina [12.

Tässä samassa yhteydessä BRICS-maiden ja Afrikan merkitys tulee kasvamaan. Kiina on pitkällä Afrikassa ja ei kolonialismina [13, vaan kauppakumppanina, joka tuo työtä, investointeja [14 ja innovaatioita – eikä ole puuttumassa muun muassa Afrikan maiden omiin sisäisiin asioihin – tämä on sitä korkeakulttuuria, jokainen hoitaa omat sisäiset asiansa itse!

 

Miten tämä kaikki projisoituu meihin suomalaisiin?

Niin mekin Suomessa – emme tule puuttumaan muiden sisäisiin asioihin, … olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla – ja meillä on vieressä maailman se toinen ydinasesuurvalta, joka arvostaa sotilaallista liittoutumattomuuttamme, kuten Kiinakin.

Samalla meille on avautunut mukava ”kolo” Kiinan ja Venäjän välistä – olla heille molemmille luotettava, puolueeton osaava välittäjä ja kauppias täyttämään tiettyjä erikoisaloja, joissa olemme parhaita – unohtamatta jalostunutta matkailuelinkeinoa [15 –

… kiinalaiset ovat hyvin uteliaita ja haluavat nyt nähdä, kun pienellä osalla on varaa … ottakaamme vastaan tuo mahdollisuus valistuneesti ja jalostuneesti [16 – ymmärtäen oman luontomme ainutlaatuisuus.

 

...

Viitteet:

[1 ~ http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201801251109.pdf -

[2 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Yongle_Emperor -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html -

[4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html -

[5 ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/kiina-tilastot/ - (Suomen Pankki/ BOFIT)

[6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html -

[7 ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/se+on+tapahtunut+kiinasta+tuli+maailman+suurin+talous/a2281295 -

[8

[9

.

[10

[11

[12 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/yskiiko-kiinalaisten-talousmoottori.html -

[13 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/brysselin-kostonisku-uskoen-tekonsa.html -

[14 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10139395 – (Afrikan Etiopia esimerkkinä)

[15 = tarkasti mietitty luontoon soveliaasti valikoitu kohderyhmäajattelu

[16 Matkailuelinkeinomme on osattava jalostaa palvelut ja aikaan saada mielikuvat sellaisiksi, jotka kiinnostavat juuri tiettyjä kohderyhmiä, jolloin heillä on ilo ja vilpitön halu käyttää ostovoimaansa sellaisella intensiteetillä joka tuo täyden tyydytyksen koetusta matkasta.

 

EKSTRAT

[2013] Ojensiko Kiina kätensä - kenelle?

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/ojensiko-kiina-katensa-kenelle.html -

...

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/01/kiinalaiset-purjehtivat-jaamerelta.html -

Kiinalaiset purjehtivat Jäämereltä Suomeen

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 179298

 

DOC kiina johtaa maailmaa_22092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 22092018

 

1089_9483 – 08:29_14:23

]]>
56 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon#comments Kauppapakotteet Kiina Kiina ja Yhdysvallat Kiinalaiset Maailmankauppa Sat, 22 Sep 2018 11:32:01 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261379-pitaako-kiinan-taipua-lannenmiehen-tahtoon
Lännenmiehelle vaikeaselkoinen Kiina http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259858-lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina <p>Kiina oli edellisen kerran maailman suurin meri- ja kauppavalta jo 1400 -luvun alun &rdquo;löytämisen maailmassa&rdquo; &hellip; sensaatiopuolidokumenttiromaani &rdquo;Kun Kiina löysi maailman&rdquo; -<strong>Gavin Menzies</strong> [1 kertoo osin uskomatonta löytämistä navoilta toiselle &ndash; liki kaikkine mantereineen kiinalaisten keisari <strong>Zhu Di</strong>&#39; n luottoamiraalien toimesta. Varmaa on se, että kiinalaiset dzonkkilaivastot ulottivat matkansa Intiaan, Afrikkaan, Lähi-itään ja Australiaan sekä kaikkiin maihin ennen noita &rdquo;ääripisteitä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään Kiina on jälleen maailman suurin &ndash; monilla mittareilla; maailmantaloudessa, vientitoiminnassa, ulkomaankaupassa, väestöltään ja kansallisen taloutensa osalta</strong> [2<strong> &ndash; vain sotavoima puuttuu, jääden siinä kolmanneksi &ndash; Yhdysvaltojen ja Venäjän taakse, ollen kuitenkin suvereeni kolmas.</strong></p><p>Tosin maailman sotilaallista(-kin) tasapainoa vaateroi Kiinan ja Venäjän ainakin toistaiseksi lisääntynyt yhteistyö, myös sotilastekniikan alueella &ndash; puhumattakaan muista yhteisistä näkemyksistä yhden maailmannavan politiikan kumoamisesta [3 &ndash; moninapaisemmaksi eli kauppapoliittisdemokraattisemmaksi ilman sotaväen tapahtumiin puuttumisen uhkaa.</p><p>&hellip;</p><p>[ ~ <a href="https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy">https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy</a> - ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Edelleen tänään lännenmiehen perinnemedia näkee Kiinan uhkana</strong></p><p>[ ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10359046">https://yle.fi/uutiset/3-10359046</a> - ]</p><p>Eikä vain uhkana, vaan epäkorrektien ja läntisin lasein laittomien ja yksipuolisten epäreiluuksien tekijänä &ndash; varastaen patentteja, rikkoen niitä ja vetäen härskisti &rdquo;kotiin päin&rdquo;. Onko näille syytteille ja väitteille perää? Voi olla, jos koemme motiiveiksi lännenmiehen, lähinnä USA&#39; n kauppamenetykset ja raskaan ulkomaankauppavajeen &ndash; erityisesti Kiinan kanssa.</p><p>Amerikkalaiset haluavat ostaa kiinalaista tavaraa ja hömppää &ndash; näinkö markkinointi ja mainonta tai ahneus saada lisää ja lisää [4 on jo tehnyt tehtävänsä? Ehkä, mutta kiinalaiset eivät pakota ostamaan &ndash; he hyödyntävät ne kilpailutekijät, joita heillä on tässä vaiheessa työkalupakissa. Toisaalta erään korkean kiinalaisen diplomaatin sanoin &ndash; puhuttaessa US presidentti <strong>Donald Trumpin</strong> tempauksista - &rdquo;<em>Kaikki valtiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan</em>&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Selvä syy läntisten valtioiden (pl. Saksa ja Japani) epäreiluuden väitteille on lännen yritysten &rdquo;houkuttelu&rdquo; Kiinaan, jolloin mukana meni myös työpaikat siirtyneiden osalta ja enemmänkin, sillä alihankintaketju saattoi muuttaa mukana maailman suurimmille sisämarkkinoille - potentiaalisesti, halvan toverin ahkeran tunnolliseen työrytmiin kuin olemattomien ympäristölakien erinomaisten voittomarginaalien mahdollistamaan maailmaan.</p><p>Niin, Kiinahan ei pakottanut näitä yrityksiä tahkoamaan voittoja, kuten Nokia Oyj aikanaan, joka peittosi muiden alueiden ahdinkoa suurilla Kiinan voitoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kerrotaan, että robotiikan ansiosta nuo lännen kiinalaistuneet tehtaat palaavat osin takaisin, kyllä &ndash; ja se on hyvä asia itse Kiinalle, jossa yllättäen on ovella työvoimapula, niinpä tänään Kiinassa on jo absoluuttisesti eniten robotteja korvaamassa ihmiskäsiä.</p><p>Toisaalta kiinalaiset yhtiöt siirtävät omia tehtaita halpatoverien maihin [5 &ndash; Vietnamiin, Laosiin, Bangladeshiin ja Intiaan sekä enenevässä määrin Afrikkaan &ndash; olihan keisareiden Kiinalla Afrikan &rdquo;löytämisen&rdquo; riemua jo 1400 -luvulta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiina on myös suurin ympäristömyrkyttäjä ja saastuttaja?</strong></p><p>Pitää paikkansa absoluuttisesti &ndash; tänä päivänä, mutta Kiinan maailman suurimmat ympäristöongelmien korjausinvestoinnit ovat parantaneet jo tulosta &ndash; Kiina puhdistuu [6, ja häkellyttävän nopeasti tuotantokoneen suuruuteen nähden &ndash; unohtamatta, että lännen tehtaat menivät &rdquo;tekemään tarpeensa&rdquo; kiinalaisten taskuun 1990 -luvun alkutaipaleelta lukien</p><p>&hellip; &ndash; muistamme nuo olemattomat ympäristölait, joita on muun muassa suomalaisten ympäristölakiasiantuntijoiden myötä tiukennettu Kiinassa kovaa vauhtia, ollen yllätys myös monille länsitehtaille. Kiinan on pakko olla maailman suurin ympäristöongelmien parannusinvestoija!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiinalainen II-kulttuurivallankumous &ndash; yhä marxilaisuutta?</strong></p><p>Kyllä ja ei. Keskushallinto peräänkuulutti marxilaisuuden jatkuvuutta [7, miksi? Samaan aikaan kiinalaiset rikastuvat henkilökohtaisella tasolla maailmassa eniten; siellä on eniten miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja enemmän miljonäärejä kuin EU&#39; ssa &ndash; <em>reaalisesti ja totuudellisesti vertailumitattuna</em> &ndash; huomioiden PPP bruttokansantuotteesta, jonka myötä Kiina on myös <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001859078.html">maailman suurin</a> talous [2.</p><p>Ottaako Kiina näin väestöosuudellisen osuutensa maailmastamme &ndash; raaka-aineina, jalostuksena (lisäarvontuottajana!) kuin kulutuksena &ndash; ehkä, ehkä ei, sillä jos kaikki kiinalaiset kuluttaisivat kuten norjalaiset, amerikkalaiset tai suomalaiset &ndash; hukkuisimme ja läkähtyisimme &ndash; johonkin. [24]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiinasta on kirjoitettu paljon länsilasien läpi</strong></p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2012/11/sakenointia-idan-ja-lannen-kohtaamisessa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2012/11/sakenointia-idan-ja-lannen-kohtaamisessa.html</a> - ]</p><p>&hellip; niin pahassa kuin yllättäen &rdquo;hyvässä&rdquo;. Miksi me näemme niin paljon negaatioita Kiinasta, miksi me emme ymmärrä kiinalaisuutta, joka on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisista korkeakulttuureista.</p><p>Miksi emme ymmärrä kiinalaista toveria, jonka kiistattomasti sivistynein tapa on olla <em>puuttumatta muiden kolmansien sisäisiin asioihin</em>, jotka eivät Kiinalle ja kiinalaisille kuulu.</p><p>Miksi me täällä lännen demokratioissa sekaannumme muiden sisäisiin asioihin, ottaen oikeuden olla opettaja, arvostelija ja vaatija ja nyt USA&#39; n myötä myös kiristäjä, &hellip; &rdquo; &hellip; älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon &hellip;, ellet tottele minua, laitan sinulle pakotteita (Venäjä, Iran, Meksiko ja niin edelleen), ja jos nekään eivät riitä hyökkään kimppuusi&rdquo; (Afganistan - mandaatilla, Irak kuten Syyria &ndash; ilman mandaattia). Näinkö se menee?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä erottaa meidät kiinalaisista?</strong></p><p>Aivan perusjuurisyihin mennäksemme, se on paljolti ymmärtämättömyys (hyväksymättömyys ja epäluulo, pelko?) kiinalaista kulttuuria, tapojen maailmaa ja historiaa kohtaan.</p><p>Aivan ensimmäiseksi olisi perehdyttävä tuohon Kiinan henkisesti rikkaaseen vuosituhantiseen historiaan &ndash; ollen painottamatta liiaksi vain <strong>Mao Zedongin</strong> aikakautta, joka oli lyhyt pyrähdys keisareiden maailmaan nähden.</p><p>Meillä Suomessa on vähän <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinologia">sinologeja</a>, joilla olisi kokonaisvaltaisempaa näkymää ja ymmärtämisensä todentumista laajemmalle lukijakunnalle &ndash; vain muutamia.</p><p>Kiinalaista tapakulttuuria oppii vain seurustelemalla heidän kanssaan ja omaksua näkymä kirjaimellisesti kirjaimettomasta maailmasta, jossa kuvat projisoituvat kiinalaisille elämänfilosofian pohjaksi &ndash; josta esimerkki tässä:</p><p>&nbsp;</p><p>[HS] Emojit<strong>:</strong><strong> &rdquo;Onko hymyilevä emoji tyly vai iloinen? &rdquo;Tekohymy&rdquo;, tyrmää pekingiläinen Wang Xueying &ndash; Kiinassa emojit ovat täynnä piilomerkityksiä</strong></p><p>&rdquo; -HS-otsikko</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797744.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797744.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; hymynaama lienee maailman tunnetuin naama &ndash; mutta Kiinassa sen käytön kanssa kannattaa olla varovainen. Ainakin silloin, kun kyseisellä emojilla tehostaa älypuhelimella lähetettyjä viestejä. &hellip; Paikalliset nimittäin saattavat ymmärtää sen aivan toisin &hellip; &rdquo; -HS-toimittaja <strong>Katriina Pajari</strong></p><p><em>Lukijakommentti allekirjoittaneelta</em>: &rdquo; &hellip; Kiinalainen lukee &quot;elokuvaa&quot;, kun me täällä Suomessa tavaamme kirjaimista sanoja. Kiinalaisilla jää yksi turha välivaihe pois - tuo tavaaminen. Kiinassa kuvat eli merkit soljuvat silmiin, antaen tulkinnalle hienokseltaan monimielisyyttä. Tuo monimielisyys ohjautuu koetuiksi käytänteiksi, ja tämän vuoksi Kiinassa vallitsee sanaton ymmärrys, usein ilman turhaa puhetta &hellip; &rdquo; [Jatkuu linkistä ~ <a href="https://jontikka.blogspot.com/2018/08/emojit-kiinalaisille.html">https://jontikka.blogspot.com/2018/08/emojit-kiinalaisille.html</a> - ]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[8 &rdquo;<strong>Kiinan ja länsimaiden ideologinen kilpailu kiihtynee</strong>&rdquo; -UPI-FIIA kiina-asiantuntija <strong>Jyrki Kallio</strong> &hellip; <em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Kiina rakentaa parhaillaan alueellista kohtalonyhteisöä Keski- ja Kaakkois-Aasiaan silkkitiehankkeillaan. Niiden tueksi luotujen instituutioiden avulla Kiina haastaa vallitsevaa maailmanjärjestystä. Kiinan pitkän aikavälin päämääränä on kansallinen uudelleenherääminen ja länsimaailman kulttuurisen ylivallan lopettaminen. Kiinan näkökulmasta kansainvälisten suhteiden merkittävin vastakkaisasettelu liittyy arvoihin: yleismaailmalliset arvot ovat uhka kiinalaisille arvoille, ja siksi on odotettavissa, että ideologinen kilpailu Kiinan ja länsimaiden välillä kiihtyy &hellip; &rdquo; ja linkki englanninkieliseen UPI-julkaisuun, numero - Briefing paper 243 ~ <a href="https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy">https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy</a> -</p><p>&hellip;</p><p><strong>Olemme saaneet myös positiivista kirjoitusta</strong> lännettyneen mediakonseptin (osin <em>West trolling manipulation</em> -tyyppinen kiertoilmaisu parhain päin vain länsilasien takaa tuijotellessa &ndash; ajattelukoneiston kesännolla olona) lisäksi ---</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna Kiina ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuonna 2016.Forbes-talouslehden mukaan Kiina saa kaksi uutta dollarimiljardööriä joka viikko ja miljardöörien lukumäärä on jo ohittanut Yhdysvallat. Maan talouden dynaamisuutta kuvaa hyvin myös se, että kiinalaismiljardöörit eivät ole perineet omaisuuttaan vaan luoneet sen itse &hellip; &rdquo; -Iltalehti &ndash; reportaasi &ndash; <strong>Mika Horelli</strong></p><p>Linkki: ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808192200921837_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808192200921837_ul.shtml</a> -</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti</em>: &rdquo;Harvinainen kirjoitus. Yleensä Kiinasta löydetään vain negatiivisia asioita. Mistä muutos? Lukijapalaute on varmaankin toiminut, siksi moni on jo Kiinassa käynyt - lähinnä juuri Shanghain kaltaisissa kaupungeissa. Tosin maalla asuu yli 650 miljoonaa kiinalaista, siis enemmän kuin EU&#39; ssa yhteensä. Kiinan maaseudulla tulotaso on puolet kaupungeista, joissa asuu myös yli 650 miljoonaa ihmistä&rdquo; [24]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt kun Kiina löysi uudelleen maailman?</strong></p><p>Kiinan toiselle kaudelle valittu &rdquo;kolmen tuolin haltija&rdquo; &ndash; presidentti <strong>Xi Jinping</strong> kertoi, että kiinalainen elämänkatsomus ja -kauppatapa kuin ymmärrys elämäisen ehdoista ovat jo vientituote. Mitä tämä merkitsee, varsinkin kun Kiinan määräsuhde maailmastamme on ~1,4/7,7 &ndash; esimerkkinä meidän suomalaisten osuus olisi 0,0055/7,7, näinkö Kiina on oikeutettu ottamaan/ ansaitsemaan rooliasuunsa sen vaikuttavuuden, mitä tänään US pitää valtahegemoniana määräsuhteella ~0,32/7,7?</p><p>&hellip; &ndash; onko tuo amerikkalainen yksinapaisuus oikeudenmukaista, kun Kiinassa on yksin liki sama määrä ihmisiä kuin koko läntisessä maailmassa ja sen demokratiahokemallisessa ristiriitayhteisössä &ndash; sisältäen osin päätösvallaltaan mahoutuneen Euroopan Unionin, jonka määräsuhde on ~0,5/7,7 &ndash; josta me taas Suomena edustamme demokraattista noin kahden prosentin päätösvaltaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niin, missä mennään lännenmies ja missä mennään suomalaiset</strong>, me, jotka vaikutamme täällä erityisten mahdollisuuksien maassa &ndash; idän ja lännen vedenjakajalla [8.</p><p>Olemmeko <a href="https://www.fiia.fi/julkaisu/china-and-russia-in-global-governance">Kiina &amp; Venäjälle</a> edusmies <em>välittäjänä</em>, asioiden välittäjänä &ndash; neuvottelupöytien kattajana juuri se toimija, joka on myös lännenmiehen &ndash; USA&#39; n (EU&#39; n) edusmies itään, tuonne ilmansuuntaan, josta aurinko nousee &hellip; lopuksi voitaisiin todeta, että aikanaan, kun Nokia sanaa kiinannettiin &ndash; syntyi ajatus ja käännös äänneasusta osapuilleen [&#39;nuu zia&#39;]: &rdquo;<em>Mahdollisuudet kumpuavat idästä</em>&rdquo;</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Menzies">https://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Menzies</a> -</p><p>[1 ~ <a href="http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074111554/Roskaa+vai+uusi+luku+maailmanhistoriaan">http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074111554/Roskaa+vai+uusi+luku+maailmanhistoriaan</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html">https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/kiinasta-maailman-suurin-talous-vuonna-2017/7f6eacbd-6293-39ab-a230-6c86c078d4c5">https://www.talouselama.fi/uutiset/kiinasta-maailman-suurin-talous-vuonna-2017/7f6eacbd-6293-39ab-a230-6c86c078d4c5</a> -</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kulutuksemme-ohjaa-tyllisyytt.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kulutuksemme-ohjaa-tyllisyytt.html</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html</a> -</p><p>[5 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento</a> - -</p><p>[6 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10114264">https://yle.fi/uutiset/3-10114264</a> - &rdquo;Hämmästyttävä saavutus!&rdquo; -Yle</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon.html</a> -</p><p>[8 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin</a> - [234]</p><p>[8 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241752-presidentti-sauli-niinisto-idan-ja-lannen-valittaja">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241752-presidentti-sauli-niinisto-idan-ja-lannen-valittaja</a> - [4]</p><p>&nbsp;</p><p>Viitteiden määrä piti rajoittaa kahdeksaan, sillä se on kiinalaisten onnenluku.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja ja Kiina-konsultti Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US <a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2018/08/lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina">VU</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15379698/lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina">24</a> T BL BL BL <a href="https://www.facebook.com/groups/1581060208836600/permalink/2326136347662312/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1025059014342919/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/979761735567087/">FB</a> BLOG 177550</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Kiina_22082018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 22082018</p><p>&nbsp;</p><p>1317_12527 | 10:10_17:28 cn[e]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina oli edellisen kerran maailman suurin meri- ja kauppavalta jo 1400 -luvun alun ”löytämisen maailmassa” … sensaatiopuolidokumenttiromaani ”Kun Kiina löysi maailman” -Gavin Menzies [1 kertoo osin uskomatonta löytämistä navoilta toiselle – liki kaikkine mantereineen kiinalaisten keisari Zhu Di' n luottoamiraalien toimesta. Varmaa on se, että kiinalaiset dzonkkilaivastot ulottivat matkansa Intiaan, Afrikkaan, Lähi-itään ja Australiaan sekä kaikkiin maihin ennen noita ”ääripisteitä”.

 

Tänään Kiina on jälleen maailman suurin – monilla mittareilla; maailmantaloudessa, vientitoiminnassa, ulkomaankaupassa, väestöltään ja kansallisen taloutensa osalta [2 – vain sotavoima puuttuu, jääden siinä kolmanneksi – Yhdysvaltojen ja Venäjän taakse, ollen kuitenkin suvereeni kolmas.

Tosin maailman sotilaallista(-kin) tasapainoa vaateroi Kiinan ja Venäjän ainakin toistaiseksi lisääntynyt yhteistyö, myös sotilastekniikan alueella – puhumattakaan muista yhteisistä näkemyksistä yhden maailmannavan politiikan kumoamisesta [3 – moninapaisemmaksi eli kauppapoliittisdemokraattisemmaksi ilman sotaväen tapahtumiin puuttumisen uhkaa.

[ ~ https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy - ]

 

Edelleen tänään lännenmiehen perinnemedia näkee Kiinan uhkana

[ ~ https://yle.fi/uutiset/3-10359046 - ]

Eikä vain uhkana, vaan epäkorrektien ja läntisin lasein laittomien ja yksipuolisten epäreiluuksien tekijänä – varastaen patentteja, rikkoen niitä ja vetäen härskisti ”kotiin päin”. Onko näille syytteille ja väitteille perää? Voi olla, jos koemme motiiveiksi lännenmiehen, lähinnä USA' n kauppamenetykset ja raskaan ulkomaankauppavajeen – erityisesti Kiinan kanssa.

Amerikkalaiset haluavat ostaa kiinalaista tavaraa ja hömppää – näinkö markkinointi ja mainonta tai ahneus saada lisää ja lisää [4 on jo tehnyt tehtävänsä? Ehkä, mutta kiinalaiset eivät pakota ostamaan – he hyödyntävät ne kilpailutekijät, joita heillä on tässä vaiheessa työkalupakissa. Toisaalta erään korkean kiinalaisen diplomaatin sanoin – puhuttaessa US presidentti Donald Trumpin tempauksista - ”Kaikki valtiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan”.

 

Selvä syy läntisten valtioiden (pl. Saksa ja Japani) epäreiluuden väitteille on lännen yritysten ”houkuttelu” Kiinaan, jolloin mukana meni myös työpaikat siirtyneiden osalta ja enemmänkin, sillä alihankintaketju saattoi muuttaa mukana maailman suurimmille sisämarkkinoille - potentiaalisesti, halvan toverin ahkeran tunnolliseen työrytmiin kuin olemattomien ympäristölakien erinomaisten voittomarginaalien mahdollistamaan maailmaan.

Niin, Kiinahan ei pakottanut näitä yrityksiä tahkoamaan voittoja, kuten Nokia Oyj aikanaan, joka peittosi muiden alueiden ahdinkoa suurilla Kiinan voitoilla.

 

Nyt kerrotaan, että robotiikan ansiosta nuo lännen kiinalaistuneet tehtaat palaavat osin takaisin, kyllä – ja se on hyvä asia itse Kiinalle, jossa yllättäen on ovella työvoimapula, niinpä tänään Kiinassa on jo absoluuttisesti eniten robotteja korvaamassa ihmiskäsiä.

Toisaalta kiinalaiset yhtiöt siirtävät omia tehtaita halpatoverien maihin [5 – Vietnamiin, Laosiin, Bangladeshiin ja Intiaan sekä enenevässä määrin Afrikkaan – olihan keisareiden Kiinalla Afrikan ”löytämisen” riemua jo 1400 -luvulta.

 

Kiina on myös suurin ympäristömyrkyttäjä ja saastuttaja?

Pitää paikkansa absoluuttisesti – tänä päivänä, mutta Kiinan maailman suurimmat ympäristöongelmien korjausinvestoinnit ovat parantaneet jo tulosta – Kiina puhdistuu [6, ja häkellyttävän nopeasti tuotantokoneen suuruuteen nähden – unohtamatta, että lännen tehtaat menivät ”tekemään tarpeensa” kiinalaisten taskuun 1990 -luvun alkutaipaleelta lukien

… – muistamme nuo olemattomat ympäristölait, joita on muun muassa suomalaisten ympäristölakiasiantuntijoiden myötä tiukennettu Kiinassa kovaa vauhtia, ollen yllätys myös monille länsitehtaille. Kiinan on pakko olla maailman suurin ympäristöongelmien parannusinvestoija!

 

Kiinalainen II-kulttuurivallankumous – yhä marxilaisuutta?

Kyllä ja ei. Keskushallinto peräänkuulutti marxilaisuuden jatkuvuutta [7, miksi? Samaan aikaan kiinalaiset rikastuvat henkilökohtaisella tasolla maailmassa eniten; siellä on eniten miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa – reaalisesti ja totuudellisesti vertailumitattuna – huomioiden PPP bruttokansantuotteesta, jonka myötä Kiina on myös maailman suurin talous [2.

Ottaako Kiina näin väestöosuudellisen osuutensa maailmastamme – raaka-aineina, jalostuksena (lisäarvontuottajana!) kuin kulutuksena – ehkä, ehkä ei, sillä jos kaikki kiinalaiset kuluttaisivat kuten norjalaiset, amerikkalaiset tai suomalaiset – hukkuisimme ja läkähtyisimme – johonkin. [24]

 

Kiinasta on kirjoitettu paljon länsilasien läpi

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2012/11/sakenointia-idan-ja-lannen-kohtaamisessa.html - ]

… niin pahassa kuin yllättäen ”hyvässä”. Miksi me näemme niin paljon negaatioita Kiinasta, miksi me emme ymmärrä kiinalaisuutta, joka on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisista korkeakulttuureista.

Miksi emme ymmärrä kiinalaista toveria, jonka kiistattomasti sivistynein tapa on olla puuttumatta muiden kolmansien sisäisiin asioihin, jotka eivät Kiinalle ja kiinalaisille kuulu.

Miksi me täällä lännen demokratioissa sekaannumme muiden sisäisiin asioihin, ottaen oikeuden olla opettaja, arvostelija ja vaatija ja nyt USA' n myötä myös kiristäjä, … ” … älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon …, ellet tottele minua, laitan sinulle pakotteita (Venäjä, Iran, Meksiko ja niin edelleen), ja jos nekään eivät riitä hyökkään kimppuusi” (Afganistan - mandaatilla, Irak kuten Syyria – ilman mandaattia). Näinkö se menee?

 

Mikä erottaa meidät kiinalaisista?

Aivan perusjuurisyihin mennäksemme, se on paljolti ymmärtämättömyys (hyväksymättömyys ja epäluulo, pelko?) kiinalaista kulttuuria, tapojen maailmaa ja historiaa kohtaan.

Aivan ensimmäiseksi olisi perehdyttävä tuohon Kiinan henkisesti rikkaaseen vuosituhantiseen historiaan – ollen painottamatta liiaksi vain Mao Zedongin aikakautta, joka oli lyhyt pyrähdys keisareiden maailmaan nähden.

Meillä Suomessa on vähän sinologeja, joilla olisi kokonaisvaltaisempaa näkymää ja ymmärtämisensä todentumista laajemmalle lukijakunnalle – vain muutamia.

Kiinalaista tapakulttuuria oppii vain seurustelemalla heidän kanssaan ja omaksua näkymä kirjaimellisesti kirjaimettomasta maailmasta, jossa kuvat projisoituvat kiinalaisille elämänfilosofian pohjaksi – josta esimerkki tässä:

 

[HS] Emojit: ”Onko hymyilevä emoji tyly vai iloinen? ”Tekohymy”, tyrmää pekingiläinen Wang Xueying – Kiinassa emojit ovat täynnä piilomerkityksiä

” -HS-otsikko

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797744.html -

Ote: ” … hymynaama lienee maailman tunnetuin naama – mutta Kiinassa sen käytön kanssa kannattaa olla varovainen. Ainakin silloin, kun kyseisellä emojilla tehostaa älypuhelimella lähetettyjä viestejä. … Paikalliset nimittäin saattavat ymmärtää sen aivan toisin … ” -HS-toimittaja Katriina Pajari

Lukijakommentti allekirjoittaneelta: ” … Kiinalainen lukee "elokuvaa", kun me täällä Suomessa tavaamme kirjaimista sanoja. Kiinalaisilla jää yksi turha välivaihe pois - tuo tavaaminen. Kiinassa kuvat eli merkit soljuvat silmiin, antaen tulkinnalle hienokseltaan monimielisyyttä. Tuo monimielisyys ohjautuu koetuiksi käytänteiksi, ja tämän vuoksi Kiinassa vallitsee sanaton ymmärrys, usein ilman turhaa puhetta … ” [Jatkuu linkistä ~ https://jontikka.blogspot.com/2018/08/emojit-kiinalaisille.html - ]

 

[8 ”Kiinan ja länsimaiden ideologinen kilpailu kiihtynee” -UPI-FIIA kiina-asiantuntija Jyrki KallioOte: ” … Kiina rakentaa parhaillaan alueellista kohtalonyhteisöä Keski- ja Kaakkois-Aasiaan silkkitiehankkeillaan. Niiden tueksi luotujen instituutioiden avulla Kiina haastaa vallitsevaa maailmanjärjestystä. Kiinan pitkän aikavälin päämääränä on kansallinen uudelleenherääminen ja länsimaailman kulttuurisen ylivallan lopettaminen. Kiinan näkökulmasta kansainvälisten suhteiden merkittävin vastakkaisasettelu liittyy arvoihin: yleismaailmalliset arvot ovat uhka kiinalaisille arvoille, ja siksi on odotettavissa, että ideologinen kilpailu Kiinan ja länsimaiden välillä kiihtyy … ” ja linkki englanninkieliseen UPI-julkaisuun, numero - Briefing paper 243 ~ https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy -

Olemme saaneet myös positiivista kirjoitusta lännettyneen mediakonseptin (osin West trolling manipulation -tyyppinen kiertoilmaisu parhain päin vain länsilasien takaa tuijotellessa – ajattelukoneiston kesännolla olona) lisäksi ---

Ote: ” … Ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna Kiina ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuonna 2016.Forbes-talouslehden mukaan Kiina saa kaksi uutta dollarimiljardööriä joka viikko ja miljardöörien lukumäärä on jo ohittanut Yhdysvallat. Maan talouden dynaamisuutta kuvaa hyvin myös se, että kiinalaismiljardöörit eivät ole perineet omaisuuttaan vaan luoneet sen itse … ” -Iltalehti – reportaasi – Mika Horelli

Linkki: ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808192200921837_ul.shtml -

Allekirjoittaneen kommentti: ”Harvinainen kirjoitus. Yleensä Kiinasta löydetään vain negatiivisia asioita. Mistä muutos? Lukijapalaute on varmaankin toiminut, siksi moni on jo Kiinassa käynyt - lähinnä juuri Shanghain kaltaisissa kaupungeissa. Tosin maalla asuu yli 650 miljoonaa kiinalaista, siis enemmän kuin EU' ssa yhteensä. Kiinan maaseudulla tulotaso on puolet kaupungeista, joissa asuu myös yli 650 miljoonaa ihmistä” [24]

 

Entä nyt kun Kiina löysi uudelleen maailman?

Kiinan toiselle kaudelle valittu ”kolmen tuolin haltija” – presidentti Xi Jinping kertoi, että kiinalainen elämänkatsomus ja -kauppatapa kuin ymmärrys elämäisen ehdoista ovat jo vientituote. Mitä tämä merkitsee, varsinkin kun Kiinan määräsuhde maailmastamme on ~1,4/7,7 – esimerkkinä meidän suomalaisten osuus olisi 0,0055/7,7, näinkö Kiina on oikeutettu ottamaan/ ansaitsemaan rooliasuunsa sen vaikuttavuuden, mitä tänään US pitää valtahegemoniana määräsuhteella ~0,32/7,7?

… – onko tuo amerikkalainen yksinapaisuus oikeudenmukaista, kun Kiinassa on yksin liki sama määrä ihmisiä kuin koko läntisessä maailmassa ja sen demokratiahokemallisessa ristiriitayhteisössä – sisältäen osin päätösvallaltaan mahoutuneen Euroopan Unionin, jonka määräsuhde on ~0,5/7,7 – josta me taas Suomena edustamme demokraattista noin kahden prosentin päätösvaltaa.

 

Niin, missä mennään lännenmies ja missä mennään suomalaiset, me, jotka vaikutamme täällä erityisten mahdollisuuksien maassa – idän ja lännen vedenjakajalla [8.

Olemmeko Kiina & Venäjälle edusmies välittäjänä, asioiden välittäjänä – neuvottelupöytien kattajana juuri se toimija, joka on myös lännenmiehen – USA' n (EU' n) edusmies itään, tuonne ilmansuuntaan, josta aurinko nousee … lopuksi voitaisiin todeta, että aikanaan, kun Nokia sanaa kiinannettiin – syntyi ajatus ja käännös äänneasusta osapuilleen ['nuu zia']: ”Mahdollisuudet kumpuavat idästä

...

Viitteet:

[1 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Gavin_Menzies -

[1 ~ http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074111554/Roskaa+vai+uusi+luku+maailmanhistoriaan -

[2 ~ https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-10-08/Ohitti-Yhdysvallat-ja-jatkaa-kasvuaan---Kiinasta-maailman-suurin-talous-3256177.html -

[2 ~ https://www.talouselama.fi/uutiset/kiinasta-maailman-suurin-talous-vuonna-2017/7f6eacbd-6293-39ab-a230-6c86c078d4c5 -

[3 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html -

[4 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html -

[4 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kulutuksemme-ohjaa-tyllisyytt.html -

[5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html -

[5 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento - -

[6 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10114264 - ”Hämmästyttävä saavutus!” -Yle

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon.html -

[8 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin - [234]

[8 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241752-presidentti-sauli-niinisto-idan-ja-lannen-valittaja - [4]

 

Viitteiden määrä piti rajoittaa kahdeksaan, sillä se on kiinalaisten onnenluku.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja ja Kiina-konsultti Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 177550

 

DOC Kiina_22082018.doc – OpenOffice Writer

PVM 22082018

 

1317_12527 | 10:10_17:28 cn[e]

]]>
4 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259858-lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina#comments Kiina Kiina ja Yhdysvallat Kiinalaiset Maailmankauppa Yhdysvallat maailmanpoliisina Wed, 22 Aug 2018 14:54:53 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259858-lannenmiehelle-vaikeaselkoinen-kiina
Kiinan väestöpolitiikka on kiitoksen arvoinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen <p>Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.</p><p><em><a href="http://Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan[3].">Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949&ndash;1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan.</a></em></p><p>Väestön lisääntyminen lähes kaksinkertaiseksi kolmessakymmenessä vuodessa herätti Kiinan päättäjät radikaaleihin toimiin. Vuonna 1979 astui voimaan yhden lapsen laki, joka ensisijaisesti salli vain yhden lapsen perhettä kohden. Aivan yksioikoinen ei laki ollut, vaan lapsia voi&nbsp; hankkia kaksikin esimerkiksi silloin jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Vuonna 2015 on lakia edelleen höllennetty, ja tavoitteena on mitä ilmeisimmin ikärakenteen pitäminen terveenä tulevaisuudessa.</p><p>Edelläoleva ei ole sitä minkä perusteella Kiinan väestöpolitiikkaa pitäisi ensisijaisesti kiittää. Valtion taholta yksityiskohtaisesti ohjattu ihmisten elämä on kulttuurillemme vierasta. Meillä raha ratkaisee, ja sillä keinolla on myös perhepolitiikkaamme hoidettu. Kiinalaiset ansaitsevat kiitoksen väestöräjähdyksen pysäyttämisestä, vaikka otteet ovatkin olleet inhimillisesti katsottuna kovia.</p><p>Arveluiden varaan jää se, että kuinka paljon kiinalaisia olisi tullut tai ainakin ollut pyrkimässä elintasopakolaisina kaikkialle maailmaan, jos lisääntyminen olisi jatkunut vapaana. Syntyvyyden säännöstely kiinalaisittain on ollut palvelus ympäristölle ja koko muulle maailmalle. Ennen muuta se on ollut palvelus kiinalaisille itselleen, koska he pystyvät nyt vaurastumaan kun ylikansoittumisen ongelmat eivät ole taakkana.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka">https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.

Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan.

Väestön lisääntyminen lähes kaksinkertaiseksi kolmessakymmenessä vuodessa herätti Kiinan päättäjät radikaaleihin toimiin. Vuonna 1979 astui voimaan yhden lapsen laki, joka ensisijaisesti salli vain yhden lapsen perhettä kohden. Aivan yksioikoinen ei laki ollut, vaan lapsia voi  hankkia kaksikin esimerkiksi silloin jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Vuonna 2015 on lakia edelleen höllennetty, ja tavoitteena on mitä ilmeisimmin ikärakenteen pitäminen terveenä tulevaisuudessa.

Edelläoleva ei ole sitä minkä perusteella Kiinan väestöpolitiikkaa pitäisi ensisijaisesti kiittää. Valtion taholta yksityiskohtaisesti ohjattu ihmisten elämä on kulttuurillemme vierasta. Meillä raha ratkaisee, ja sillä keinolla on myös perhepolitiikkaamme hoidettu. Kiinalaiset ansaitsevat kiitoksen väestöräjähdyksen pysäyttämisestä, vaikka otteet ovatkin olleet inhimillisesti katsottuna kovia.

Arveluiden varaan jää se, että kuinka paljon kiinalaisia olisi tullut tai ainakin ollut pyrkimässä elintasopakolaisina kaikkialle maailmaan, jos lisääntyminen olisi jatkunut vapaana. Syntyvyyden säännöstely kiinalaisittain on ollut palvelus ympäristölle ja koko muulle maailmalle. Ennen muuta se on ollut palvelus kiinalaisille itselleen, koska he pystyvät nyt vaurastumaan kun ylikansoittumisen ongelmat eivät ole taakkana.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka

]]>
26 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen#comments Kiina Pakolaisuus Syntyvyys Väestönkasvu Sun, 29 Jul 2018 06:59:52 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen
Suurvallat ovat valmiita hyväksymään kansalaisilleen alhaisemman elintason http://jarmoahonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258617-suurvallat-ovat-valmiita-hyvaksymaan-kansalaisilleen-alhaisemman-elintason <p>Moni kirjoittaja tälläkin palstalla on ihmetellyt Kiinan, USA:n ja Venäjän kauppapolitiikkaa. Tuon kauppapolitiikan seurauksena kyseisten maiden kansalaiset saavat alhaisemman elintason kuin muuten. Protektionistinen kauppapolitiikka, jota kaikki suurvallat harrastavat, johtaa yleensä siihen, että kyseisten maiden kansalaiset ovat köyhempiä kuin muuten. Heidän elintasonsa on siis alhaisempi.</p><p>Toisin kuin julkisuudessa yleensä ajatellaan, niin suurvalloilla on tuossa hyvin selkeä logiikka. Suurvallat varautuvat kauppapoliittisilla toimenpiteillä ensisijaisesti kriisiaikoihin. Kriisiaikana ei ulkomailta saada sen enempää teollisuustuotteita kuin elintarvikkeitakaan. Eikä esimerkiksi lääkkeitä.</p><p>Suurvallan kannalta on järkevää hyväksyä heikompi elintaso jos on mahdollista varmistaa kyvyn tuottaa ruokaa, valmistaa lääkkeitä, panssarivaunuja, risteilyohjuksia, hävittäjälentokoneita, pommikoneita ja monen sorttisia laivoja kun tarve tulee.</p><p>Elintarviketuotannon ja monentyyppisen teollisen toiminnan ylläpitäminen on suurvallan kannalta aivan oleellisessa roolissa. Ei suinkaan parhaan mahdollisen elintason saavuttamiseksi vaan kriisiaikojen toimintakyvyn varmistamiseksi.</p><p>USA:n toiminta on tässä yhteydessä hyvinkin loogista mikäli huomioidaan Kiinan virallinen tavoite olla maailman johtava maa sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.</p><p>Sama logiikka pätee kaikkiin suurvaltoihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni kirjoittaja tälläkin palstalla on ihmetellyt Kiinan, USA:n ja Venäjän kauppapolitiikkaa. Tuon kauppapolitiikan seurauksena kyseisten maiden kansalaiset saavat alhaisemman elintason kuin muuten. Protektionistinen kauppapolitiikka, jota kaikki suurvallat harrastavat, johtaa yleensä siihen, että kyseisten maiden kansalaiset ovat köyhempiä kuin muuten. Heidän elintasonsa on siis alhaisempi.

Toisin kuin julkisuudessa yleensä ajatellaan, niin suurvalloilla on tuossa hyvin selkeä logiikka. Suurvallat varautuvat kauppapoliittisilla toimenpiteillä ensisijaisesti kriisiaikoihin. Kriisiaikana ei ulkomailta saada sen enempää teollisuustuotteita kuin elintarvikkeitakaan. Eikä esimerkiksi lääkkeitä.

Suurvallan kannalta on järkevää hyväksyä heikompi elintaso jos on mahdollista varmistaa kyvyn tuottaa ruokaa, valmistaa lääkkeitä, panssarivaunuja, risteilyohjuksia, hävittäjälentokoneita, pommikoneita ja monen sorttisia laivoja kun tarve tulee.

Elintarviketuotannon ja monentyyppisen teollisen toiminnan ylläpitäminen on suurvallan kannalta aivan oleellisessa roolissa. Ei suinkaan parhaan mahdollisen elintason saavuttamiseksi vaan kriisiaikojen toimintakyvyn varmistamiseksi.

USA:n toiminta on tässä yhteydessä hyvinkin loogista mikäli huomioidaan Kiinan virallinen tavoite olla maailman johtava maa sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.

Sama logiikka pätee kaikkiin suurvaltoihin.

]]>
3 http://jarmoahonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258617-suurvallat-ovat-valmiita-hyvaksymaan-kansalaisilleen-alhaisemman-elintason#comments Kiina Protektionismi Trump USA Tue, 24 Jul 2018 17:57:22 +0000 Jarmo Ahonen http://jarmoahonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258617-suurvallat-ovat-valmiita-hyvaksymaan-kansalaisilleen-alhaisemman-elintason
Tämä mobiilitarina jo vuodelta 2001 – on tosi! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257181-tama-mobiilitarina-jo-vuodelta-2001-on-tosi <p>[<em>Tänään</em>] <strong>Maailma mobilisoituu kahdella tavalla &ndash; kiinalaiset leviävät kaikkialle </strong><strong>[1</strong><strong>. 1386 miljoonan ihmisen paine on valtava. Kiinalaiset ovat joustavia, eivät isänmaallistu ulkomailla, silti pitävät tapansa, mutta sulautuvat aina &rdquo;isäntämaihinsa&rdquo;, vaikka monin osin on mietinnän paikka - kuka onkaan isäntä ja kuka renki.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Alustetaan otsikkoa vielä tältä päivältä &ndash; artikkeli [2, joka kertoo mobiilipankista &ndash; ei siis konttoreita, eikä rahvaan hiekkaa niiden lattioilla &hellip; toisekseen kiinalaiset ovat maailman mobiilein kansakunta.</p><p>Kohta kaikki hoidetaan älykkäällä kännykällä ja ne älykkäimmät ovat jo itse kiinalaisilla &ndash; androideja &hellip; on One+&#39; aa, Huaweita, ZTE&#39; tä ja Oppoa &ndash; kymmeniä merkkejä &hellip; ja aina Androidilla*</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ote tältä päivältä &ndash; otsikolla &ndash; &rdquo;Kiinan raha haistaa menestyksen&rdquo;! </strong>-Yle</p><p>[2 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10248429">https://yle.fi/uutiset/3-10248429</a> -</p><p>&rdquo; &hellip; Scaranon työnä on tehdä ihmisten elämä mahdollisimman helpoksi ja mobiiliksi. Sellaisen elämän 34-vuotias Scarano haluaa itsekin: Hänellä ei ole asuntolainaa tai muita ankkureita. Palvelunsa hän tahtoo kännykkäänsä tai koneelle ilman käyntejä konttorissa. Scaranon kaltaisia on entistä enemmän kaikkialla maailmassa. Tämän on tajunnut uusi saksalainen N26-pankki, jonka asiakas Scarano on. Ja sen ovat tajunneet myös pankkiin sijoittaneet kiinalaiset&hellip; &rdquo; -Yle</p><p>&nbsp;</p><p>[<em>Kauan, kauan sitten</em>] <strong>Niin, entä mitä tapahtui jo vuonna 2001?</strong></p><p>Eräs aikansa tunnettu liikemies ja pankkiiri oivalsi pienen ryhmän kanssa tulevaisuuden. Operaatio oli suurisuuntainen &ndash; ei sen vähempää kuin mobiilipankki ja valmiina 2002 &ndash; prototyyppi oli käsillä 2001- <em>toimivana</em>, ja kyseisen suomalaisyhtiön osaamisella maksettiin reaaliajassa kännykällä ravintolalasku, siirrettiin kaverin tilille Espanjaan rahaa &ndash; sekin reaaliajassa.</p><p>Uskomatonta, ja tämä kaikki aikakautena, jolloin SMS-pelitti ja oli väline, kuten nyt langaton internet &hellip; vuonna 2001 ei luotettu internettiin, jopa SMS-viestien turvajärjestelmä kehitettiin &hellip; ja mobiilipankki sai arvoisensa osoitteen Suomalaisen Klubin alakerrassa Kansakoulukujalla &ndash; Helsingissä. Investointi oli suuri, mutta tulevaisuus ei vain huima &ndash; vaan käsittämättömän huima.</p><p>&nbsp;</p><p>Kävi niin, että ZTE tuli Suomeen &ndash; ensimmäisen kerran uuden eurooppa-johtajansa kanssa, kutsuttuna &hellip; Heillä oli mukanaan malleja heidän pienistä kännyköistä, jotka natisivat. Silloin maailman mahti hymyili säälien &ndash; tuumaten liki niin, etteivät kiinalaiset noin huipputekniikkaa kuin kännyköitä voi itse <em>suunnitella</em> ja valmistaa **</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Silloisen valtaoperaattoritkaan eivät oivaltaneet mihin maailma menee</strong> ---</p><p>Sen sijaan tämä mobiilipankin keksijä oivalsi mitä merkitsee yli miljardi ihmistä ja jo tuolloin elettiin maailman taloushistorian rajuinta nousua &hellip; vuosikymmen aiemmin Kiinan pieni suuri mies &ndash; <strong>Deng Xiaoping</strong> oli kehottanut kiinalaisia arvoituksellisesti menemään ja rikastumaan!</p><p>ZTE olisi ollut hyvin halukas tutkimaan mitä mobiilipankki merkitsee &ndash; olihan se jotain aivan käsittämätöntä tuossa ajassa, jossa näpyteltiin SMS-viestejä ja Nokialla olivat kommunikaattorinsa.</p><p>Symbioosia ei koskaan syntynyt suomalaisen D -yhtiön kanssa, vaikka ZTE tarjosi mahdollisuutta &ndash; eräs sovellus kiinnosti heitä suuresti, mutta sen julkituonti ei sovi vielä edes 17 vuoden jälkeenkään, sillä se on toteutettu Kiinassa &ndash; eikä kuulu meille siviileille.</p><p>&nbsp;</p><p>[<em>Entä nyt &ndash; vuonna 2018?</em>] <strong>Kiina on mobilisoitunut kaikkialle</strong></p><p>Kiinalaiset maksavat todennäköisesti ensimmäisinä maailmassa kaiken kännyköillä, operoivat sen kautta kulutuskäyttäytymisen ja siihen liittyvän kulutusprogressiivisen haittaverotuksen [4 &ndash; yksilöllisellä verokertymämerkinnällä [5 &ndash; reaaliajassa, jolloin ympäristökysymykset saadaan nopeutetulla aikataululla Kiinassa kuriin! [6</p><p>Älykännykkä on jokaisen ihmisen solmu maailmalle ja maailmalta ihmiselle. Kiinalaiset äänestävät eli antavat mielipiteensä &ndash; ja siitä muotoillaan päätöslauselmat &ndash; Kiinassa ei voida hallita lännenmiehen epäkypsällä ja vaillinaisella &rdquo;demokratialla&rdquo; [7 &ndash; kun sitä ei kreikkalaisten vapaiden miesten huutoperiaatteella ole edes reaalisesti olemassa. Kiina menee menojaan &ndash; elämme jo kiinalaisten vuosisataa! [Kuva 1.] ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä tuo vuosi 2001?</strong></p><p>Tuolloin Suomi, suomalainen ohjelmointitaito, mobiilisoveltaminen, innovatiivisuus ja kyky nähdä huomista &ndash; jopa ylihuomista &ndash; olivat ei vain tuhannen juanin kohdalla, vaan miljardin juanin pisteessä &hellip; Se ei onnistunut, vaikka hilkulla oli. Harmi, mutta tämä tarina on tosi!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[* <strong>Ennuste </strong></p><p>Kiinassa eivät toimi Whatsap, ei Facebook, Twitter eikä kohta muutkaan lännenmiehen koetukset ja yritykset tyrkyttää 20 prosentin maailman väestöosalla hegemoniaansa &ndash; yhteen maailman vanhimpaan korkeakulttuuriin - onnistu. Ei ole kaukaa haettu, jos Microsoft, Apple, Intel, Cisco, Motorola yms. amerikkalainen informaatiologistiikka ja siihen liittyvä tekniikka &ndash; poistetaan Kiinasta &ndash; ehkä Venäjältäkin, sekä ehkä monista muistakin maista &hellip; Android on pohjiltaan Linux, ja sen takana on kunnioitettu <strong>Linus Thorwalds</strong> &hellip; Nokia yritti Meegolla [8, sen ollen loistava pohjaratkaisu &hellip; sekin muuttui Jollan [9 myötä Sailfish [10 käyttöjärjestelmäksi ja se voi olla <em>uusi alusta tuhansille miljoonille ihmisille</em> &ndash; olemme nyt Suomessa oikeasti vedenjakajalla &hellip; nyt on osattava katsoa avoimin silmin huomista ja ylihuomista. Moni ei tiedä, että jo 2000-luvun alussa tuotannonohjausta ajettiin Suomesta Kiinaan Venäjän läpi valokaapelia pitkin (vasteaika merikaapelilla oli liian pitkä), <em>turvallisesti</em> &ndash; nyt tuotannonohjaus voi vaihtaa suuntaa ---</p><p>&nbsp;</p><p>[** &hellip; tässä kohdin voidaan todeta, että oli yksi näkijä, joka osasi katsoa 10 vuoden päähän &ndash; ja hän oli silloinen Digia Oyj&#39; n toimitusjohtaja ja suuromistaja <strong>Pekka Sivonen</strong>, joka tuumasi ZTE-vierailun yhteydessä, että &rdquo;emme kohta valmista kännyköitä, &hellip; ohjelmointia voimme tehdä, mutta kuinka pitkään edes sitä &ndash; en tiedä&rdquo; -osapuilleen näin tuumasi tuolloinen mailmanmenestyksekäs Symbian [11 -osaaja.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15318061/tama-mobiilitarina-jo-vuodelta-2001-on-tosi!">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76825/tama-mobiilitarina-jo-vuodelta-2001-tosi?changed=1529465281">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/958809147634573/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/916115078598420/">FB</a> BLOG 173135</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> zte_dynexco_19062018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 19062018</p><p>&nbsp;</p><p>745_6089 &ndash; 20:12</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> [Tänään] Maailma mobilisoituu kahdella tavalla – kiinalaiset leviävät kaikkialle [1. 1386 miljoonan ihmisen paine on valtava. Kiinalaiset ovat joustavia, eivät isänmaallistu ulkomailla, silti pitävät tapansa, mutta sulautuvat aina ”isäntämaihinsa”, vaikka monin osin on mietinnän paikka - kuka onkaan isäntä ja kuka renki.

 

Alustetaan otsikkoa vielä tältä päivältä – artikkeli [2, joka kertoo mobiilipankista – ei siis konttoreita, eikä rahvaan hiekkaa niiden lattioilla … toisekseen kiinalaiset ovat maailman mobiilein kansakunta.

Kohta kaikki hoidetaan älykkäällä kännykällä ja ne älykkäimmät ovat jo itse kiinalaisilla – androideja … on One+' aa, Huaweita, ZTE' tä ja Oppoa – kymmeniä merkkejä … ja aina Androidilla*

 

Ote tältä päivältä – otsikolla – ”Kiinan raha haistaa menestyksen”! -Yle

[2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10248429 -

” … Scaranon työnä on tehdä ihmisten elämä mahdollisimman helpoksi ja mobiiliksi. Sellaisen elämän 34-vuotias Scarano haluaa itsekin: Hänellä ei ole asuntolainaa tai muita ankkureita. Palvelunsa hän tahtoo kännykkäänsä tai koneelle ilman käyntejä konttorissa. Scaranon kaltaisia on entistä enemmän kaikkialla maailmassa. Tämän on tajunnut uusi saksalainen N26-pankki, jonka asiakas Scarano on. Ja sen ovat tajunneet myös pankkiin sijoittaneet kiinalaiset… ” -Yle

 

[Kauan, kauan sitten] Niin, entä mitä tapahtui jo vuonna 2001?

Eräs aikansa tunnettu liikemies ja pankkiiri oivalsi pienen ryhmän kanssa tulevaisuuden. Operaatio oli suurisuuntainen – ei sen vähempää kuin mobiilipankki ja valmiina 2002 – prototyyppi oli käsillä 2001- toimivana, ja kyseisen suomalaisyhtiön osaamisella maksettiin reaaliajassa kännykällä ravintolalasku, siirrettiin kaverin tilille Espanjaan rahaa – sekin reaaliajassa.

Uskomatonta, ja tämä kaikki aikakautena, jolloin SMS-pelitti ja oli väline, kuten nyt langaton internet … vuonna 2001 ei luotettu internettiin, jopa SMS-viestien turvajärjestelmä kehitettiin … ja mobiilipankki sai arvoisensa osoitteen Suomalaisen Klubin alakerrassa Kansakoulukujalla – Helsingissä. Investointi oli suuri, mutta tulevaisuus ei vain huima – vaan käsittämättömän huima.

 

Kävi niin, että ZTE tuli Suomeen – ensimmäisen kerran uuden eurooppa-johtajansa kanssa, kutsuttuna … Heillä oli mukanaan malleja heidän pienistä kännyköistä, jotka natisivat. Silloin maailman mahti hymyili säälien – tuumaten liki niin, etteivät kiinalaiset noin huipputekniikkaa kuin kännyköitä voi itse suunnitella ja valmistaa **

 

Silloisen valtaoperaattoritkaan eivät oivaltaneet mihin maailma menee ---

Sen sijaan tämä mobiilipankin keksijä oivalsi mitä merkitsee yli miljardi ihmistä ja jo tuolloin elettiin maailman taloushistorian rajuinta nousua … vuosikymmen aiemmin Kiinan pieni suuri mies – Deng Xiaoping oli kehottanut kiinalaisia arvoituksellisesti menemään ja rikastumaan!

ZTE olisi ollut hyvin halukas tutkimaan mitä mobiilipankki merkitsee – olihan se jotain aivan käsittämätöntä tuossa ajassa, jossa näpyteltiin SMS-viestejä ja Nokialla olivat kommunikaattorinsa.

Symbioosia ei koskaan syntynyt suomalaisen D -yhtiön kanssa, vaikka ZTE tarjosi mahdollisuutta – eräs sovellus kiinnosti heitä suuresti, mutta sen julkituonti ei sovi vielä edes 17 vuoden jälkeenkään, sillä se on toteutettu Kiinassa – eikä kuulu meille siviileille.

 

[Entä nyt – vuonna 2018?] Kiina on mobilisoitunut kaikkialle

Kiinalaiset maksavat todennäköisesti ensimmäisinä maailmassa kaiken kännyköillä, operoivat sen kautta kulutuskäyttäytymisen ja siihen liittyvän kulutusprogressiivisen haittaverotuksen [4 – yksilöllisellä verokertymämerkinnällä [5 – reaaliajassa, jolloin ympäristökysymykset saadaan nopeutetulla aikataululla Kiinassa kuriin! [6

Älykännykkä on jokaisen ihmisen solmu maailmalle ja maailmalta ihmiselle. Kiinalaiset äänestävät eli antavat mielipiteensä – ja siitä muotoillaan päätöslauselmat – Kiinassa ei voida hallita lännenmiehen epäkypsällä ja vaillinaisella ”demokratialla” [7 – kun sitä ei kreikkalaisten vapaiden miesten huutoperiaatteella ole edes reaalisesti olemassa. Kiina menee menojaan – elämme jo kiinalaisten vuosisataa! [Kuva 1.] ---

 

Entä tuo vuosi 2001?

Tuolloin Suomi, suomalainen ohjelmointitaito, mobiilisoveltaminen, innovatiivisuus ja kyky nähdä huomista – jopa ylihuomista – olivat ei vain tuhannen juanin kohdalla, vaan miljardin juanin pisteessä … Se ei onnistunut, vaikka hilkulla oli. Harmi, mutta tämä tarina on tosi!

 

[* Ennuste

Kiinassa eivät toimi Whatsap, ei Facebook, Twitter eikä kohta muutkaan lännenmiehen koetukset ja yritykset tyrkyttää 20 prosentin maailman väestöosalla hegemoniaansa – yhteen maailman vanhimpaan korkeakulttuuriin - onnistu. Ei ole kaukaa haettu, jos Microsoft, Apple, Intel, Cisco, Motorola yms. amerikkalainen informaatiologistiikka ja siihen liittyvä tekniikka – poistetaan Kiinasta – ehkä Venäjältäkin, sekä ehkä monista muistakin maista … Android on pohjiltaan Linux, ja sen takana on kunnioitettu Linus Thorwalds … Nokia yritti Meegolla [8, sen ollen loistava pohjaratkaisu … sekin muuttui Jollan [9 myötä Sailfish [10 käyttöjärjestelmäksi ja se voi olla uusi alusta tuhansille miljoonille ihmisille – olemme nyt Suomessa oikeasti vedenjakajalla … nyt on osattava katsoa avoimin silmin huomista ja ylihuomista. Moni ei tiedä, että jo 2000-luvun alussa tuotannonohjausta ajettiin Suomesta Kiinaan Venäjän läpi valokaapelia pitkin (vasteaika merikaapelilla oli liian pitkä), turvallisesti – nyt tuotannonohjaus voi vaihtaa suuntaa ---

 

[** … tässä kohdin voidaan todeta, että oli yksi näkijä, joka osasi katsoa 10 vuoden päähän – ja hän oli silloinen Digia Oyj' n toimitusjohtaja ja suuromistaja Pekka Sivonen, joka tuumasi ZTE-vierailun yhteydessä, että ”emme kohta valmista kännyköitä, … ohjelmointia voimme tehdä, mutta kuinka pitkään edes sitä – en tiedä” -osapuilleen näin tuumasi tuolloinen mailmanmenestyksekäs Symbian [11 -osaaja.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 173135

 

DOC zte_dynexco_19062018.doc – OpenOffice Writer

PVM 19062018

 

745_6089 – 20:12

]]>
70 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257181-tama-mobiilitarina-jo-vuodelta-2001-on-tosi#comments Kiina Kiina-keskeinen maailmanjärjestys Mobiilimaksaminen Mobiilisovellukset Uusi Maailmanjärjestys Wed, 20 Jun 2018 03:40:47 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257181-tama-mobiilitarina-jo-vuodelta-2001-on-tosi
Suomi pitää Ahvenanmaata omana maakuntanaan http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256299-suomi-pitaa-ahvenanmaata-omana-maakuntanaan <p>Onko otsikon lause mielestäsi objektiivinen totuus? Vai sisältääkö se piiloviestintää? Lause on totta, mutta se ei ole objektiivinen totuus. Lause piilottaa sisälleen väitteen siitä, että näin ei silti oikeasti ole tai että tämä Suomen näkemys on vain poliittinen mielipide eikä fakta.</p><p>On väärin, että suomalainen mediakenttä toistuvasti harrastaa tällaista poliittista mielipiteen muokkausta. Näin se tekee kirjoittaessaan &rdquo;Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan&rdquo;. Suomalaisille toimittajille pitäisi antaa lisää ohjeistusta faktan ja mielipiteenmuokkauksen erottamisessa artikkeleissaan. Median ensisijainen tehtävä on välittää faktatietoja. Nykyään media on kuitenkin nostanut ensimmäiseksi tehtäväkseen esitellä erilaisia valikoituja näkökulmia. Sekin on tarpeen, mutta vaarallista silloin, kun näkökulmaa ohjaa lähes aina samankaltainen aatemaailma. Ei ihme, että suomalainen demokratia voi verrattain huonosti! Jos mielipiteet pidettäisiin vain mielipidesivun asioina &ndash; jotka kattaisivat maakuntalehdissä vähintään koko sivun &ndash; niin lukijat eivät altistuisi tarkoituksenhakuiselle mielipidemuokkaukselle uutisia lukiessaan. Siksi myös uutisten oheen liitetyt &rdquo;toimittajan kommentti&rdquo; tekstit pitää lopettaa.</p><p>Taiwan ei ole koskaan julistautunut itsenäiseksi eikä myöskään ole valtiona viralliselta nimeltään Taiwan vaan Kiinan tasavalta. Kyseessä on koko Kiinan kansantasavallan maantieteelliseen alueeseen kohdistuva hallintapyrkimys. Siksi kukaan ei voi hyväksyä sekä Kiinan että &rdquo;Taiwanin&rdquo; valtiota. Ne tosiasiat, että Ahvenanmaalla on oma hallitus, oma kieli, omia lakeja ym. ja se on oma tullialueensa, eivät tee siitä omaa valtiota. Sitä, jopa kutsutaan (Ahvenan)maaksi, mutta se ei ole julistautunut itsenäiseksi, joten sitä ei voi sanoa itsenäiseksi valtioksi. Samoin on Taiwanin kanssa. Ahvenanmaalaiset eivät sentään kuitenkaan väitä Suomen kuuluvan Ahvenanmaahan!&nbsp;</p><p>Noin puolet Taiwanin saaren asukkaista haluaisi, että Taiwan palautuisi joskus tulevaisuudessa hallinnollisesti Kiinan kansantasavallan yhteyteen. Noin puolet eivät.&nbsp;</p><p>Lisäksi vakioväite &rdquo;Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan&rdquo; sisältää propagandistisen ilmaisumuotonsa lisäksi myös asiavirheen: Kyse ei ole maakunnasta, vaan läänistä. Käännösvirhe johtuu suomalaisten heikosta englanninkielentaidosta (vrt. province). Kiinassa ei ole jättimaakuntia, vaan maakunnat ovat yleensä maantieteellisesti Suomen maakuntia pienempiä ja niiden poliittinen asema on vähäinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mika Kivimaa</p><p>kiinankielen asiantuntija</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkejä:&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10205330" title="https://yle.fi/uutiset/3-10205330">https://yle.fi/uutiset/3-10205330</a> Uutinen, jossa Taiwania ensin kutsutaan autonomiseksi alueeksi, mutta uutisen &quot;korjauksessa&quot; on jälleen palattu vanhaan propagandaan.&nbsp;</p><p>Samanlaista ajatusmaailmaa esiintyy myös muualla kuin toimittajien parissa, sillä suomalaisia on aivopesty tällä asilla jo vuosikymmeniä.&nbsp;</p><p><a href="http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/kiinaulkopolitiikka/kiinan-ulkopolitiikka" title="http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/kiinaulkopolitiikka/kiinan-ulkopolitiikka">http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/kiinaulkopolitiikka/kiinan-ulkopo...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko otsikon lause mielestäsi objektiivinen totuus? Vai sisältääkö se piiloviestintää? Lause on totta, mutta se ei ole objektiivinen totuus. Lause piilottaa sisälleen väitteen siitä, että näin ei silti oikeasti ole tai että tämä Suomen näkemys on vain poliittinen mielipide eikä fakta.

On väärin, että suomalainen mediakenttä toistuvasti harrastaa tällaista poliittista mielipiteen muokkausta. Näin se tekee kirjoittaessaan ”Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan”. Suomalaisille toimittajille pitäisi antaa lisää ohjeistusta faktan ja mielipiteenmuokkauksen erottamisessa artikkeleissaan. Median ensisijainen tehtävä on välittää faktatietoja. Nykyään media on kuitenkin nostanut ensimmäiseksi tehtäväkseen esitellä erilaisia valikoituja näkökulmia. Sekin on tarpeen, mutta vaarallista silloin, kun näkökulmaa ohjaa lähes aina samankaltainen aatemaailma. Ei ihme, että suomalainen demokratia voi verrattain huonosti! Jos mielipiteet pidettäisiin vain mielipidesivun asioina – jotka kattaisivat maakuntalehdissä vähintään koko sivun – niin lukijat eivät altistuisi tarkoituksenhakuiselle mielipidemuokkaukselle uutisia lukiessaan. Siksi myös uutisten oheen liitetyt ”toimittajan kommentti” tekstit pitää lopettaa.

Taiwan ei ole koskaan julistautunut itsenäiseksi eikä myöskään ole valtiona viralliselta nimeltään Taiwan vaan Kiinan tasavalta. Kyseessä on koko Kiinan kansantasavallan maantieteelliseen alueeseen kohdistuva hallintapyrkimys. Siksi kukaan ei voi hyväksyä sekä Kiinan että ”Taiwanin” valtiota. Ne tosiasiat, että Ahvenanmaalla on oma hallitus, oma kieli, omia lakeja ym. ja se on oma tullialueensa, eivät tee siitä omaa valtiota. Sitä, jopa kutsutaan (Ahvenan)maaksi, mutta se ei ole julistautunut itsenäiseksi, joten sitä ei voi sanoa itsenäiseksi valtioksi. Samoin on Taiwanin kanssa. Ahvenanmaalaiset eivät sentään kuitenkaan väitä Suomen kuuluvan Ahvenanmaahan! 

Noin puolet Taiwanin saaren asukkaista haluaisi, että Taiwan palautuisi joskus tulevaisuudessa hallinnollisesti Kiinan kansantasavallan yhteyteen. Noin puolet eivät. 

Lisäksi vakioväite ”Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan” sisältää propagandistisen ilmaisumuotonsa lisäksi myös asiavirheen: Kyse ei ole maakunnasta, vaan läänistä. Käännösvirhe johtuu suomalaisten heikosta englanninkielentaidosta (vrt. province). Kiinassa ei ole jättimaakuntia, vaan maakunnat ovat yleensä maantieteellisesti Suomen maakuntia pienempiä ja niiden poliittinen asema on vähäinen.

 

Mika Kivimaa

kiinankielen asiantuntija

 

 

Esimerkkejä: 

https://yle.fi/uutiset/3-10205330 Uutinen, jossa Taiwania ensin kutsutaan autonomiseksi alueeksi, mutta uutisen "korjauksessa" on jälleen palattu vanhaan propagandaan. 

Samanlaista ajatusmaailmaa esiintyy myös muualla kuin toimittajien parissa, sillä suomalaisia on aivopesty tällä asilla jo vuosikymmeniä. 

http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/kiinaulkopolitiikka/kiinan-ulkopolitiikka

]]>
3 http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256299-suomi-pitaa-ahvenanmaata-omana-maakuntanaan#comments Ahvenanmaa Journalismi Kiina Taiwan Sun, 03 Jun 2018 13:26:17 +0000 Mika Kivimaa http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256299-suomi-pitaa-ahvenanmaata-omana-maakuntanaan
Miten Pekingissä nähdään maailma http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255809-miten-pekingissa-nahdaan-maailma <p>Financial Timesin maineikas kommentaattori Martin Wolf kirjoitti vappuna kolumnin, jossa selosti vaikutelmiaan käytyään Kiinassa tapaamassa maan &rdquo;eliittiä&rdquo;. Koska mainitsen lähteeni, en pelkää arvostelua plagioinnista, vaikka vedän tässä yhteen hänen sanomansa, omilla kommenteillani maustettuina.</p><p><strong>Kiina tarvitsee vahvan keskusjohdon</strong>, koska Kiina on jakaantunut yhteiskunta. 500 miljoonaa hyväksyy Deng Xiaopingin uudistukset, 900 miljoonaa pitää parempana Mao Zedongin maailmankuvaa. Siksi kommunistinen puolue on välttämätön kansallisen yhtenäisyyden säilymiseksi, ja koska korruptio jäytää puoluetta, tämä legitimoi Xi Jinpingin kampanjan sen kitkemisseksi, samoin hänen virkakausirajoituksensa poistamisen.</p><p>Kommentti: vastaa sitä mitä puhuttiin Pekingin diplomaattiyhteisössä jo 10-12 vuotta sitten (ja mitä myös oppineet kommentaattorit sanoivat); jos Kiinassa pidettäisiin vapaat vaalit, maolaiset voittaisivat ne. Kysymys kuuluu: miksi puolueessa ei ole sama mielipidejakauma kuin koko kansassa? Korruptiokampanja voi olla osaksi aito, mainittua huolta heijastava, mutta autoritäärisessä järjestelmässä siitä tulee helposti myös vastustajien puhdistamisoperaatio.</p><p><strong>Läntiset yhteiskuntamallit ovat menettäneet vetovoimansa</strong>. Kinalaiset ovat kehittäneet meritokraattisen valtiojärjestelmän, joka on itse asiassa vanhan keisarillisen järjestelmän moderni versio. Lännessä he näkevät vaaleilla valittujen johtajien huonon tason, investointien vähäisyyden (sekä materiaalisiin että henkilöresursseihin) ja talouksien epävakaudden. Kiinassa taas on luotu järjestelmä, jossa valtio johtaa, mutta käyttää markkinamekanismia resurssien allokointiin</p><p>Kommentti: vastaa omaa käsitystäni siitä, miten Kiinan johto ja eliitti laajemminkin asiat näkee. Kommunistipuolue, johon nykyään voivat kuulua jopa &rdquo;kapitalistit&rdquo;, on Kiinan uusi mandariiniluokka. Valtion ja taloudellisten toimijoiden suhde on periaatteessa sama kuin Singaporessa, josta ainakin ajatuksellista mallia on otettukin.</p><p><strong>Kiina ei halua johtaa maailmaa</strong>. Sisäisten ongelmien kanssa riittää tehtävää ilman sellaisia ambitioita.</p><p>Kommentti: mutta päinvastoin kuin menneisyydessä, se mitä ulkomailla tapahtuu ja mitä sieltä on opittavissa ja hankittavissa on keskeisen tärkeää. Ja ruokahalun on tapana kasvaa syödessä. Kiina on jo käytännössä luopunut pidättyvyydestä ja varovaisuudesta, joka leimasi sen ulkosuhteita Deng Xiaopingin ajoista Hu Jintaon kauteen asti. Eikä kyse ole vain halusta; sisäiset tarpeet pakottavat aktiivisuuteen ulkomailla, ja mitäpä muuta se Kiinan kokoisen maan kohdalla voi tarkoittaa kuin &rdquo;johtamista&rdquo;, oman tahdon toteuttamista.</p><p><strong>Käynnissä on Yhdysvaltain hyökkäys Kiinaa vastaan</strong>. Neljä hyökkäystä on käynnissä: Etelä-Kiinan meri, Taiwan, Dalai Lama ja (viimeisempänä) kauppa. Ei johdu mistään mitä Kiina tekee, vaan Yhdysvaltain kokemasta uhkasta hegemoniaansa vastaan.</p><p>Kommentti: Yhdysvallat &ndash; tai tarkemmin sanoen monet Yhdysvalloissa &ndash; kokee varmaan pelkoa maan johtoaseman murenemisesta, mutta paranoiaa tässä silti on, ja luultavasti myös propagandaa, jolla peitellään omaa aggressiivista käyttäytymistä (paraatiesimerkki Etelä-Kiinan meri). Vain kaupan osalta väitteellä alkaa olla todellisuuspohjaa, joskin todellinen kauppasota on vielä näkemättä eikä ole varmaa, nähdäänkö sitä lopulta lainkaan.</p><p><strong>Yhdysvaltain päämäärät kauppakeskusteluissa ovat mahdottomia ymmärtää</strong>.</p><p>Kommentti: rationaalisesti ajatellen ne ovatkin. Mutta Trumpin mielenlaadun ja pakkomielteiden näkökulmasta ne ovat johdonmukaisia. Lisäksi, vaikka osa Kiinalle esitetyistä vaatimuksista, esimerkiksi että kauppataseen vajetta on alennettava 200 mrd. dollarilla, on järjettömiä ja koko kauppapoliittisen järjestelmän perusteita horjuttavia (vaikka Kiina näyttää olevan valmis ainakin näennäisiin myönnytyksiin), niiden taustalla on sinänsä todellinen asetelma, jossa kansainväliset kauppasäännöt eivät oikein ulotu kaikkeen siihen, mitä &rdquo;kapitalismi kiinalaisin erityispiirtein&rdquo; pystyy aikaansaamaan.</p><p><strong>Kiina selviää näistä hyökkäyksistä</strong> eikä sen nousua ei voi enää mikään estää, mutta Kiinan(kaan) johto ei voi unohtaa maan julkista mielipidettä harkitessaan vastatoimiaan, ja varsinkin mahdollisia myönnytyksiä amerikkalaisille.</p><p>Kommentti: vaikea sanoa vastaan.</p><p><strong>Tämä vuosi on hankala</strong>, vaikka Kiinan ja Yhdysvaltain suhde on monimutkainen ja rasitettu pitkälläkin aikavälillä.</p><p>Kommentti: näin on, mutta niin ovat omalla tavallaan kaikki vuodet.</p><p>* * * * *</p><p>Paljon muutakin Kiinasta voisi sanoa, ja yksi niistä asioista, jotka suomalaisten kannalta olisivat erityisen relevantteja, on Kiinan ja Venäjän suhde. llmeisesti se ei ole asia, joka Pekingin eliittiä pahemmin askarruttaa. Se, että näin on, on sinänsä asia, jonka pitäisi askarruttaa täällä Suomessa. Siitä ehkä myöhemmin lisää tälläkin palstalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Financial Timesin maineikas kommentaattori Martin Wolf kirjoitti vappuna kolumnin, jossa selosti vaikutelmiaan käytyään Kiinassa tapaamassa maan ”eliittiä”. Koska mainitsen lähteeni, en pelkää arvostelua plagioinnista, vaikka vedän tässä yhteen hänen sanomansa, omilla kommenteillani maustettuina.

Kiina tarvitsee vahvan keskusjohdon, koska Kiina on jakaantunut yhteiskunta. 500 miljoonaa hyväksyy Deng Xiaopingin uudistukset, 900 miljoonaa pitää parempana Mao Zedongin maailmankuvaa. Siksi kommunistinen puolue on välttämätön kansallisen yhtenäisyyden säilymiseksi, ja koska korruptio jäytää puoluetta, tämä legitimoi Xi Jinpingin kampanjan sen kitkemisseksi, samoin hänen virkakausirajoituksensa poistamisen.

Kommentti: vastaa sitä mitä puhuttiin Pekingin diplomaattiyhteisössä jo 10-12 vuotta sitten (ja mitä myös oppineet kommentaattorit sanoivat); jos Kiinassa pidettäisiin vapaat vaalit, maolaiset voittaisivat ne. Kysymys kuuluu: miksi puolueessa ei ole sama mielipidejakauma kuin koko kansassa? Korruptiokampanja voi olla osaksi aito, mainittua huolta heijastava, mutta autoritäärisessä järjestelmässä siitä tulee helposti myös vastustajien puhdistamisoperaatio.

Läntiset yhteiskuntamallit ovat menettäneet vetovoimansa. Kinalaiset ovat kehittäneet meritokraattisen valtiojärjestelmän, joka on itse asiassa vanhan keisarillisen järjestelmän moderni versio. Lännessä he näkevät vaaleilla valittujen johtajien huonon tason, investointien vähäisyyden (sekä materiaalisiin että henkilöresursseihin) ja talouksien epävakaudden. Kiinassa taas on luotu järjestelmä, jossa valtio johtaa, mutta käyttää markkinamekanismia resurssien allokointiin

Kommentti: vastaa omaa käsitystäni siitä, miten Kiinan johto ja eliitti laajemminkin asiat näkee. Kommunistipuolue, johon nykyään voivat kuulua jopa ”kapitalistit”, on Kiinan uusi mandariiniluokka. Valtion ja taloudellisten toimijoiden suhde on periaatteessa sama kuin Singaporessa, josta ainakin ajatuksellista mallia on otettukin.

Kiina ei halua johtaa maailmaa. Sisäisten ongelmien kanssa riittää tehtävää ilman sellaisia ambitioita.

Kommentti: mutta päinvastoin kuin menneisyydessä, se mitä ulkomailla tapahtuu ja mitä sieltä on opittavissa ja hankittavissa on keskeisen tärkeää. Ja ruokahalun on tapana kasvaa syödessä. Kiina on jo käytännössä luopunut pidättyvyydestä ja varovaisuudesta, joka leimasi sen ulkosuhteita Deng Xiaopingin ajoista Hu Jintaon kauteen asti. Eikä kyse ole vain halusta; sisäiset tarpeet pakottavat aktiivisuuteen ulkomailla, ja mitäpä muuta se Kiinan kokoisen maan kohdalla voi tarkoittaa kuin ”johtamista”, oman tahdon toteuttamista.

Käynnissä on Yhdysvaltain hyökkäys Kiinaa vastaan. Neljä hyökkäystä on käynnissä: Etelä-Kiinan meri, Taiwan, Dalai Lama ja (viimeisempänä) kauppa. Ei johdu mistään mitä Kiina tekee, vaan Yhdysvaltain kokemasta uhkasta hegemoniaansa vastaan.

Kommentti: Yhdysvallat – tai tarkemmin sanoen monet Yhdysvalloissa – kokee varmaan pelkoa maan johtoaseman murenemisesta, mutta paranoiaa tässä silti on, ja luultavasti myös propagandaa, jolla peitellään omaa aggressiivista käyttäytymistä (paraatiesimerkki Etelä-Kiinan meri). Vain kaupan osalta väitteellä alkaa olla todellisuuspohjaa, joskin todellinen kauppasota on vielä näkemättä eikä ole varmaa, nähdäänkö sitä lopulta lainkaan.

Yhdysvaltain päämäärät kauppakeskusteluissa ovat mahdottomia ymmärtää.

Kommentti: rationaalisesti ajatellen ne ovatkin. Mutta Trumpin mielenlaadun ja pakkomielteiden näkökulmasta ne ovat johdonmukaisia. Lisäksi, vaikka osa Kiinalle esitetyistä vaatimuksista, esimerkiksi että kauppataseen vajetta on alennettava 200 mrd. dollarilla, on järjettömiä ja koko kauppapoliittisen järjestelmän perusteita horjuttavia (vaikka Kiina näyttää olevan valmis ainakin näennäisiin myönnytyksiin), niiden taustalla on sinänsä todellinen asetelma, jossa kansainväliset kauppasäännöt eivät oikein ulotu kaikkeen siihen, mitä ”kapitalismi kiinalaisin erityispiirtein” pystyy aikaansaamaan.

Kiina selviää näistä hyökkäyksistä eikä sen nousua ei voi enää mikään estää, mutta Kiinan(kaan) johto ei voi unohtaa maan julkista mielipidettä harkitessaan vastatoimiaan, ja varsinkin mahdollisia myönnytyksiä amerikkalaisille.

Kommentti: vaikea sanoa vastaan.

Tämä vuosi on hankala, vaikka Kiinan ja Yhdysvaltain suhde on monimutkainen ja rasitettu pitkälläkin aikavälillä.

Kommentti: näin on, mutta niin ovat omalla tavallaan kaikki vuodet.

* * * * *

Paljon muutakin Kiinasta voisi sanoa, ja yksi niistä asioista, jotka suomalaisten kannalta olisivat erityisen relevantteja, on Kiinan ja Venäjän suhde. llmeisesti se ei ole asia, joka Pekingin eliittiä pahemmin askarruttaa. Se, että näin on, on sinänsä asia, jonka pitäisi askarruttaa täällä Suomessa. Siitä ehkä myöhemmin lisää tälläkin palstalla.

]]>
0 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255809-miten-pekingissa-nahdaan-maailma#comments Kiina Maailmanpolitiikka Yhdysvallat Fri, 25 May 2018 07:16:28 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255809-miten-pekingissa-nahdaan-maailma
USA haluaa pienentää/poistaa kauppavajeen Kiinan-kaupassa raaka-aineiden... http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255741-usa-haluaa-pienentaapoistaa-kauppavajeen-kiinan-kaupassa-raaka-aineiden <p>...vientiä suuresti lisäämällä</p><p>USA haluaa hoitaa kauppavajeen Kiinan kanssa kuntoon viemällä Kiinaan jalostamattomia energiatuotteita, jalostamattomia maataloustuotteita, jalostamattomia kaivosteollisuuden tuotteita... Yhdysvallat sitten ostaa Kiinasta jalostettuja tuotteita, maksaa niistä raaka-aineillaan. Kauppataseen alijäämä ei tule poistumaan, eikä neuvotteluissa enää USA:n neuvottelijoilla ole tavoitteenakaan kuin suunnilleen puolittaa vaje. Koska dollari on niin luotettu ja käypä valuutta (jolla maailman raaka-aineet ostetaan, kuten raakaöljy), USA voi ylläpitää tällaista vajetta. Mutta joskus dollari tulee menettämään johtoasemansa, jolloin USA:n Kiinan tuonnin vastineeksi pitäisi löytyä enemmän vietävää tai muuten elintaso laskee (dollari heikkenee, tuonti Kiinasta vähenee, koska kiinalaisille ei enää ole antaa vastinetta teollisuustuotteistaan). Kun dollari menettää ylivaltansa, USA:n pakotteiden teho heikkenee paljon. USA:n pakotteiden nykyteho nähtiin huhtikuussa, kun Rusal laitettiin pakotteiden kohteeksi. Rusalin toimittajat ja asiakkaat pelkäsivät toissijaisia pakotteita, pankit kieltäytyivät yhteistyöstä, ja joka tapauksessa asiakkaiden maksut menisivät tileille, jotka jäädytettäisiin eli Rusal ei saisi rahaa myynnistään. Metallipörssi, velanhaltijat, sähköntoimittajat, kukaan ei saa olla yhteistyössä, jollei halua itse pakotteiden kohteeksi ja näin dollaritalouden ulkopuolelle (ja ilman dollareita pirun hankala ostaa raaka-aineita, toimia pankkina...). Sittemmin USA antoi lisäaikaa Rusalista irtipääsemiseen ja kertoi, ettei toissijaisia pakotteita ole tulossa ulkomaisille yrityksille. Tätä ennen alumiinioksidin ja alumiinin hinta oli noussut voimakkaasti. Iran-pakotteisiin ei tällaisia myönnytyksiä USA:sta ole odotettavissa, vaan eurooppalaisiin yrityksiin toissijaiset pakotteet ovat kohdistumassa. Siksi <em>Bruno Le Maire</em>n esitys, että EU:n pitäisi korvata USA:n pakotteiden EU:n yrityksille aiheuttamat menetykset, jotta ne voisivat jatkaa liiketoimintaansa Iranin kanssa, on aivan älytön aivopieru. Sellaisia summia ei tietenkään EU:n eikä jäsenmaiden budjeteista löydy, eikä kannattaisi sellaisia summia edes käyttää, vaikka löytyisi. Iran vaatii EU:ta maksamaan täysimääräiset korvaukset USA:n vetäytymisestä sille aiheutuvista menetyksistä tai muuten Irankin vetäytyy. Tällaiseen ei tietenkään pidä suostua, mutta varovaisen myönteistä signaalia tähän suuntaan on jostain syystä tullut. Venäjältä ja Kiinalta (JCPOA:n muut allekirjoittajat) Iran ei edes viitsi kysyä korvauksia, koska ne eivät ole mitään korvaamassa.</p><p>Viikonloppuna uutisoitiin maiden päässeen sopimukseen, mutta oikeasti sopimusta ei ollut olemassa. Kauppasota laitettiin tauolle, <em>Mnuchin</em> sanoi. Jos tällainen sopimus allekirjoitettaisiin, USA vapaaehtoisesti antautuisi Kiinan raaka-ainetoimittajaksi.</p><p>Perverssiä tässä on se, että Kiinan pitäisi olla se kurja kehitysmaa virallisten luokitusten mukaan, ja USA:n teollisuusmaa.</p><p>Australiasta on tullut Kiinan (ja muiden Aasian &quot;kehitysmaiden&quot;) raaka-ainereservaatti. Australian koko viennistä (kaikkiin maihin) valmistavan teollisuuden (<em>manufactures</em>) osuus oli 11,8 % ja laskussa.</p><p>&quot;Teollisuusmaa&quot; Australia viee rautamalmia, raakaöljyä, kivihiiltä, maakaasua, kivennäisiä, maanviljelyn tuotteita, maatalouden tuotteita, kultaa, kuparimalmia ja vehnää jalostettavaksi ja käytettäväksi Aasian &quot;kehitysmaissa&quot; ja Japanissa (joka on ainoa ei-eurooppalainen virallinen &quot;teollisuusmaa&quot; maailmassa). Australian tärkeimpiä &quot;vientituotteita&quot; on myös aasialaisten &quot;kehitysmaalaisten&quot; maksullinen opiskelu ja eläminen englanninkielisessä yhteiskunnassa Australiassa. Myös tavallinen matkailu tuoo Australialle &quot;vientituloja&quot; runsaasti.</p><p>Haluaako <em>Trump </em>ja häntä äänestäneet todella tehdä USA:sta Australian kaltaisen maan, jossa ei ole jalostavaa vientiteollisuutta? Käsittääkseni äänestäjät äänestivät häntä juuri siksi, että USA:sta tehtäisiin jälleen mahtava teollisuusmaa ja laitettaisiin Kiinalle kampoihin. Nyt on käymässä juuri päinvastoin. On aivan typerää politiikkaa USA:n kannalta keskittyä johonkin dollarilukuun, jolla Kiinan halutaan vähentävän vajetta ostamalla USA:sta raaka-aineita Kiinan teollisuutta palvelemaan, ja olla keskittymättä rakenteellisiin ongelmiin. Kiinalla ei kyllä ole aikomusta koskaan päästää ulkomaisia yrityksiä valtaamaan Kiinan markkinoita, vaan he vetävät aina kotiinpäin. Kiinalla on &quot;<strong>Made in China 2025</strong>&quot; -strategia, jonka mukaan kaikessa tärkeässä tulevaisuuden ja nykyisyyden korkeassa tekniikassa halutaan saavuttaa omavaraisuus. Keinoina mm. valtiojohtoinen vakoilu ja strategisten yritysten osto. Euroopastakin on myyty Kiinaan arvokasta osaamista tämän strategian toteutukseen. Yrityksen omistaja hyötyy, mutta Eurooppa yhteiskuntana ja taloutena taantuu ja heikentyy. Mutta onko vapaalla yhteiskunnalla oikeutta estää vapaiden ihmisten omien aikaansaannosten (tosin monesti kehityksessä on julkinen raha ollut osallisena) kauppoja, mietitään. Kiina ei ikinä sallisi tällaisen kaupan toteutumista toisin päin. Kiinalla on valttinaan korkean teknologian tuotteissa tarvittavien ns. harvinaisten maametallien tuotannon melkein monopoli.</p><p>USA voi poistaa kauppavajeen Kiinan-kaupassa halutessaan, mutta se vaatii kovaa politiikkaa. Helpompaa olisi ollut aikoinaan estää kaikki investoinnit ja tuotannonsiirrot Kiinaan. Nyt tulisi raju välimenovaihe, kun USA laittaisi kommunistidiktatuurit Kuuban ja Kiinan samalle viivalle ja yhtäläisen politiikan kohteeksi.</p><p>--------------------------------------------</p><p><a href="https://www.reuters.com/article/us-china-oil-yuan-exclusive/exclusive-china-taking-first-steps-to-pay-for-oil-in-yuan-this-year-sources-idUSKBN1H51FA" title="https://www.reuters.com/article/us-china-oil-yuan-exclusive/exclusive-china-taking-first-steps-to-pay-for-oil-in-yuan-this-year-sources-idUSKBN1H51FA">https://www.reuters.com/article/us-china-oil-yuan-exclusive/exclusive-ch...</a></p><p><a href="https://www.austrade.gov.au/News/Economic-analysis/australias-export-performance-in-fy2017" title="https://www.austrade.gov.au/News/Economic-analysis/australias-export-performance-in-fy2017">https://www.austrade.gov.au/News/Economic-analysis/australias-export-per...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ...vientiä suuresti lisäämällä

USA haluaa hoitaa kauppavajeen Kiinan kanssa kuntoon viemällä Kiinaan jalostamattomia energiatuotteita, jalostamattomia maataloustuotteita, jalostamattomia kaivosteollisuuden tuotteita... Yhdysvallat sitten ostaa Kiinasta jalostettuja tuotteita, maksaa niistä raaka-aineillaan. Kauppataseen alijäämä ei tule poistumaan, eikä neuvotteluissa enää USA:n neuvottelijoilla ole tavoitteenakaan kuin suunnilleen puolittaa vaje. Koska dollari on niin luotettu ja käypä valuutta (jolla maailman raaka-aineet ostetaan, kuten raakaöljy), USA voi ylläpitää tällaista vajetta. Mutta joskus dollari tulee menettämään johtoasemansa, jolloin USA:n Kiinan tuonnin vastineeksi pitäisi löytyä enemmän vietävää tai muuten elintaso laskee (dollari heikkenee, tuonti Kiinasta vähenee, koska kiinalaisille ei enää ole antaa vastinetta teollisuustuotteistaan). Kun dollari menettää ylivaltansa, USA:n pakotteiden teho heikkenee paljon. USA:n pakotteiden nykyteho nähtiin huhtikuussa, kun Rusal laitettiin pakotteiden kohteeksi. Rusalin toimittajat ja asiakkaat pelkäsivät toissijaisia pakotteita, pankit kieltäytyivät yhteistyöstä, ja joka tapauksessa asiakkaiden maksut menisivät tileille, jotka jäädytettäisiin eli Rusal ei saisi rahaa myynnistään. Metallipörssi, velanhaltijat, sähköntoimittajat, kukaan ei saa olla yhteistyössä, jollei halua itse pakotteiden kohteeksi ja näin dollaritalouden ulkopuolelle (ja ilman dollareita pirun hankala ostaa raaka-aineita, toimia pankkina...). Sittemmin USA antoi lisäaikaa Rusalista irtipääsemiseen ja kertoi, ettei toissijaisia pakotteita ole tulossa ulkomaisille yrityksille. Tätä ennen alumiinioksidin ja alumiinin hinta oli noussut voimakkaasti. Iran-pakotteisiin ei tällaisia myönnytyksiä USA:sta ole odotettavissa, vaan eurooppalaisiin yrityksiin toissijaiset pakotteet ovat kohdistumassa. Siksi Bruno Le Mairen esitys, että EU:n pitäisi korvata USA:n pakotteiden EU:n yrityksille aiheuttamat menetykset, jotta ne voisivat jatkaa liiketoimintaansa Iranin kanssa, on aivan älytön aivopieru. Sellaisia summia ei tietenkään EU:n eikä jäsenmaiden budjeteista löydy, eikä kannattaisi sellaisia summia edes käyttää, vaikka löytyisi. Iran vaatii EU:ta maksamaan täysimääräiset korvaukset USA:n vetäytymisestä sille aiheutuvista menetyksistä tai muuten Irankin vetäytyy. Tällaiseen ei tietenkään pidä suostua, mutta varovaisen myönteistä signaalia tähän suuntaan on jostain syystä tullut. Venäjältä ja Kiinalta (JCPOA:n muut allekirjoittajat) Iran ei edes viitsi kysyä korvauksia, koska ne eivät ole mitään korvaamassa.

Viikonloppuna uutisoitiin maiden päässeen sopimukseen, mutta oikeasti sopimusta ei ollut olemassa. Kauppasota laitettiin tauolle, Mnuchin sanoi. Jos tällainen sopimus allekirjoitettaisiin, USA vapaaehtoisesti antautuisi Kiinan raaka-ainetoimittajaksi.

Perverssiä tässä on se, että Kiinan pitäisi olla se kurja kehitysmaa virallisten luokitusten mukaan, ja USA:n teollisuusmaa.

Australiasta on tullut Kiinan (ja muiden Aasian "kehitysmaiden") raaka-ainereservaatti. Australian koko viennistä (kaikkiin maihin) valmistavan teollisuuden (manufactures) osuus oli 11,8 % ja laskussa.

"Teollisuusmaa" Australia viee rautamalmia, raakaöljyä, kivihiiltä, maakaasua, kivennäisiä, maanviljelyn tuotteita, maatalouden tuotteita, kultaa, kuparimalmia ja vehnää jalostettavaksi ja käytettäväksi Aasian "kehitysmaissa" ja Japanissa (joka on ainoa ei-eurooppalainen virallinen "teollisuusmaa" maailmassa). Australian tärkeimpiä "vientituotteita" on myös aasialaisten "kehitysmaalaisten" maksullinen opiskelu ja eläminen englanninkielisessä yhteiskunnassa Australiassa. Myös tavallinen matkailu tuoo Australialle "vientituloja" runsaasti.

Haluaako Trump ja häntä äänestäneet todella tehdä USA:sta Australian kaltaisen maan, jossa ei ole jalostavaa vientiteollisuutta? Käsittääkseni äänestäjät äänestivät häntä juuri siksi, että USA:sta tehtäisiin jälleen mahtava teollisuusmaa ja laitettaisiin Kiinalle kampoihin. Nyt on käymässä juuri päinvastoin. On aivan typerää politiikkaa USA:n kannalta keskittyä johonkin dollarilukuun, jolla Kiinan halutaan vähentävän vajetta ostamalla USA:sta raaka-aineita Kiinan teollisuutta palvelemaan, ja olla keskittymättä rakenteellisiin ongelmiin. Kiinalla ei kyllä ole aikomusta koskaan päästää ulkomaisia yrityksiä valtaamaan Kiinan markkinoita, vaan he vetävät aina kotiinpäin. Kiinalla on "Made in China 2025" -strategia, jonka mukaan kaikessa tärkeässä tulevaisuuden ja nykyisyyden korkeassa tekniikassa halutaan saavuttaa omavaraisuus. Keinoina mm. valtiojohtoinen vakoilu ja strategisten yritysten osto. Euroopastakin on myyty Kiinaan arvokasta osaamista tämän strategian toteutukseen. Yrityksen omistaja hyötyy, mutta Eurooppa yhteiskuntana ja taloutena taantuu ja heikentyy. Mutta onko vapaalla yhteiskunnalla oikeutta estää vapaiden ihmisten omien aikaansaannosten (tosin monesti kehityksessä on julkinen raha ollut osallisena) kauppoja, mietitään. Kiina ei ikinä sallisi tällaisen kaupan toteutumista toisin päin. Kiinalla on valttinaan korkean teknologian tuotteissa tarvittavien ns. harvinaisten maametallien tuotannon melkein monopoli.

USA voi poistaa kauppavajeen Kiinan-kaupassa halutessaan, mutta se vaatii kovaa politiikkaa. Helpompaa olisi ollut aikoinaan estää kaikki investoinnit ja tuotannonsiirrot Kiinaan. Nyt tulisi raju välimenovaihe, kun USA laittaisi kommunistidiktatuurit Kuuban ja Kiinan samalle viivalle ja yhtäläisen politiikan kohteeksi.

--------------------------------------------

https://www.reuters.com/article/us-china-oil-yuan-exclusive/exclusive-china-taking-first-steps-to-pay-for-oil-in-yuan-this-year-sources-idUSKBN1H51FA

https://www.austrade.gov.au/News/Economic-analysis/australias-export-performance-in-fy2017

]]>
6 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255741-usa-haluaa-pienentaapoistaa-kauppavajeen-kiinan-kaupassa-raaka-aineiden#comments Kiina Kiina ja Yhdysvallat Maailmankauppa Yhdysvallat Wed, 23 May 2018 18:13:23 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255741-usa-haluaa-pienentaapoistaa-kauppavajeen-kiinan-kaupassa-raaka-aineiden
Kiinassa Karl Marx saa uuden muodon sovinnon raameista* http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254873-kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon-sovinnon-raameista <p><a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Karl-Marxin-syntymästä-kulunut-tänään-200-vuotta/1192908">200</a> vuotta sitten, 5.5.1818 saksalainen yhteiskuntafilosofi <strong>Karl Marx</strong> syntyi &ndash; Marx aloitti pohdiskelun yhteisöstä, jossa suuri enemmistö (yhteiskunta) omistaa kaiken. Sosialismi sai siivet &ndash; oli hienoa, jos kaikilla olisi kaikkea, vaikka <em>niukastikin </em>[1. Ei olisi tuloeroja, &hellip; lääkäri saisi saman kuin toinen korjaaja &ndash; puimakoneiden<em> korjaaja</em> !** ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kommunismi ei eilen, eikä tänäänkän onnistunut &ndash; paitsi Kiinassa. Miksi ei onnistunut muualla kuin Kiinassa? Siksi koska evoluutio </strong>[2<strong>, joka rakensi kilpailun &ndash; &rdquo;ei hyväksynyt sitä &ndash; ihmisille&rdquo;, mitä? Eivätkö kiinalaiset ole sitten ihmisiä, kyllä ja mitä suuremmassa määrin. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Me olemme kilpailijoita, koska kaikille ei pidä riittääkään kaikkea</strong></p><p>Jos kaikille riittäisi kaikkea, vieläpä kiihtyvästi &ndash; kuten nyt on maailman meno [3 &ndash; ei yksi maapallo riitä [4, kun meitä on yhä <em>enemmän</em> ja osa elää yhä <em>pidempään</em>. Evoluutio ei halunnut näin. Evoluutio haluaa toteuttaa <em>sopeutuvamman</em> [5 lakia.</p><p><strong>Karl Marx oli pääomapohdiskelija</strong> &ndash; hän mietti miten omaisuus ja kyky sen hallintaan kohdistuivat harvoihin, tehtynä ja junailtuna &ndash; omaisuus oli jotenkin niin hienoa, ettei sitä voinut sallia kaikille. Työ ja omistaminen eivät kohdanneet ja se oli Marxin mielestä syvällisen mietinnän paikka.</p><p><strong>Piti olla luokitus &ndash; elimme luokkayhteiskunta</strong>, kuten itseasiassa nykyäänkin. Luokkajako tänään on verhotumpi &ndash; olemme osaajia, näyttäjiä ja vertailijoita. Toisilla on &ndash; tosilla ei ja siihen väliin jää suuri massa, joka elättää kaikki. Nyt eletään <em>näyttö- ja vertailutaloutta</em> [6.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[Yllätys!]</p><p><strong>Proletariaatin diktatuuri on kehittynyt jo miljoonia vuosia sitten!</strong></p><p>Yllättäen kommunismi, pääomien hallinta &ndash; työ ja sen johtaminen ovat jo valtatekijä. Ei meissä ihmisissä, mutta muualla, missä? Muurahaiskoloniat pääsäännöllä ovat &rdquo;täydellisesti työläisten hallussa&rdquo;.</p><p>Muurahaisyhteiskunnassa vain yksi nauttii lisääntymisen oikeudesta, jolloin tämä munintakone tuottaa 99,9 prosenttisesti hedelmättömiä sisaruksia &ndash; työläisiksi, jotka määräävät kaiken. Valta on työläisillä ja heidän hajureseptoreillaan. Evoluutio loi kilpailu edellä yhteiskuntamallin muurahaisille, jossa on ylivertaisuuden makua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aikanaan satiirikko ja kirjailija Kurt Vonnegut </strong>[7<strong> kirjoitti &rdquo;viruksista&rdquo;!</strong></p><p>Vonnegut: &rdquo; &hellip; Oli Kiina, joka kärsi lisääntymisestä, heitä syntyi niin paljon, etteivät mahtuneet määrätylle alueelleen &ndash; maantieteelliset rajat ahdistivat. Kiinalaiset keksivät pienentää itseään, tehden koko ajan ennätyksiä ja näin mahtui yhä enemmän kiinalaisia rajojensa sisään &hellip; kunnes rajat ylittyivät &hellip; ja New Yorkin Manhattanille levisi uusi outo ja tuntematon virus &ndash; kiinalaiset olivat saavuttaneet pienuuden huippunsa ja maailma oli heidän &hellip; &rdquo; -osapuilleen näin Kurt Vonnegut kirjoitti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt Kiina juhli</strong>[i]<strong> näyttävästi Marxin syntymän 200-vuotispäivää</strong></p><p>[ ~ <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kiinan-xi-ylisti-vuolaasti-marxia-ja-kommunismia-ristiriita-maan-nykytilaan-melkoinen/6893258#gs.Msi2c_0">https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kiinan-xi-ylisti-vuolaasti-marxia-ja-kommunismia-ristiriita-maan-nykytilaan-melkoinen/6893258#gs.Msi2c_0</a> - ] ote linkin alta &ndash; kts. **</p><p>... Tähän kulminoituu hätkähdyttävästi kaksi toisistaan irrallista (?) asiaosiota:</p><p>Kiinan nykyisen kaupallisuuden ja jättitoimeliaisuuden käynnistäjän, edesmenneen <strong>Deng Xiaopingin</strong> arvoituksellinen lause vuosikymmenien takaa - &quot;<em>Menkää ja rikastukaa</em>&quot; [8 ... Toinen asiakokonaisuus oli Kiinan päätös purkaa presidenttiytensä kahden virkakauden rajoite. Miten nämä kaksi asiaa vaikuttavat yhdessä?</p><p>&hellip;</p><p>[8 &rdquo; &hellip; [2014] .. monin mittarein, aina suuresti huolestuttaviin ympäristöongelmiin saakka. Kiina aloitti vaurastumisensa Dengin sanoin &rdquo;<em>Menkää ja rikastukaa</em>&rdquo; &ndash; tosin moni ei tänäänkään saata oivaltaa, että rikastuminen saattoi merkitä Dengille jotain muuta (-kin) kuin <em>lännenmiehen näyttö- ja vertailutalous</em> &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/hongkongilaisittain-made-in-china.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/hongkongilaisittain-made-in-china.html</a> -</p><p>[** &rdquo; &hellip; Presidentti <strong>Xi Jinping</strong> lausui juhlapuheessaan pitävänsä Marxia Kiinan nykykasvun voimaannuttajana, inspiraationa ja Marxia aikamme suurimpana ajattelijana &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Dengin lause ja kehote oli arvoitus</strong></p><p>Kiina etsii vastausta tuohon nykymuotoisen käynnistäjänsä kehotteeseen. Mikä se voisi olla? Lännenmies kokee sen yksioikoisesti maallisena rikastumisen tavoitteluna, kuten moni nykyinen kiinalainenkin &ndash; <em>pitää saada enemmän ja nopeammin</em> &ndash; onhan lännestä omaksuttu tuo kohtalokas näyttämisen ja vertailun talousajattelu. Kiinassa myydään esimerkiksi eniten Ferrareita &ndash; näyttötalouden nelipyöräisiä ikoneita.</p><p>Deng saattoi tarkoittaa <em>henkistä rikkautta</em>, sitä kuuluisaa kiinalaisen ajatusmaailman jatkumoa, joka oli ja on osin jatkunut pisimpään maailmassa &ndash; korkeakulttuurina, perheen ja suvun yhteytenä kuin myös virkamiehistön kunniallisuutena ja ylpeytenä oikeudenmukaisuudestaan.</p><p>Deng pukeutui ajassaan vielä kuin <strong>Mao Zedong</strong>, joka on nykyisen Kiinan perustaja &ndash; Maon kasvokuvan ollen yhä Kielletyn kaupungin portin yläpuolella [Kuva 2.] kuin myös setelirahoissa &ndash; yhä &hellip; kuten ihmisjono, joka jatkuu jatkuistaan Maon Mausoleumiin &ndash; ihmiset haluavat yhä nähdä &rdquo;luojansa&rdquo; - kuolleenakin, vaikka Maon Punaista kirjaa [9 ei enää paljon lueta.</p><p>&hellip;</p><p>[9 Maon Punainen kirja &hellip; ~ <a href="http://sosialismi.net/kirjasto/muut/Mao%20Zedong%20-%20Punainen%20kirja.pdf">http://sosialismi.net/kirjasto/muut/Mao%20Zedong%20-%20Punainen%20kirja.pdf</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Menkää ja rikastukaa &hellip;</strong></p><p>&hellip; näkemään ja <em>kokemaan</em>, ettei kaikkea voi koskaan riittää kaikille &ndash; jos haemme vain maallista kasvua ja sillekin kasvua [10. Deng halusi rikastumiskehotteellaan avata silmät, että meille on määrätty kullekin osuutemme, joka on tasapainossa luonnon, sen ympäristön kanssa [11, joka antaa meille <em>elämän</em>.</p><p>Rikastuminen oli heräämistä nähdä niukkuus, siihen tyytyminen, mutta elämän ilon tunnustaminen &ndash; vähemmästäkin. Deng halusi tasa-arvoisemman maailman, jossa Kiina voisi olla esimerkki. Nyt Kiina on maailman suurin talous [12 ja ottanut/ ottamassa oman osuutensa [1,4/7,7], joillain ollen kuitenkin vielä &rdquo;liikaa&rdquo; - niin Kiinassa kuin muualla ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä Kiinan presidenteille ojennettu kahden kauden purku?</strong></p><p>[&rdquo;Kiinan presidentin valtakausien rajoitusten poistaminen herättää kovaa arvostelua &ndash; &rdquo;Nyt minusta todella tuntuu, kuin asuisin Pohjois-Koreassa&rdquo; &hellip; &rdquo; -HS-otsikointi! ...~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005583225.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005583225.html</a> - ]</p><p>Kiinalla on nyt suuret tavoitteet. Kiinan on otettava väkevä ote omiin sisäisiin ongelmiin &ndash; ympäristö [13, työ [14 ja kansallinen yhteenkuuluvuus. Kiinan on otettava tienviitoittajan rooli.</p><p>&hellip; nykyinen paljolti <em>sotimalla</em> ylläpidetty maailmanpoliisiroolitus on illassaan [15 &ndash; sotimalla ei rakenneta yhteistä maailmaa, jonka pitäisi riittää kaikille. Tämä edellyttää vahvaa otetta johtajalta, jota ei voi rajoittaa &ndash; aikanaan Mao teki historiaa hyvässä ja pahassa kuolemaansa asti &hellip; Nyt elämme jo kiinalaisten vuosisataa [Kuva 1.]. Kahden kauden purussa ei mainita sanallakaan kehenkään eikä mihinkään &ndash; henkilöön.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>[*<strong> Yllättävä Ekstra</strong></p><p>Tänään on kulunut 100 vuotta siitä, kun myöhempi Suomen presidentti <strong>Kyösti Kallio</strong> piti kuuluisan <em>sovinnonpuheen</em> [16 Suomelle ja suomalaisille &ndash; olihan juuri Saksan sotakoneen maihinnousun vauhdittamana päättynyt verinen sisällissotamme, jossa punainen nousi hakemaan <em>oikeuksiaan</em> ja valkoinen taas halusi säilyttää omiaan.</p><p>Kyseessä oli omistus, omistaminen &ndash; työ, voiton ja työnteko/ voitonjako &hellip; kuinka osuva yhteensattuma, sillä sosialismin kuningasajattelija Marx syntyi tuosta sovinnonpuheesta tasan 100 vuotta aiemmin!</p><p><strong>Olemmeko me suomalaiset nyt sovinnon ansainneita?</strong> Olemmeko valmiit sovintoon, kun tuloerot ovat revenneet ääripäistään &ndash; vaikka liki kaikki ovat päässeet omistamisen makuun, mutta lopulta suurimman osan omistaa se pienin ihmisryhmä &hellip;</p><p><strong>Entä Kiina, jossa nyt <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10190872">ylistetään</a> toistaiseksi (teoreettista) kiinalaiskehityksen alla olevaa marxismia?</strong> Ollaanko siellä lähellä omaa sovintoa ympäristön ja kanssaihmisten kanssa, kun sielläkin tuloerot ovat revenneet maailmanennätysluokkaan.</p><p>Olisiko Dengin oppi ollut sittenkin niin, että maistakaa ensin lännenmiehen rikkautta &ndash; maallista rikkautta, ja oppikaa siitä, <em>ettei se ole kestävän kehityksen tie?</em> ---</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15274556/kiinassa-marx-saa-uuden-muodon-sovinnon-raameista">24</a> T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/892415230968405/">FB</a> BLOG 168849</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> marx_05052018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 05052018</p><p>&nbsp;</p><p>958_<strong>8</strong>108</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 200 vuotta sitten, 5.5.1818 saksalainen yhteiskuntafilosofi Karl Marx syntyi – Marx aloitti pohdiskelun yhteisöstä, jossa suuri enemmistö (yhteiskunta) omistaa kaiken. Sosialismi sai siivet – oli hienoa, jos kaikilla olisi kaikkea, vaikka niukastikin [1. Ei olisi tuloeroja, … lääkäri saisi saman kuin toinen korjaaja – puimakoneiden korjaaja !** ---

 

Kommunismi ei eilen, eikä tänäänkän onnistunut – paitsi Kiinassa. Miksi ei onnistunut muualla kuin Kiinassa? Siksi koska evoluutio [2, joka rakensi kilpailun – ”ei hyväksynyt sitä – ihmisille”, mitä? Eivätkö kiinalaiset ole sitten ihmisiä, kyllä ja mitä suuremmassa määrin.

 

Me olemme kilpailijoita, koska kaikille ei pidä riittääkään kaikkea

Jos kaikille riittäisi kaikkea, vieläpä kiihtyvästi – kuten nyt on maailman meno [3 – ei yksi maapallo riitä [4, kun meitä on yhä enemmän ja osa elää yhä pidempään. Evoluutio ei halunnut näin. Evoluutio haluaa toteuttaa sopeutuvamman [5 lakia.

Karl Marx oli pääomapohdiskelija – hän mietti miten omaisuus ja kyky sen hallintaan kohdistuivat harvoihin, tehtynä ja junailtuna – omaisuus oli jotenkin niin hienoa, ettei sitä voinut sallia kaikille. Työ ja omistaminen eivät kohdanneet ja se oli Marxin mielestä syvällisen mietinnän paikka.

Piti olla luokitus – elimme luokkayhteiskunta, kuten itseasiassa nykyäänkin. Luokkajako tänään on verhotumpi – olemme osaajia, näyttäjiä ja vertailijoita. Toisilla on – tosilla ei ja siihen väliin jää suuri massa, joka elättää kaikki. Nyt eletään näyttö- ja vertailutaloutta [6.

 

[Yllätys!]

Proletariaatin diktatuuri on kehittynyt jo miljoonia vuosia sitten!

Yllättäen kommunismi, pääomien hallinta – työ ja sen johtaminen ovat jo valtatekijä. Ei meissä ihmisissä, mutta muualla, missä? Muurahaiskoloniat pääsäännöllä ovat ”täydellisesti työläisten hallussa”.

Muurahaisyhteiskunnassa vain yksi nauttii lisääntymisen oikeudesta, jolloin tämä munintakone tuottaa 99,9 prosenttisesti hedelmättömiä sisaruksia – työläisiksi, jotka määräävät kaiken. Valta on työläisillä ja heidän hajureseptoreillaan. Evoluutio loi kilpailu edellä yhteiskuntamallin muurahaisille, jossa on ylivertaisuuden makua.

 

Aikanaan satiirikko ja kirjailija Kurt Vonnegut [7 kirjoitti ”viruksista”!

Vonnegut: ” … Oli Kiina, joka kärsi lisääntymisestä, heitä syntyi niin paljon, etteivät mahtuneet määrätylle alueelleen – maantieteelliset rajat ahdistivat. Kiinalaiset keksivät pienentää itseään, tehden koko ajan ennätyksiä ja näin mahtui yhä enemmän kiinalaisia rajojensa sisään … kunnes rajat ylittyivät … ja New Yorkin Manhattanille levisi uusi outo ja tuntematon virus – kiinalaiset olivat saavuttaneet pienuuden huippunsa ja maailma oli heidän … ” -osapuilleen näin Kurt Vonnegut kirjoitti.

 

Nyt Kiina juhli[i] näyttävästi Marxin syntymän 200-vuotispäivää

[ ~ https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kiinan-xi-ylisti-vuolaasti-marxia-ja-kommunismia-ristiriita-maan-nykytilaan-melkoinen/6893258#gs.Msi2c_0 - ] ote linkin alta – kts. **

... Tähän kulminoituu hätkähdyttävästi kaksi toisistaan irrallista (?) asiaosiota:

Kiinan nykyisen kaupallisuuden ja jättitoimeliaisuuden käynnistäjän, edesmenneen Deng Xiaopingin arvoituksellinen lause vuosikymmenien takaa - "Menkää ja rikastukaa" [8 ... Toinen asiakokonaisuus oli Kiinan päätös purkaa presidenttiytensä kahden virkakauden rajoite. Miten nämä kaksi asiaa vaikuttavat yhdessä?

[8 ” … [2014] .. monin mittarein, aina suuresti huolestuttaviin ympäristöongelmiin saakka. Kiina aloitti vaurastumisensa Dengin sanoin ”Menkää ja rikastukaa” – tosin moni ei tänäänkään saata oivaltaa, että rikastuminen saattoi merkitä Dengille jotain muuta (-kin) kuin lännenmiehen näyttö- ja vertailutalous … ” ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/hongkongilaisittain-made-in-china.html -

[** ” … Presidentti Xi Jinping lausui juhlapuheessaan pitävänsä Marxia Kiinan nykykasvun voimaannuttajana, inspiraationa ja Marxia aikamme suurimpana ajattelijana … ”

 

Dengin lause ja kehote oli arvoitus

Kiina etsii vastausta tuohon nykymuotoisen käynnistäjänsä kehotteeseen. Mikä se voisi olla? Lännenmies kokee sen yksioikoisesti maallisena rikastumisen tavoitteluna, kuten moni nykyinen kiinalainenkin – pitää saada enemmän ja nopeammin – onhan lännestä omaksuttu tuo kohtalokas näyttämisen ja vertailun talousajattelu. Kiinassa myydään esimerkiksi eniten Ferrareita – näyttötalouden nelipyöräisiä ikoneita.

Deng saattoi tarkoittaa henkistä rikkautta, sitä kuuluisaa kiinalaisen ajatusmaailman jatkumoa, joka oli ja on osin jatkunut pisimpään maailmassa – korkeakulttuurina, perheen ja suvun yhteytenä kuin myös virkamiehistön kunniallisuutena ja ylpeytenä oikeudenmukaisuudestaan.

Deng pukeutui ajassaan vielä kuin Mao Zedong, joka on nykyisen Kiinan perustaja – Maon kasvokuvan ollen yhä Kielletyn kaupungin portin yläpuolella [Kuva 2.] kuin myös setelirahoissa – yhä … kuten ihmisjono, joka jatkuu jatkuistaan Maon Mausoleumiin – ihmiset haluavat yhä nähdä ”luojansa” - kuolleenakin, vaikka Maon Punaista kirjaa [9 ei enää paljon lueta.

[9 Maon Punainen kirja … ~ http://sosialismi.net/kirjasto/muut/Mao%20Zedong%20-%20Punainen%20kirja.pdf -

 

Menkää ja rikastukaa …

… näkemään ja kokemaan, ettei kaikkea voi koskaan riittää kaikille – jos haemme vain maallista kasvua ja sillekin kasvua [10. Deng halusi rikastumiskehotteellaan avata silmät, että meille on määrätty kullekin osuutemme, joka on tasapainossa luonnon, sen ympäristön kanssa [11, joka antaa meille elämän.

Rikastuminen oli heräämistä nähdä niukkuus, siihen tyytyminen, mutta elämän ilon tunnustaminen – vähemmästäkin. Deng halusi tasa-arvoisemman maailman, jossa Kiina voisi olla esimerkki. Nyt Kiina on maailman suurin talous [12 ja ottanut/ ottamassa oman osuutensa [1,4/7,7], joillain ollen kuitenkin vielä ”liikaa” - niin Kiinassa kuin muualla ---

 

Entä Kiinan presidenteille ojennettu kahden kauden purku?

[”Kiinan presidentin valtakausien rajoitusten poistaminen herättää kovaa arvostelua – ”Nyt minusta todella tuntuu, kuin asuisin Pohjois-Koreassa” … ” -HS-otsikointi! ...~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005583225.html - ]

Kiinalla on nyt suuret tavoitteet. Kiinan on otettava väkevä ote omiin sisäisiin ongelmiin – ympäristö [13, työ [14 ja kansallinen yhteenkuuluvuus. Kiinan on otettava tienviitoittajan rooli.

… nykyinen paljolti sotimalla ylläpidetty maailmanpoliisiroolitus on illassaan [15 – sotimalla ei rakenneta yhteistä maailmaa, jonka pitäisi riittää kaikille. Tämä edellyttää vahvaa otetta johtajalta, jota ei voi rajoittaa – aikanaan Mao teki historiaa hyvässä ja pahassa kuolemaansa asti … Nyt elämme jo kiinalaisten vuosisataa [Kuva 1.]. Kahden kauden purussa ei mainita sanallakaan kehenkään eikä mihinkään – henkilöön.

 

...

[* Yllättävä Ekstra

Tänään on kulunut 100 vuotta siitä, kun myöhempi Suomen presidentti Kyösti Kallio piti kuuluisan sovinnonpuheen [16 Suomelle ja suomalaisille – olihan juuri Saksan sotakoneen maihinnousun vauhdittamana päättynyt verinen sisällissotamme, jossa punainen nousi hakemaan oikeuksiaan ja valkoinen taas halusi säilyttää omiaan.

Kyseessä oli omistus, omistaminen – työ, voiton ja työnteko/ voitonjako … kuinka osuva yhteensattuma, sillä sosialismin kuningasajattelija Marx syntyi tuosta sovinnonpuheesta tasan 100 vuotta aiemmin!

Olemmeko me suomalaiset nyt sovinnon ansainneita? Olemmeko valmiit sovintoon, kun tuloerot ovat revenneet ääripäistään – vaikka liki kaikki ovat päässeet omistamisen makuun, mutta lopulta suurimman osan omistaa se pienin ihmisryhmä …

Entä Kiina, jossa nyt ylistetään toistaiseksi (teoreettista) kiinalaiskehityksen alla olevaa marxismia? Ollaanko siellä lähellä omaa sovintoa ympäristön ja kanssaihmisten kanssa, kun sielläkin tuloerot ovat revenneet maailmanennätysluokkaan.

Olisiko Dengin oppi ollut sittenkin niin, että maistakaa ensin lännenmiehen rikkautta – maallista rikkautta, ja oppikaa siitä, ettei se ole kestävän kehityksen tie? ---

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 168849

 

DOC marx_05052018.doc – OpenOffice Writer

PVM 05052018

 

958_8108

]]>
50 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254873-kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon-sovinnon-raameista#comments Karl Marx Kiina Kommunismi Proletariaatti Sosialismi Sat, 05 May 2018 08:09:07 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254873-kiinassa-karl-marx-saa-uuden-muodon-sovinnon-raameista
Tunteiden monitorointia Kiinassa http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254753-tunteiden-monitorointia-kiinassa <p>Kiina jättää muiden maiden valvontakoneistot varjoonsa pitkällä kaulalla. Olen kirjoittanut aikaisemminkin valvonnasta julkisilla paikoilla ja kodeissa, sekä huolestunut kehityssuunnasta myös kotimaan kamaralla mm. terveystietojen kaupallistamisen osalta. Nyt mennään kuitenkin pykälää syvemmälle - aivotoiminnan monitorointiin. Jep - luit oikein.</p> <p>Tänään törmäsin uutiseen, joka nostaa rimaa entisestään. Kiina ei pelkästään ole varoittava esimerkki valvontalakien puutteesta, vaan myös pelottava esimerkki yksityisyyden täydellisestä hukkaamisesta kontrollin ehdoilla.</p> <p>Ihmisen tunteet kun ovat hyvin yksityisiä, eivätkä ne kuulu kenellekään enempää kuin haluamme niistä ulospäin kertoa, saati työnantajillemme. Kiinassa tämä on kuitenkin arkipäivää joissakin yrityksissä. Työntekijöitä velvoitetaan pitämään sensoreita, joiden kautta analysoidaan työntekijän tuntemuksia työpäivän aikana. Aivot ovat vielä suurelta osin mysteeri, mutta herkillä sensoreilla voidaan karkealla tasolla nähdä eri aivoalueiden aktiivisuuden perusteella, millaisia tuntemuksia tarkkailtava henkilö saattaa käydä parhaillaan läpi.</p> <p>Ja näiden sensorien välittämän tiedon perusteella työnantaja voi puuttua työntekijän työsuoritukseen tai vaikkapa vaihtaa työntekijän toiseen rooliin. Tämä on niin monella tavalla väärin, että en edes yritä analysoida mihin kaikkeen tämä voi johtaa. Sen sijaan, kerro sinä; suostuisitko siihen, että työnantaja analysoisi tunteitasi työpäivän aikana sensoreiden avulla?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Uutinen aiheesta: <a href="https://gizmodo.com/companies-in-china-are-using-brain-sensors-to-monitor-e-1825651539">https://gizmodo.com/companies-in-china-are-using-brain-sensors-to-monitor-e-1825651539</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina jättää muiden maiden valvontakoneistot varjoonsa pitkällä kaulalla. Olen kirjoittanut aikaisemminkin valvonnasta julkisilla paikoilla ja kodeissa, sekä huolestunut kehityssuunnasta myös kotimaan kamaralla mm. terveystietojen kaupallistamisen osalta. Nyt mennään kuitenkin pykälää syvemmälle - aivotoiminnan monitorointiin. Jep - luit oikein.

Tänään törmäsin uutiseen, joka nostaa rimaa entisestään. Kiina ei pelkästään ole varoittava esimerkki valvontalakien puutteesta, vaan myös pelottava esimerkki yksityisyyden täydellisestä hukkaamisesta kontrollin ehdoilla.

Ihmisen tunteet kun ovat hyvin yksityisiä, eivätkä ne kuulu kenellekään enempää kuin haluamme niistä ulospäin kertoa, saati työnantajillemme. Kiinassa tämä on kuitenkin arkipäivää joissakin yrityksissä. Työntekijöitä velvoitetaan pitämään sensoreita, joiden kautta analysoidaan työntekijän tuntemuksia työpäivän aikana. Aivot ovat vielä suurelta osin mysteeri, mutta herkillä sensoreilla voidaan karkealla tasolla nähdä eri aivoalueiden aktiivisuuden perusteella, millaisia tuntemuksia tarkkailtava henkilö saattaa käydä parhaillaan läpi.

Ja näiden sensorien välittämän tiedon perusteella työnantaja voi puuttua työntekijän työsuoritukseen tai vaikkapa vaihtaa työntekijän toiseen rooliin. Tämä on niin monella tavalla väärin, että en edes yritä analysoida mihin kaikkeen tämä voi johtaa. Sen sijaan, kerro sinä; suostuisitko siihen, että työnantaja analysoisi tunteitasi työpäivän aikana sensoreiden avulla?

 

Uutinen aiheesta: https://gizmodo.com/companies-in-china-are-using-brain-sensors-to-monitor-e-1825651539

]]>
5 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254753-tunteiden-monitorointia-kiinassa#comments Dystopia Kiina Orwell Tiedustelulait Wed, 02 May 2018 13:56:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254753-tunteiden-monitorointia-kiinassa