koulukiusaaminen http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132628/all Wed, 10 Apr 2019 10:59:11 +0300 fi Vihapuhe ja koulukiusaaminen paljastavat inhimillisen pahuuden http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273959-vihapuhe-ja-koulukiusaaminen-paljastavat-inhimillisen-pahuuden <p>Mitä se vihapuhe oikeasti on?</p> <p>Asiaa on puitu lukuisissa kirjoituksissa, artikkeleissa, blogeissa ja TV- ja radio-ohjelmissa, mutta minusta jotenkin hurskastelevasti &nbsp;ja vain asian pintaa raapien. Aivan niinkuin niillä jotka asiasta kirjoittavat ja puhuvat olisi itselläänkin jotain salattavaa, jotain sisäistä tuskaa tai omantunnon pistosta, mitä ei voi paljastaa. Siksi selittelyt tuntuvat politikkojen kiertelyltä ja kaartelulta tai rikollisen rikollisten tekojensa selittelyltä. Tämäkin on luonnollista, sillä kyseessä on rikos johon kaikki ovat syyllisiä. Pahuus on siellä meidän sisällämme, emmekä voi päästä siitä eroon.&nbsp; Vihapuhe ja koulukiusaaminen ovat syvimmältä olemukseltaan ihmisen luonnollista sisäistä pahuutta<br />&nbsp;</p> <hr /><p>Vihapuhe ei itsessään ole pahuutta, mutta vihapuhe paljastaa ihmisen sisällä olevan pahuuden. Kaikissa ihmisissä on sisällään sekä pahuutta, että hyvyyttä, mutta varsinkin se pahuus pyritään normaalisti pitämään piilossa.</p> <p>Ihmisen pahuutta on pyritty hillitsemään ja hallitsemaan siitä asti kun ihminen on elänyt yhteisöissä, ensin pienemmissä ja sitten aina suuremmissa yhteisöissä. Pahuus on erittäin haitallinen asia yhteisön sisällä, koska se vahingoittaa toisia yhteisön jäseniä. Yhteisön ulkopuolisiin sen sijaan on ollut moraalisesti oikein kohdistaa pahuutta, koska se ei vaaranna yhteisön muita jäseniä.</p> <p>Erilaiset lait, säädökset ja yhteisön sisäiset kirjoittamattomat lait, tabut, tai moraalikoodit on tarkoitettu pitämään ihmisen pahuutta kurissa, ne auttavat ihmistä pitämään pahuuden sisällään. Myös uskonnot saarnaavat ihmisille näitä moraalikoodeja ja ne tarjoavat ihmisille myös jotain vastineeksi sille että tukahduttavat oman pahuutensa, ne tarjoavat yhteisön ja silmille näkymättömän kuvitteellisen jumalan tuomaa lohtua ja turvaa.</p> <hr /><p>Vihapuhe ei ole pahuutta, mutta se tuo esiin ihmisen sisäisen luontaisen pahuuden. Vihapuheen tarkoitus on panetella toista ihmistä tai ihmisryhmää, se on vihan lietsontaa, jonka tarkoitus on riistää vihapuheen kohteelta ihmisarvo ja yhteisön ja sen moraalikoodien tarjoama suoja.</p> <p>Kun ihminen menettää yhteisönsä tuoman turvan, hän muuttuu ulkopuoliseksi, lainsuojattomaksi, hän ei kuulu enää yhteisöön, niihin joita yhteisön kuuluu suojella, jolloin kohde altistuu lisää hänen ihmisarvoaan loukkaavalle kohtelulle muidenkin kuin vihapuhujan toimesta.</p> <p>Vihapuhuja antaa ikään kuin mallin muille ihmisille, oman ryhmänsä jäsenille, niillekin jotka ovat aiemmin onnistuneet pitämään oman sisäisen pahuutensa kurissa, se antaa&nbsp; niille jotka lasketaan yhteisöön kuuluviksi, luvan&nbsp; yhteisön ulkopuolisen vihapuheen kohteen, halventamiselle, kiusaamiselle ja kaikenlaiselle huonolle kohtelulle.</p> <p>Myös koulukiusaaminen tapahtuu juuri tällä samalla periaatteella. Kiusauksen kohteeksi valitaan joku joka on valmiiksi vähän erilainen, sitten hänet saadaan näillä valituilla tietyn tyyppisillä &quot;vihapuheilla&quot; näyttämään entistä enemmän ryhmän ulkopuoliselta, jolloin ryhmään kuuluviksi itsensä laskevat voivat rauhassa purkaa tähän kiusattavaan sen oman sisäisen pahuutensa jota he eivät voi kohdistaa ryhmänsä jäseniin, jotka ovat ryhmän suojelussa.</p> <hr /><p>Yleensä nämä vihapuheet ja kiusaamiset ovat omiaan vahvistamaan kiusaajien ja vihapuhujien ryhmää ja ryhmähenkeä, koska ryhmässään vihapuhuja tai kiusaaja tuntee olevansa turvassa, oman ryhmänsä suojeluksessa. Ryhmän ulkopuolisuus merkitsee sitä että on alttiina vaaroille. Varmistaakseen omaan ryhmäänsä kuulumisen ja ryhmän tuoman turvan, ryhmään kuuluvan tulee itsekin osallistua vihapuheisiin,&nbsp; valittujen ryhmän ulkopuolisten kiusattavien rääkkäämiseen.</p> <p>Ääritapauksissa kiusattu &nbsp;altistuu paitsi tälle vihapuhujien harjoittamalle henkiselle väkivallalle, myös ruumiilliselle väkivallalle, kiusaamisen seurauksena ja ryhmän ulkopuolelle jätettynä hän altistuu kaikenlaisille traumaperäisille sairauksille ja voi ruumiillisen väkivallan seurauksena menettää terveytensä ja jopa henkensä.</p> <p>Ääritapauksissa vihapuheet voivat johtaa myös veritekoihin, holocaustin, Ruandan kansanmurhan tai Bosnian muslimien joukkomurhien kaltaisiin tapauksiin.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä se vihapuhe oikeasti on?

Asiaa on puitu lukuisissa kirjoituksissa, artikkeleissa, blogeissa ja TV- ja radio-ohjelmissa, mutta minusta jotenkin hurskastelevasti  ja vain asian pintaa raapien. Aivan niinkuin niillä jotka asiasta kirjoittavat ja puhuvat olisi itselläänkin jotain salattavaa, jotain sisäistä tuskaa tai omantunnon pistosta, mitä ei voi paljastaa. Siksi selittelyt tuntuvat politikkojen kiertelyltä ja kaartelulta tai rikollisen rikollisten tekojensa selittelyltä. Tämäkin on luonnollista, sillä kyseessä on rikos johon kaikki ovat syyllisiä. Pahuus on siellä meidän sisällämme, emmekä voi päästä siitä eroon.  Vihapuhe ja koulukiusaaminen ovat syvimmältä olemukseltaan ihmisen luonnollista sisäistä pahuutta
 


Vihapuhe ei itsessään ole pahuutta, mutta vihapuhe paljastaa ihmisen sisällä olevan pahuuden. Kaikissa ihmisissä on sisällään sekä pahuutta, että hyvyyttä, mutta varsinkin se pahuus pyritään normaalisti pitämään piilossa.

Ihmisen pahuutta on pyritty hillitsemään ja hallitsemaan siitä asti kun ihminen on elänyt yhteisöissä, ensin pienemmissä ja sitten aina suuremmissa yhteisöissä. Pahuus on erittäin haitallinen asia yhteisön sisällä, koska se vahingoittaa toisia yhteisön jäseniä. Yhteisön ulkopuolisiin sen sijaan on ollut moraalisesti oikein kohdistaa pahuutta, koska se ei vaaranna yhteisön muita jäseniä.

Erilaiset lait, säädökset ja yhteisön sisäiset kirjoittamattomat lait, tabut, tai moraalikoodit on tarkoitettu pitämään ihmisen pahuutta kurissa, ne auttavat ihmistä pitämään pahuuden sisällään. Myös uskonnot saarnaavat ihmisille näitä moraalikoodeja ja ne tarjoavat ihmisille myös jotain vastineeksi sille että tukahduttavat oman pahuutensa, ne tarjoavat yhteisön ja silmille näkymättömän kuvitteellisen jumalan tuomaa lohtua ja turvaa.


Vihapuhe ei ole pahuutta, mutta se tuo esiin ihmisen sisäisen luontaisen pahuuden. Vihapuheen tarkoitus on panetella toista ihmistä tai ihmisryhmää, se on vihan lietsontaa, jonka tarkoitus on riistää vihapuheen kohteelta ihmisarvo ja yhteisön ja sen moraalikoodien tarjoama suoja.

Kun ihminen menettää yhteisönsä tuoman turvan, hän muuttuu ulkopuoliseksi, lainsuojattomaksi, hän ei kuulu enää yhteisöön, niihin joita yhteisön kuuluu suojella, jolloin kohde altistuu lisää hänen ihmisarvoaan loukkaavalle kohtelulle muidenkin kuin vihapuhujan toimesta.

Vihapuhuja antaa ikään kuin mallin muille ihmisille, oman ryhmänsä jäsenille, niillekin jotka ovat aiemmin onnistuneet pitämään oman sisäisen pahuutensa kurissa, se antaa  niille jotka lasketaan yhteisöön kuuluviksi, luvan  yhteisön ulkopuolisen vihapuheen kohteen, halventamiselle, kiusaamiselle ja kaikenlaiselle huonolle kohtelulle.

Myös koulukiusaaminen tapahtuu juuri tällä samalla periaatteella. Kiusauksen kohteeksi valitaan joku joka on valmiiksi vähän erilainen, sitten hänet saadaan näillä valituilla tietyn tyyppisillä "vihapuheilla" näyttämään entistä enemmän ryhmän ulkopuoliselta, jolloin ryhmään kuuluviksi itsensä laskevat voivat rauhassa purkaa tähän kiusattavaan sen oman sisäisen pahuutensa jota he eivät voi kohdistaa ryhmänsä jäseniin, jotka ovat ryhmän suojelussa.


Yleensä nämä vihapuheet ja kiusaamiset ovat omiaan vahvistamaan kiusaajien ja vihapuhujien ryhmää ja ryhmähenkeä, koska ryhmässään vihapuhuja tai kiusaaja tuntee olevansa turvassa, oman ryhmänsä suojeluksessa. Ryhmän ulkopuolisuus merkitsee sitä että on alttiina vaaroille. Varmistaakseen omaan ryhmäänsä kuulumisen ja ryhmän tuoman turvan, ryhmään kuuluvan tulee itsekin osallistua vihapuheisiin,  valittujen ryhmän ulkopuolisten kiusattavien rääkkäämiseen.

Ääritapauksissa kiusattu  altistuu paitsi tälle vihapuhujien harjoittamalle henkiselle väkivallalle, myös ruumiilliselle väkivallalle, kiusaamisen seurauksena ja ryhmän ulkopuolelle jätettynä hän altistuu kaikenlaisille traumaperäisille sairauksille ja voi ruumiillisen väkivallan seurauksena menettää terveytensä ja jopa henkensä.

Ääritapauksissa vihapuheet voivat johtaa myös veritekoihin, holocaustin, Ruandan kansanmurhan tai Bosnian muslimien joukkomurhien kaltaisiin tapauksiin.

 

]]>
24 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273959-vihapuhe-ja-koulukiusaaminen-paljastavat-inhimillisen-pahuuden#comments koulukiusaaminen Vihapuhe Wed, 10 Apr 2019 07:59:11 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273959-vihapuhe-ja-koulukiusaaminen-paljastavat-inhimillisen-pahuuden
Kiusaamista ei poisteta vaikenemalla http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273625-kiusaamista-ei-poisteta-vaikenemalla <p>Suomen menestyksen perustana ovat olleet viisaat päätökset, jotka ovat taanneet lapsille ja nuorille tasa-arvoiset lähtökohdat. Seuraavalla vaalikaudella on aika palata tekemään päätöksiä, joilla tuetaan lastemme hyvinvointia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen keinoin.</p><p>Koulukiusaamisen tehokas lopettaminen on yksi Liike Nytin tiekarttaan äänestetyistä toimenpiteistä, joiden edistämiseen Liike Nyt on tulevalla vaalikaudella sitoutunut.</p><p>Jokaiselle lapselle on pyrittävä turvaamaan turvallinen lapsuus sekä kotona että koulussa ja muissa keskeisissä elinympäristöissä. Koulukiusaamiseen, väkivaltaan ja syrjintään tulee puuttua, koska niillä on pahimmillaan vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen elämään ja myös yhteiskuntaan.</p><p>Miten tulla toimeen muiden ihmisten kanssa on elämän mittainen oppimispolku, joka alkaa jo lapsuudessa. Eteen tulee tilanteita, joissa haastetaan kykyä ottaa toiset huomioon, asettua toisen asemaan sekä sietää erilaisuutta</p><p>Kiusaamista ei kuitenkaan voida poistaa vaikenemalla. Viime kädessä aikuiset ovat vastuussa kiusaamisen havaitsemisesta sekö siihen puuttumisesta. Yhteistyö koulun sekä vanhempien välillä on tärkeää, sillä ratkaisumallien pitäisi olla samansuuntaisia sekä kotona että koulussa.</p><p>Tarvitaan lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen ja asioiden käsittelyyn. Jokaisen on saatava tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Erilaisista kiusaamisen vastaisista hankkeista tulee ottaa parhaimmat käytänteet ohjeistukseksi valtakunnalliseen puuttumiseen ja kiusaamista ennaltaehkäisevään työhön.</p><p>Lopuksi muistutan sen tärkeimmän havainnon kiusaamiseen liittyen.</p><p>Lapset oppivat sen meiltä aikuisilta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen menestyksen perustana ovat olleet viisaat päätökset, jotka ovat taanneet lapsille ja nuorille tasa-arvoiset lähtökohdat. Seuraavalla vaalikaudella on aika palata tekemään päätöksiä, joilla tuetaan lastemme hyvinvointia koulutuksen ja varhaiskasvatuksen keinoin.

Koulukiusaamisen tehokas lopettaminen on yksi Liike Nytin tiekarttaan äänestetyistä toimenpiteistä, joiden edistämiseen Liike Nyt on tulevalla vaalikaudella sitoutunut.

Jokaiselle lapselle on pyrittävä turvaamaan turvallinen lapsuus sekä kotona että koulussa ja muissa keskeisissä elinympäristöissä. Koulukiusaamiseen, väkivaltaan ja syrjintään tulee puuttua, koska niillä on pahimmillaan vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen elämään ja myös yhteiskuntaan.

Miten tulla toimeen muiden ihmisten kanssa on elämän mittainen oppimispolku, joka alkaa jo lapsuudessa. Eteen tulee tilanteita, joissa haastetaan kykyä ottaa toiset huomioon, asettua toisen asemaan sekä sietää erilaisuutta

Kiusaamista ei kuitenkaan voida poistaa vaikenemalla. Viime kädessä aikuiset ovat vastuussa kiusaamisen havaitsemisesta sekö siihen puuttumisesta. Yhteistyö koulun sekä vanhempien välillä on tärkeää, sillä ratkaisumallien pitäisi olla samansuuntaisia sekä kotona että koulussa.

Tarvitaan lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen ja asioiden käsittelyyn. Jokaisen on saatava tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Erilaisista kiusaamisen vastaisista hankkeista tulee ottaa parhaimmat käytänteet ohjeistukseksi valtakunnalliseen puuttumiseen ja kiusaamista ennaltaehkäisevään työhön.

Lopuksi muistutan sen tärkeimmän havainnon kiusaamiseen liittyen.

Lapset oppivat sen meiltä aikuisilta.

]]>
0 http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273625-kiusaamista-ei-poisteta-vaikenemalla#comments Koulu koulukiusaaminen LiikeNyt Vaalit2019 Sat, 06 Apr 2019 20:36:50 +0000 Teija Makkonen http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273625-kiusaamista-ei-poisteta-vaikenemalla
Kiitän sinua kiusaajani http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273102-kiitan-sinua-kiusaajani <p>Olin lihava lapsi.</p><p>Olin lihava jo syntyessäni, eikä tilannetta parantanut luontainen hyvä ruokahaluni, eikä kotona syötyihin aterioihimme aina kuuluneet jälkiruoat ja runsaat kahvipöydän herkut, olihan äitini kotitalousopettajana erinomainen ruoanlaittaja.</p><p>Pituuskasvun lakattua paino-ongelma vain paheni. Koulussa olin Miss Läskiperse. Useimmilta huomauttelu oli puolihuolimatonta ajattelemattomuutta, eräiltä puhdasta pahuutta.</p><p>Suomen tunnetuimpia koulukiusaajia on entinen pääministerimme Alexander Stubb, sittemmin suurimpia suvaitsevaisuuden airueita, onhan monikulttuurisuus rikkautta. Samoin koulukiusaaja, joka puristeli koulussa käsivarsiani hokien &rdquo;silavaa&rdquo;, on nykyinen maailmanhalaaja, ja ivaa perussuomalaisia aina tilaisuuden tullen.</p><p>Miten onkaan niin, että ennen kaikkein suvaitsemattomimmat ovat nyt niitä suvaitsevaisimpia. Vai ovatko he sittenkään? Suvaitsevatko he tosiasiassa nytkin ainoastaan omalle viitekehykselleen sopivien mielipiteiden esittäjät, samaan tapaan kuin he aiemmin suvaitsivat ainoastaan hoikat, hyvännäköiset ja virheettömät. Nyt he esittävät parempaa ihmistä, ja taas saamme me muut kuulla pilkkalaulantaa, tällä kertaa nimittelyä &rdquo;valkoinen roskaväki&rdquo;, &rdquo;fasisti&rdquo;, &rdquo;rasisti&rdquo; tai &rdquo;natsi&rdquo;.</p><p>Ulkonäkööni liittyvistä huomautteluista sisuuntuneena pudotin painoani teini-iässä toistakymmentä kiloa. Niin sain minäkin kuulla olevani maailman kaunein nainen. Kiitos siitä kuuluu myös sinulle, kiusaajani.</p><p>Tämän päivän perussuomalaisten kiusaajia kiitän siitä, että tökeröillä, asiaan liittymättömillä ja henkilöön käyvillä kommenteillanne olette osaltanne edesauttamassa perussuomalaisten kolmatta vaalimenestystä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin lihava lapsi.

Olin lihava jo syntyessäni, eikä tilannetta parantanut luontainen hyvä ruokahaluni, eikä kotona syötyihin aterioihimme aina kuuluneet jälkiruoat ja runsaat kahvipöydän herkut, olihan äitini kotitalousopettajana erinomainen ruoanlaittaja.

Pituuskasvun lakattua paino-ongelma vain paheni. Koulussa olin Miss Läskiperse. Useimmilta huomauttelu oli puolihuolimatonta ajattelemattomuutta, eräiltä puhdasta pahuutta.

Suomen tunnetuimpia koulukiusaajia on entinen pääministerimme Alexander Stubb, sittemmin suurimpia suvaitsevaisuuden airueita, onhan monikulttuurisuus rikkautta. Samoin koulukiusaaja, joka puristeli koulussa käsivarsiani hokien ”silavaa”, on nykyinen maailmanhalaaja, ja ivaa perussuomalaisia aina tilaisuuden tullen.

Miten onkaan niin, että ennen kaikkein suvaitsemattomimmat ovat nyt niitä suvaitsevaisimpia. Vai ovatko he sittenkään? Suvaitsevatko he tosiasiassa nytkin ainoastaan omalle viitekehykselleen sopivien mielipiteiden esittäjät, samaan tapaan kuin he aiemmin suvaitsivat ainoastaan hoikat, hyvännäköiset ja virheettömät. Nyt he esittävät parempaa ihmistä, ja taas saamme me muut kuulla pilkkalaulantaa, tällä kertaa nimittelyä ”valkoinen roskaväki”, ”fasisti”, ”rasisti” tai ”natsi”.

Ulkonäkööni liittyvistä huomautteluista sisuuntuneena pudotin painoani teini-iässä toistakymmentä kiloa. Niin sain minäkin kuulla olevani maailman kaunein nainen. Kiitos siitä kuuluu myös sinulle, kiusaajani.

Tämän päivän perussuomalaisten kiusaajia kiitän siitä, että tökeröillä, asiaan liittymättömillä ja henkilöön käyvillä kommenteillanne olette osaltanne edesauttamassa perussuomalaisten kolmatta vaalimenestystä.

]]>
26 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273102-kiitan-sinua-kiusaajani#comments 2019 eduskuntavaalit koulukiusaaminen Suvaitsevaisuus Mon, 01 Apr 2019 03:52:13 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273102-kiitan-sinua-kiusaajani
Koulukiusaaminen http://karitapanihaapasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271348-koulukiusaaminen <p>Kiusaajan täytyy kohdata ulkopuolinen arvioitsija joka ottaa samalla kantaa valvonnan laiminlyöneen&nbsp; vastuusta tapahtuneeseen. Näin kartoitetaan kuinka vakavasta laiminlyönnistä on kyse, kun valvontaa on laiminlyöty ja kiusaaminen on päässyt tapahtumaan tai pahimmillaan sitä on jatkunut kauan.</p><p>Kun SYYLLISET ovat saaneet arvioitsijan vakuuttuneeksi siitä, että he ovat ymmärtäneet toimineensa väärin ja vakuuttavat tekevänsä kaikkensa ettei sellaista enää tapahdu.&nbsp; Tämän jälkeen voi kiusattu tulla kuulemaan mitä asian eteen on OIKEASTI TEHTY EIKÄ VAIN PUHUTTU. Syylliset esittävät julkisen anteeksipyynnön kiusatulle, näin hänen on ehkä helpompi ymmärtää ettei syy ollut hänessä.</p><p>Aikuisille kiusaamisesta täytyy seurata&nbsp; sanktiot, jos he ovat siihen osallisia, koska en ymmärrä miksi rikoslaki ei muka suojaisi kiusattuja ja varsinkin lapsia.</p><p>( Pahoinpitely on rikoslain mukaan kyseessä, kun joku vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan käyttämällä ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Myös siis kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta voidaan katsoa pahoinpitelyksi, joka kielletään rikoslaissa, jos uhrille aiheutetaan tahallisesti näitä seurauksia. Pahoinpitelystä tuomitaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämä vankeusrangaistus voidaan määrätä suoritettavaksi ehdollisena.)</p><p>Pelkkien puheiden varassa olevien ratkaisumallien toimimattomuudesta saa lukea aivan liian usein. Keksitään toimivia, kiusattua auttavia toimintatapoja.</p><p>Unohtamatta, että kiusaajakin tarvitsee tukea ja neuvoja tapojensa muuttamiseen tai jos hänen elämäntilanteensa kaipaa muuten apua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiusaajan täytyy kohdata ulkopuolinen arvioitsija joka ottaa samalla kantaa valvonnan laiminlyöneen  vastuusta tapahtuneeseen. Näin kartoitetaan kuinka vakavasta laiminlyönnistä on kyse, kun valvontaa on laiminlyöty ja kiusaaminen on päässyt tapahtumaan tai pahimmillaan sitä on jatkunut kauan.

Kun SYYLLISET ovat saaneet arvioitsijan vakuuttuneeksi siitä, että he ovat ymmärtäneet toimineensa väärin ja vakuuttavat tekevänsä kaikkensa ettei sellaista enää tapahdu.  Tämän jälkeen voi kiusattu tulla kuulemaan mitä asian eteen on OIKEASTI TEHTY EIKÄ VAIN PUHUTTU. Syylliset esittävät julkisen anteeksipyynnön kiusatulle, näin hänen on ehkä helpompi ymmärtää ettei syy ollut hänessä.

Aikuisille kiusaamisesta täytyy seurata  sanktiot, jos he ovat siihen osallisia, koska en ymmärrä miksi rikoslaki ei muka suojaisi kiusattuja ja varsinkin lapsia.

( Pahoinpitely on rikoslain mukaan kyseessä, kun joku vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan käyttämällä ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Myös siis kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta voidaan katsoa pahoinpitelyksi, joka kielletään rikoslaissa, jos uhrille aiheutetaan tahallisesti näitä seurauksia. Pahoinpitelystä tuomitaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämä vankeusrangaistus voidaan määrätä suoritettavaksi ehdollisena.)

Pelkkien puheiden varassa olevien ratkaisumallien toimimattomuudesta saa lukea aivan liian usein. Keksitään toimivia, kiusattua auttavia toimintatapoja.

Unohtamatta, että kiusaajakin tarvitsee tukea ja neuvoja tapojensa muuttamiseen tai jos hänen elämäntilanteensa kaipaa muuten apua.

]]>
1 http://karitapanihaapasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271348-koulukiusaaminen#comments Kattava kiusaamisongelma yhteiskunnassa koulukiusaaminen Työpaikkakiusaaminen Mon, 11 Mar 2019 13:53:41 +0000 Kari Tapani Haapasalo http://karitapanihaapasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271348-koulukiusaaminen
Perussuomalaisten koulukiusaamisen esto-ohjelma http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270873-perussuomalaisten-koulukiusaamisen-esto-ohjelma <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=TGGm-sSLDWc">https://www.youtube.com/watch?v=TGGm-sSLDWc</a><br /><br /><a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kopo_kokonaan-ja-tiivistelm%C3%A4_2018.pdf">Perussuomalaisten Koulutuspoliitiinen ohjelma</a>&nbsp;on luettavissa sivuiltamme, kannattaa lukea se ajatuksella. Sen sisällä on myös puolueen koulukiusaamisen esto-ohjelma.<br /><br />Helpoiten koulukiusaamisen esto-ohjelmaan tutustuminen käy klikkaamalla ylhäällä olevaa You Tube -linkkiä. Selitän siinä yksinkertaistetusti ohjelman sisällön.&nbsp;<br /><br />Kestoltaan video on 5 minuuttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.youtube.com/watch?v=TGGm-sSLDWc

Perussuomalaisten Koulutuspoliitiinen ohjelma on luettavissa sivuiltamme, kannattaa lukea se ajatuksella. Sen sisällä on myös puolueen koulukiusaamisen esto-ohjelma.

Helpoiten koulukiusaamisen esto-ohjelmaan tutustuminen käy klikkaamalla ylhäällä olevaa You Tube -linkkiä. Selitän siinä yksinkertaistetusti ohjelman sisällön. 

Kestoltaan video on 5 minuuttia.

]]>
0 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270873-perussuomalaisten-koulukiusaamisen-esto-ohjelma#comments Eduskuntavaalit2019 koulukiusaaminen Koulutuspoliitiikka Wed, 06 Mar 2019 09:58:59 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270873-perussuomalaisten-koulukiusaamisen-esto-ohjelma
"Yksinäisyyden lyhty"- koulukiusaaminen johtaa eristämiseen muista. http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270080-yksinaisyyden-lyhty-koulukiusaaminen-johtaa-eristamiseen-muista <p><em><strong>Yksinäisyyden lyhty- koulukiusaaminen johtaa eristämiseen muista.</strong></em></p><p><em><strong>Lapseni tuli koulusta ja kertoi, että ainoa ystävä ei ollut koulussa tänään.</strong> Kysyin häneltä, että mitä hän teki yksin koulussa tänään? Lapsi kertoi nojanneensa metalliseen kaiteeseen, jonka oli nimennyt<strong>&quot; yksinäisten lyhdyksi.&quot;</strong> Siihen hän nojailee välitunneilla kun ei ole ystävää. <strong>Pahimmillaan lapseni oli&nbsp; vuoden yksin koulussa.</strong></em></p><p><strong><em>Äitinä tämä särkee sydäntä, ja vielä enemmän se, että lapsi pitää normaalina sitä, ettei hänellä ole koulussa kavereita eikä kukaan tule kysymään mukaan. Opettajat eivät myöskään välituntivalvojina puutu lapsien yksinoloon. Lapseni ei ole ainoa jolla on tämä kohtalo koulussa.</em></strong></p><p><em>Miksi tilanne on oman lapseni kohdalla näin. Lapseni on ujo ja kiltti tyttö, mutta se ei ole syy kiusaamiselle. Lapseni luokkaan yhdistettiin kolmesta eri koulusta lapsia, josta alkoi oman lapseni painajainen, jossa minulla on roolini äitinä painajaisen seuraajana. Luokassa on poikia joista erityisesti yksi toimii kiusaamisen koordinaattorina, hän keksii aiheet ja muut seuraavat mukana. Tämä on päivittäistä, ja joka viikkoista toimintaa, jossa lapselleni ilmein, elein ja puhumalla osoitetaan alempiarvoisuutta. Kiltistä tytöstä on tullut alistettu, ja eristetty.</em><em><strong> </strong></em></p><p><em><strong>Kiusaaja on päässyt täydelliseen tavoitteeseensa tänävuonna, </strong>ja saanut koko luokan tytötkin mukaan pitämään lastani jotenkin saastaisena ihmisenä, jota ei voi ottaa mukaan porukkaan, ja jota saa ja pitää dissata sekä ignoorata. Useita kertoja äitinä olen yrittänyt puuttua asiaan siinä onnistumatta. Koululla, jossa lapseni käy ei ole keinoja eikä halua puuttua lapseni kokemaan henkiseen pahoinpitelyyn. Olen viimeinkin saanut tarpeekseni ja tehnyt rikosilmoituksen koulukiusaamisesta.</em></p><p><strong><em>Perusopetuslain 29 &sect;:n, lukiolain 21 &sect;:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 &sect;:n nojalla oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.</em></strong></p><p><em>Olen yrittänyt puhua kiusaajan vanhemmalle. Koiraksi nimittelyä tapahtui vuoden, ja koska koulu ei saanut asialle mitään. Menin pojan äidille sanomaan, että voitko pyytää lastasi puhumaan tyttärestäni tämän nimellä. <strong>Tämä asia muuttui- mutta muut paheni.</strong></em></p><p><em>Kiusaaminen vaikuttaa lapseen. Oma lapseni on urhoollinen ja kantaa taakkansa, mutta en pidä siitä, koska teidän ettei se ole oikein häntä kohtaan.<br />Kiusaaminen ei johdu siitä, että olisi epäonnistunut, huono ihminen. Kiusaaja löytää kiusatusta jotakin huomautettavaa aina, mutta todellisuudessa kyse ei ole siitä. <strong>Kiusaaminen ei kerro mitään kiusatusta, vaan kiusaajasta.</strong>&nbsp; Tärkeää on muistaa, että kiusaaminen on aina väärin, eikä sitä pidä sietää. Kiusaamisen ei saa antaa häiritä koulunkäyntiä, mutta kiusatun koulunkäynti vaikeutuu joka päivä jännityksen ja pelon takia.</em></p><p><strong><em>Opettajilla on lakisääteinen velvollisuus vastata lapsen turvallisuudesta, ja opettajalle kannattaa aina kertoa koulussa tai koulumatkalla tapahtuvasta kiusaamisesta.</em></strong></p><p><em>Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Puhuttuani erään vanhemman kanssa, hän totesi, että hänen lapsensa ei ole kiusaaja, koska lapsi ei tee mitään- todellisuudessa kaikki passiivisessa asemassa kiusaamista sivusta seuraavat lapset ovat osallisia ryhmädynamikassa. Hiljainen sivusta seuraaja vahvistaa kiusaamista,koska hän ei puutu siihen.</em></p><p><strong><em>Opettajilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen.</em></strong><em> Lastensuojelulain 40&sect; säännöksen mukaan koulutoimen palveluksessa oleva henkilö, virkaa tai tointa hoitaessa saadessaa tietää suojeluntarpeessa olevasta henkilöstä on hänen viipymättä ilmoitettava lastensuojeluviranomaisille. OAJ:LLA on myös ohjeet koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi.</em></p><p><strong><em>Olen syyllistynyt asian pitkittymiseen vaatimalla lapseltani sietokykyä henkilöiden kohdalla.</em></strong></p><p><em>Olen myös yrittänyt ymmärtää henkisen väkivallan tekijöitä, vaikka<strong> &rdquo;älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa -kirjan&rdquo; </strong>mukaan juridiset keinot, kuten kiusaajien ja koulujen haastaminen oikeuteen sekä korvausten vaatiminen on tehokkaampaa puuttumista kiusaamiseen, kuin jatkuva kiusaajan&nbsp; psykologisointi tai kiusaajien ymmärtäminen. Siksi nyt rikosilmoitus jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Sen kautta herää sekä kiusaamista hyväksyvä koululaitos, että lasten vanhemmat. Kiusaamiseen puuttumiseni on tehty myös kiusattavaksi. Kiusaajan ottaa valttikortit joka asiasta mistä vaan mahdollista. Mutta lapseni kohdalla pienestä paikkakunnasta ja vallankäytöstä sekä mahdollisesta sukujen uhosta huolimatta tämä lapseni kiusaaminen loppuu nyt. </em></p><p><em><strong>Lapsellani on oikeus olla samanarvoinen ihminen, kuin kaikkilla muilla lapsilla luokassaan.</strong> Se, että yksi tai useampi henkilö riistää hänen ihmisarvoansa päivittäin ei ole oikein. Lapseni on hylkiö- myös luokan tyttöjen silmissä- koska tytöt haluavat olla näiden poikien suosiossa. Kuka voi elää tälläistä elämää? Miten lapset, jotka kokevat alistamista, selviävät ja saavat itsetuntonsa takaisin? Omalla tyttärellä on vahva tukiverkosto, mutta surullinen on hän silti asiasta. Itseäni kauhistuttaa millaisia aikuisia kasvatamme lapsista, joiden harrastamaan henkiseen väkivaltaan emme puutu? Tulevia työpaikkakiusaajia?. Ja mikä on vanhemmilla pielessä, jos he kokevat toisen lapsen<strong> &quot;LAPSEN&quot;</strong> kiusaamisen olevan oikeutettua.? Onko heillä sydäntä? Minua eräs elitistiperheen isä varoitti, että puuttumalla kiusaamiseen, ja nostamalla sitä esille hankaloitan jatkossa lapseni elämää täällä-?Uhkausko-vaiko vihjaus siihen, että olemme alempaa kastia paikkakunnalla!</em></p><p><strong><em>Mitä tarkoitetaan koulukiusaamisella.</em></strong><em> Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen täyttää usein rikoksen, kuten kunnianloukkauksen tai pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa.</em></p><p><em><strong>Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen &rdquo;ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä&rdquo;</strong>.</em></p><p><em>Härnäämistä, joka kohdistuu milloin keneenkin oppilaaseen, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, <strong>mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen, ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. </strong>Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja.</em></p><p><strong><em>Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on tahallista,</em><em> toistuvaa</em><em>,kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen.</em></strong></p><p><em>Kiusaajien on arveltu kärsivän huonosta itsetunnosta, mutta tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien näyttämisen tarpeesta, joskus myös psyykkisistä ongelmista. Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuiksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä.</em></p><p><em>Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla muusta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun perheen olosuhteet, hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.</em></p><p><em>Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomiota koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä ),&nbsp; ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.</em></p><p><strong><em>Lapseni on selviytyjä-ainakin vielä, mutta kaikki lapset eivät ole. Pyhitän tämän kirjoitukseni viimeisen kappaleen niiden lasten muistolle, jotka eivät kestäneet koulukiusaamista eivätkä saaneet siihen apua vaan riistivät henkensä. Teimmekö kaikkemme? Teittekö kaikkenne?Yhteiskunnan vastuu kiusaamisessa? </em></strong></p><p><strong><em>Yksikin kiusaamisen takia itsemurhan tehnyt lapsi tai nuori on koko yhteiskunnan aikuisten vastuulla, jokainen joka ei puutu kantaa näitä kuolemia omallatunnollaan.</em></strong></p><p><strong><em>https://www.savonsanomat.fi/savo/Itsemurhan-tehnyt-14-vuotias-koulukiusattu-oli-Pohjois-Savosta/504923</em></strong></p><p><em>Poliisin julkaisemassa viestissä kerrotaan, kuinka 14-vuotiaalla koulukiusatulla ei ennen itsemurhaa ollut yhtään ystävää puoleen vuoteen. Koululainen pelkäsi joka päivä. Jälkeensä hän jätti lapun, jossa luki: <strong>&quot;Kohta minua ei enää kiusata.&quot;. </strong></em></p><p><em>Sydän itkee... lapsen tai nuoren murtumisenrajan ylittyminen itsemurhan kautta kuolemaan on äärettömän raskas asia.&nbsp; Miksi näin, sitä on kaikkien ihmisten syystä kysellä itseltään. Jokainen joka ei puutu kiusaamiseen on yhtä syyllinen kuin olisi itse kiusannut. Elämä on lahja, sen pitäisi olla hyvä lahja. Ei lahja jonka ihmiset&nbsp; voivat pahuudellaan tuhota. -Minna.</em></p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksinäisyyden lyhty- koulukiusaaminen johtaa eristämiseen muista.

Lapseni tuli koulusta ja kertoi, että ainoa ystävä ei ollut koulussa tänään. Kysyin häneltä, että mitä hän teki yksin koulussa tänään? Lapsi kertoi nojanneensa metalliseen kaiteeseen, jonka oli nimennyt" yksinäisten lyhdyksi." Siihen hän nojailee välitunneilla kun ei ole ystävää. Pahimmillaan lapseni oli  vuoden yksin koulussa.

Äitinä tämä särkee sydäntä, ja vielä enemmän se, että lapsi pitää normaalina sitä, ettei hänellä ole koulussa kavereita eikä kukaan tule kysymään mukaan. Opettajat eivät myöskään välituntivalvojina puutu lapsien yksinoloon. Lapseni ei ole ainoa jolla on tämä kohtalo koulussa.

Miksi tilanne on oman lapseni kohdalla näin. Lapseni on ujo ja kiltti tyttö, mutta se ei ole syy kiusaamiselle. Lapseni luokkaan yhdistettiin kolmesta eri koulusta lapsia, josta alkoi oman lapseni painajainen, jossa minulla on roolini äitinä painajaisen seuraajana. Luokassa on poikia joista erityisesti yksi toimii kiusaamisen koordinaattorina, hän keksii aiheet ja muut seuraavat mukana. Tämä on päivittäistä, ja joka viikkoista toimintaa, jossa lapselleni ilmein, elein ja puhumalla osoitetaan alempiarvoisuutta. Kiltistä tytöstä on tullut alistettu, ja eristetty.

Kiusaaja on päässyt täydelliseen tavoitteeseensa tänävuonna, ja saanut koko luokan tytötkin mukaan pitämään lastani jotenkin saastaisena ihmisenä, jota ei voi ottaa mukaan porukkaan, ja jota saa ja pitää dissata sekä ignoorata. Useita kertoja äitinä olen yrittänyt puuttua asiaan siinä onnistumatta. Koululla, jossa lapseni käy ei ole keinoja eikä halua puuttua lapseni kokemaan henkiseen pahoinpitelyyn. Olen viimeinkin saanut tarpeekseni ja tehnyt rikosilmoituksen koulukiusaamisesta.

Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 21 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:n nojalla oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Olen yrittänyt puhua kiusaajan vanhemmalle. Koiraksi nimittelyä tapahtui vuoden, ja koska koulu ei saanut asialle mitään. Menin pojan äidille sanomaan, että voitko pyytää lastasi puhumaan tyttärestäni tämän nimellä. Tämä asia muuttui- mutta muut paheni.

Kiusaaminen vaikuttaa lapseen. Oma lapseni on urhoollinen ja kantaa taakkansa, mutta en pidä siitä, koska teidän ettei se ole oikein häntä kohtaan.
Kiusaaminen ei johdu siitä, että olisi epäonnistunut, huono ihminen. Kiusaaja löytää kiusatusta jotakin huomautettavaa aina, mutta todellisuudessa kyse ei ole siitä. Kiusaaminen ei kerro mitään kiusatusta, vaan kiusaajasta.  Tärkeää on muistaa, että kiusaaminen on aina väärin, eikä sitä pidä sietää. Kiusaamisen ei saa antaa häiritä koulunkäyntiä, mutta kiusatun koulunkäynti vaikeutuu joka päivä jännityksen ja pelon takia.

Opettajilla on lakisääteinen velvollisuus vastata lapsen turvallisuudesta, ja opettajalle kannattaa aina kertoa koulussa tai koulumatkalla tapahtuvasta kiusaamisesta.

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Puhuttuani erään vanhemman kanssa, hän totesi, että hänen lapsensa ei ole kiusaaja, koska lapsi ei tee mitään- todellisuudessa kaikki passiivisessa asemassa kiusaamista sivusta seuraavat lapset ovat osallisia ryhmädynamikassa. Hiljainen sivusta seuraaja vahvistaa kiusaamista,koska hän ei puutu siihen.

Opettajilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen. Lastensuojelulain 40§ säännöksen mukaan koulutoimen palveluksessa oleva henkilö, virkaa tai tointa hoitaessa saadessaa tietää suojeluntarpeessa olevasta henkilöstä on hänen viipymättä ilmoitettava lastensuojeluviranomaisille. OAJ:LLA on myös ohjeet koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi.

Olen syyllistynyt asian pitkittymiseen vaatimalla lapseltani sietokykyä henkilöiden kohdalla.

Olen myös yrittänyt ymmärtää henkisen väkivallan tekijöitä, vaikka ”älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa -kirjan” mukaan juridiset keinot, kuten kiusaajien ja koulujen haastaminen oikeuteen sekä korvausten vaatiminen on tehokkaampaa puuttumista kiusaamiseen, kuin jatkuva kiusaajan  psykologisointi tai kiusaajien ymmärtäminen. Siksi nyt rikosilmoitus jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Sen kautta herää sekä kiusaamista hyväksyvä koululaitos, että lasten vanhemmat. Kiusaamiseen puuttumiseni on tehty myös kiusattavaksi. Kiusaajan ottaa valttikortit joka asiasta mistä vaan mahdollista. Mutta lapseni kohdalla pienestä paikkakunnasta ja vallankäytöstä sekä mahdollisesta sukujen uhosta huolimatta tämä lapseni kiusaaminen loppuu nyt.

Lapsellani on oikeus olla samanarvoinen ihminen, kuin kaikkilla muilla lapsilla luokassaan. Se, että yksi tai useampi henkilö riistää hänen ihmisarvoansa päivittäin ei ole oikein. Lapseni on hylkiö- myös luokan tyttöjen silmissä- koska tytöt haluavat olla näiden poikien suosiossa. Kuka voi elää tälläistä elämää? Miten lapset, jotka kokevat alistamista, selviävät ja saavat itsetuntonsa takaisin? Omalla tyttärellä on vahva tukiverkosto, mutta surullinen on hän silti asiasta. Itseäni kauhistuttaa millaisia aikuisia kasvatamme lapsista, joiden harrastamaan henkiseen väkivaltaan emme puutu? Tulevia työpaikkakiusaajia?. Ja mikä on vanhemmilla pielessä, jos he kokevat toisen lapsen "LAPSEN" kiusaamisen olevan oikeutettua.? Onko heillä sydäntä? Minua eräs elitistiperheen isä varoitti, että puuttumalla kiusaamiseen, ja nostamalla sitä esille hankaloitan jatkossa lapseni elämää täällä-?Uhkausko-vaiko vihjaus siihen, että olemme alempaa kastia paikkakunnalla!

Mitä tarkoitetaan koulukiusaamisella. Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen täyttää usein rikoksen, kuten kunnianloukkauksen tai pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa.

Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen ”ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.

Härnäämistä, joka kohdistuu milloin keneenkin oppilaaseen, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen, ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja.

Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on tahallista, toistuvaa,kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen.

Kiusaajien on arveltu kärsivän huonosta itsetunnosta, mutta tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien näyttämisen tarpeesta, joskus myös psyykkisistä ongelmista. Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuiksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä.

Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla muusta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun perheen olosuhteet, hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.

Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomiota koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä ),  ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.

Lapseni on selviytyjä-ainakin vielä, mutta kaikki lapset eivät ole. Pyhitän tämän kirjoitukseni viimeisen kappaleen niiden lasten muistolle, jotka eivät kestäneet koulukiusaamista eivätkä saaneet siihen apua vaan riistivät henkensä. Teimmekö kaikkemme? Teittekö kaikkenne?Yhteiskunnan vastuu kiusaamisessa?

Yksikin kiusaamisen takia itsemurhan tehnyt lapsi tai nuori on koko yhteiskunnan aikuisten vastuulla, jokainen joka ei puutu kantaa näitä kuolemia omallatunnollaan.

https://www.savonsanomat.fi/savo/Itsemurhan-tehnyt-14-vuotias-koulukiusattu-oli-Pohjois-Savosta/504923

Poliisin julkaisemassa viestissä kerrotaan, kuinka 14-vuotiaalla koulukiusatulla ei ennen itsemurhaa ollut yhtään ystävää puoleen vuoteen. Koululainen pelkäsi joka päivä. Jälkeensä hän jätti lapun, jossa luki: "Kohta minua ei enää kiusata.".

Sydän itkee... lapsen tai nuoren murtumisenrajan ylittyminen itsemurhan kautta kuolemaan on äärettömän raskas asia.  Miksi näin, sitä on kaikkien ihmisten syystä kysellä itseltään. Jokainen joka ei puutu kiusaamiseen on yhtä syyllinen kuin olisi itse kiusannut. Elämä on lahja, sen pitäisi olla hyvä lahja. Ei lahja jonka ihmiset  voivat pahuudellaan tuhota. -Minna.


 


 

]]>
2 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270080-yksinaisyyden-lyhty-koulukiusaaminen-johtaa-eristamiseen-muista#comments Kiusaaja Koulu koulukiusaaminen Rikoslaki Fri, 22 Feb 2019 00:02:23 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270080-yksinaisyyden-lyhty-koulukiusaaminen-johtaa-eristamiseen-muista
Mitä yhteistä on demokratialla ja empatialla? http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla <p>Päivän sanomalehdet pääkirjoituksia myöten käsittelevät Saksassa tänään 11-vuotiaan tytön itsemurhaa. Hän tappoi itsensä, ja syiden nähdään vahvasti liittyneen koulukiusaamiseen. Kaikki ovat järkyttyneitä.</p><p>Suomessa on viime viikot keskusteltu vanhustenhoidon tilasta. Kaikkialta nousee esiin toinen toistaan karmeampia tarinoita siitä, miten vanhoja ihmisiä on jätetty heitteille ja heidän hoitoaan on laiminlyöty. Kaikki ovat järkyttyneitä.</p><p>Mistä? Molemmissa kammottavissa ja surullisissa tapauksissa metreittän palstatilaa ja tuntitolkulla poliittista ajatteluenergiaa on käytetty syyllisten löytämiseen ja havahduttu rakenteiden ja prosessien uudistamisen tarpeeseen. Koulukiusaamista on liikaa ja viranomaisten on tehtävä sille jotain. Vanhustenhoidon tila on kammottava, yhteiskunnan on tehtävä asialle jotain. Hyvä niin. Tärkeitä asioita, joista pitää puhua ja joita pitää kehittää.&nbsp;</p><p>Minä olen eniten järkyttynyt ja ymmälläni siitä, miten me ihmiset kykenemme kohtelemaan toisiamme.</p><p>Nyt kirjoitan inhimillisyydestä, empatiasta ja henkilökohtaisesta vastuusta.</p><p>Kun luen Berliinissä Hausotterin peruskoulussa tapahtuneesta koulukiusaamisesta ja kaikista niistä kiusaamistapauksista, joita yleisönosastokirjoituksissa on tänäänkin tullut jo esille, yritän ymmärtää, miten kiusaajasta tulee kiusaaja. Miksi kiusataan niin paljon? Miksi niin moni kiusaa? Miten kukaan voi kouluissa voi niin täällä kuin muuallakin lyödä, sulkea ulos ryhmistä, mollata sosiaalisessa mediassa? En kysy moralisoiden, vaan oikeasti yritän ymmärtää.</p><p>Suomen vanhustenhoidon kriisin (jälleen kerran) noustua pintaan olen kyyneleet silmissä lukenut hoitajien kertomuksia olosuhteista, joissa he ovat hoitaneet vanhuksia. Jotkut ovat lähteneet pois. Mietin, miten yhtäkään vanhusta on voitu jättää makaamaan yksin märissä vaipoissa sänkyyn tai päiväkausiksi yksin. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta miten vanhojen ihmisten inhimillinen hätä on voitu sulkea pois? Miten ollaan voitu kirkkain silmin perustella asioita tehostamisella, rahan puutteella tai resurssipulalla?</p><p>En ole kiinnostunut syyllisistä, vaan siitä, miten saisimme rakennettua jokaiseen meistä niin vahvan kyvyn empatiaan - kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan ja toimia hänen hyväkseen - että emme vain voisi sulkea silmiämme asioilta ja hyväksyä päätöksiä, rakenteita tai tekoja, jotka loukkaavat ihmisyyttä.&nbsp; Niin päättäjiin kuin heidät päättäjiksi valitseviin kansalaisiin.</p><p>Kävin eilen katsomassa maailmankuulun elokuvantekijä <strong>Michael Mooren</strong> tuoreimman dokumentin, Fahrenheit 9/11, joka kertoo USA:n demokratian tilasta. Siellä demokraattinen järjestelmä on valinnut valtion johtoon presidentin, joka selkeästi erottelee ihmisryhmiä parempiin ja huonompiin, eikä näe arvoa toisen ihmisen kunnioittamisella. Valta antaa oikeutuksen tehdä toisille mitä vaan.&nbsp;</p><p>Dokumentti kuvaa, miten Trumpin toimintamalli on antanut tilaa samanlaiselle käytökselle USA:ssa. Elokuvassa näytettiin kännykkäkameraotoksia tilanteista, joissa tavalliset amerikkalaiset, miehet ja naiset, haukkuvat mustia neekereiksi päin kasvoja, tönivät ihmisä pois bussista, näyttävät ylpeinä keskisormea toisille. Käytöstä, joka näyttäytyy kammottavana, kohdistuu se mihin ihmisryhmään tahansa.</p><p>Jos valitsemme (demokraattisillakin vaaleilla) edustajiksemme ja johtajiksemme niitä, jotka eivät kykene empatiaan toisia kohtaan tai näe muiden ihmisten arvoa, vaan ajavat omaa tai pienen ryhmän etua, se johtaa tekoihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa.&nbsp;</p><p>Olen aina ajatellut, että demokratia vaatii toteutuakseen valistuneita ja asioihin perehtyviä ihmisiä, jotka kykenevät tekemään tulkintoja monimutkaisesta maailmasta. Nyt olen sitä mieltä, että valistuksen lisäksi demokratia vaatii toteutuakseen rohkeita ihmisiä. Sellaisia, jotka sinnikkäästi jaksavat nostaa inhimillisyyden loukkauksia esille ja kestää tyhjät tuijotukset, väheksynnän ja muistavat, mistä empatiassa on kyse. Myös Moore löytää dokumentissaan demokratian pelastuksen rohkeista ihmisistä, jotka rakenteista ja vastustuksesta huolimatta nousevat ajamaan tärkeitä asioita ja uskovat ihmisyyteen.</p><p>Tasan ei kaikki mene eikä tarvitsekaan mennä. Mutta toisen ihmisen näkeminen ihmisenä ja myös hänen oikeuksiensa tunnustaminen on perusta kaikelle yhteiselämälle toimivassa demokratiassa. Diktatuurit ovat oma lukunsa.</p><p><strong>Winston Churchill</strong> totesi aikanaan: &ldquo;Democracy is the worst form of government, except for all the others.&rdquo;. Näin on varmaan yhä eli demokratia on paras kaikkien toimimattomien hallintojärjestemien joukossa.&nbsp; Mutta sekään ei toimi ilman valistuneita ja ihmisyyteen uskovia kansalaisia. Kyky empatiaan on meissä, mutta ihmisyyteen uskominen ei ole koodattuna ihmiskunnan geeneihin, siksi sitä on aktiivisesti vaalittava.&nbsp;</p><p>Toisen ihmisen ihmisenä kohtaamisesta on puhuttava ja tehtävä rohkeita tekoja sen toteuttamiseksi. Ehkä silloin koululaisten, vanhusten ja muutaman muunkin elämä olisi parempaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän sanomalehdet pääkirjoituksia myöten käsittelevät Saksassa tänään 11-vuotiaan tytön itsemurhaa. Hän tappoi itsensä, ja syiden nähdään vahvasti liittyneen koulukiusaamiseen. Kaikki ovat järkyttyneitä.

Suomessa on viime viikot keskusteltu vanhustenhoidon tilasta. Kaikkialta nousee esiin toinen toistaan karmeampia tarinoita siitä, miten vanhoja ihmisiä on jätetty heitteille ja heidän hoitoaan on laiminlyöty. Kaikki ovat järkyttyneitä.

Mistä? Molemmissa kammottavissa ja surullisissa tapauksissa metreittän palstatilaa ja tuntitolkulla poliittista ajatteluenergiaa on käytetty syyllisten löytämiseen ja havahduttu rakenteiden ja prosessien uudistamisen tarpeeseen. Koulukiusaamista on liikaa ja viranomaisten on tehtävä sille jotain. Vanhustenhoidon tila on kammottava, yhteiskunnan on tehtävä asialle jotain. Hyvä niin. Tärkeitä asioita, joista pitää puhua ja joita pitää kehittää. 

Minä olen eniten järkyttynyt ja ymmälläni siitä, miten me ihmiset kykenemme kohtelemaan toisiamme.

Nyt kirjoitan inhimillisyydestä, empatiasta ja henkilökohtaisesta vastuusta.

Kun luen Berliinissä Hausotterin peruskoulussa tapahtuneesta koulukiusaamisesta ja kaikista niistä kiusaamistapauksista, joita yleisönosastokirjoituksissa on tänäänkin tullut jo esille, yritän ymmärtää, miten kiusaajasta tulee kiusaaja. Miksi kiusataan niin paljon? Miksi niin moni kiusaa? Miten kukaan voi kouluissa voi niin täällä kuin muuallakin lyödä, sulkea ulos ryhmistä, mollata sosiaalisessa mediassa? En kysy moralisoiden, vaan oikeasti yritän ymmärtää.

Suomen vanhustenhoidon kriisin (jälleen kerran) noustua pintaan olen kyyneleet silmissä lukenut hoitajien kertomuksia olosuhteista, joissa he ovat hoitaneet vanhuksia. Jotkut ovat lähteneet pois. Mietin, miten yhtäkään vanhusta on voitu jättää makaamaan yksin märissä vaipoissa sänkyyn tai päiväkausiksi yksin. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin viimeiset 10 vuotta, mutta miten vanhojen ihmisten inhimillinen hätä on voitu sulkea pois? Miten ollaan voitu kirkkain silmin perustella asioita tehostamisella, rahan puutteella tai resurssipulalla?

En ole kiinnostunut syyllisistä, vaan siitä, miten saisimme rakennettua jokaiseen meistä niin vahvan kyvyn empatiaan - kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan ja toimia hänen hyväkseen - että emme vain voisi sulkea silmiämme asioilta ja hyväksyä päätöksiä, rakenteita tai tekoja, jotka loukkaavat ihmisyyttä.  Niin päättäjiin kuin heidät päättäjiksi valitseviin kansalaisiin.

Kävin eilen katsomassa maailmankuulun elokuvantekijä Michael Mooren tuoreimman dokumentin, Fahrenheit 9/11, joka kertoo USA:n demokratian tilasta. Siellä demokraattinen järjestelmä on valinnut valtion johtoon presidentin, joka selkeästi erottelee ihmisryhmiä parempiin ja huonompiin, eikä näe arvoa toisen ihmisen kunnioittamisella. Valta antaa oikeutuksen tehdä toisille mitä vaan. 

Dokumentti kuvaa, miten Trumpin toimintamalli on antanut tilaa samanlaiselle käytökselle USA:ssa. Elokuvassa näytettiin kännykkäkameraotoksia tilanteista, joissa tavalliset amerikkalaiset, miehet ja naiset, haukkuvat mustia neekereiksi päin kasvoja, tönivät ihmisä pois bussista, näyttävät ylpeinä keskisormea toisille. Käytöstä, joka näyttäytyy kammottavana, kohdistuu se mihin ihmisryhmään tahansa.

Jos valitsemme (demokraattisillakin vaaleilla) edustajiksemme ja johtajiksemme niitä, jotka eivät kykene empatiaan toisia kohtaan tai näe muiden ihmisten arvoa, vaan ajavat omaa tai pienen ryhmän etua, se johtaa tekoihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa. 

Olen aina ajatellut, että demokratia vaatii toteutuakseen valistuneita ja asioihin perehtyviä ihmisiä, jotka kykenevät tekemään tulkintoja monimutkaisesta maailmasta. Nyt olen sitä mieltä, että valistuksen lisäksi demokratia vaatii toteutuakseen rohkeita ihmisiä. Sellaisia, jotka sinnikkäästi jaksavat nostaa inhimillisyyden loukkauksia esille ja kestää tyhjät tuijotukset, väheksynnän ja muistavat, mistä empatiassa on kyse. Myös Moore löytää dokumentissaan demokratian pelastuksen rohkeista ihmisistä, jotka rakenteista ja vastustuksesta huolimatta nousevat ajamaan tärkeitä asioita ja uskovat ihmisyyteen.

Tasan ei kaikki mene eikä tarvitsekaan mennä. Mutta toisen ihmisen näkeminen ihmisenä ja myös hänen oikeuksiensa tunnustaminen on perusta kaikelle yhteiselämälle toimivassa demokratiassa. Diktatuurit ovat oma lukunsa.

Winston Churchill totesi aikanaan: “Democracy is the worst form of government, except for all the others.”. Näin on varmaan yhä eli demokratia on paras kaikkien toimimattomien hallintojärjestemien joukossa.  Mutta sekään ei toimi ilman valistuneita ja ihmisyyteen uskovia kansalaisia. Kyky empatiaan on meissä, mutta ihmisyyteen uskominen ei ole koodattuna ihmiskunnan geeneihin, siksi sitä on aktiivisesti vaalittava. 

Toisen ihmisen ihmisenä kohtaamisesta on puhuttava ja tehtävä rohkeita tekoja sen toteuttamiseksi. Ehkä silloin koululaisten, vanhusten ja muutaman muunkin elämä olisi parempaa.

]]>
1 http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla#comments Demokratia Empatia Inhimillisyys koulukiusaaminen vanhustenhoito Tue, 05 Feb 2019 14:19:36 +0000 Marja Heinonen http://marjaheinonen3.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269103-mita-yhteista-on-demokratialla-ja-empatialla
Nuorisojengit yleistyvät - Onko tätä varaa vähätellä? http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267236-nuorisojengit-yleistyvat-onko-tata-varaa-vahatella <p>&nbsp;</p><p>On aikuisten tehtävä suhtautua koulukiusaamiseen vakavasti. Sysmän rehtorin&nbsp;<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa">harkitsemattomat kommentit</a>&nbsp;voidaan laittaa sen piikkiin, ettei kaikilla meillä ole samanlaisia valmiuksia keskusteluun journalistien kanssa, mutta siitä huolimatta artikkelin esille tuomat ongelmat kielii siitä, että asenteissa olisi rutkasti parantamisen varaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen tekemäni huomio&nbsp;<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa">artikkelista</a>&nbsp;on se, kuinka rehtorit ovat alkaneet tuoda ilmi, että monikulttuurisuuden ongelmat alkavat näkymään myös kouluarjessa.<br /><br />&rdquo;<em>Oppilaistamme 54 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se ei itsessään selitä mitään, mutta eri kulttuuritaustaisten oppilaiden välillä tapahtuu kiusaamista. Ei niinkään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken, toki kiusaamista on suomalaistenkin välillä.</em></p><p><em>Usein pyritään loukkaamaan perheenjäseniä, kun tiedetään, että siinä kulttuurissa toinen saadaan niin suuttumaan. Meillä on monikielisiä ohjaajia, jotka pystyvät puuttumaan siihen.<br />Viitos&ndash;kutosluokkalaisilla menee vähän turhaa kovaa: kiusaamista, häiriökäyttäytymistä ja pientä jengiytymistä.</em>&rdquo;<br />- Rehtori Timo Heikkinen</p><p>&nbsp;Tietenkään kaikki nuorten keskeiset kahinat ja koulukiusaaminen ei selity pelkästään kulttuurien yhteentörmäyksillä, vaan koulukiusaamista on esiintynyt niin kauan kuin on ollut koulujakin.&nbsp;</p><p>On kuitenkin sanomattakin selvää, että&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8494270">kasvava maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä</a>&nbsp;pahentaa näitä ongelmia entisestään. Integraatiopolitiikkaa ei saisi kohdistaa ainoastaan maahanmuuttajiin, vaan myös maahanmuuttajien lapset tulisi ottaa huomioon, jotta jengiytyminen vähenisi.</p><p>Yksi koulukiusaamiseen liittyvistä ongelmista on se, että opettajat ja muut koulun työntekijät eivät välttämättä aina huomaa kiusaamista tai kykene puuttumaan siihen. Tästä syystä olenkin tehnyt Vantaalla valtuustoaloitteen koulurauha-asiamies -viran perustamisesta, jotta olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Lisäksi Perussuomalaiset ovat puolueena&nbsp;<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/Koulutus_PS.pdf">linjanneet</a>, että tarvittaisiin koulukiusaamiseen liittyen sellainen muutos, että koulukiusaaja joutuisi vaihtamaan koulua.</p><p>Helposti kuvitellaan, että koska koulukiusaamista esiintyy niin paljon, se on sellainen ongelma, jota ei saa ratkaistua, eikä edes vähennettyä, mutta itse uskon vahvasti siihen, että kun aikuiset tekevät konkreettisia asioita koulukiusaamisen ehkäisyn eteen, saadaan koulukiusaaminen vähentymään.<br /><br />Esimerkiksi Keravalla on Ahjon koulu, jossa ei esiinny juuri lainkaan tai ollenkaan koulukiusaamista. Vastaavanlaisia kouluja löytynee pitkin Suomen maata. Joissain kouluissa siis onnistutaan luomaan sellainen ilmapiiri, jossa kiusaamiseen puututaan heti alkuunsa, jolloin kiusaamisesta ei ehdi tulla isoa ongelmaa. Tämä toteutuu vain, kun otetaan ensimmäinen askel ja lopetetaan ongelman vähättely, kuten mainitussa Sysmän koulussa oltiin ilmeisesti toimittu.</p><p>Nimittäin sitä ei kannata vähätellä, kuinka isosta asiasta on kyse. Koulukiusaaminen johtaa monissa tapauksissa masennukseen ja sitä kautta syrjäytymiseen tai pahimmillaan jopa itsemurhaan.</p><p><br />Jo nykyään on iso taloudellinen ja sosiaalinen tragedia, kuinka&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261584-koskee-jopa-100-000-nuorta-suomen-suurin-ongelma-kaikki-keinot-kayttoon-heti">valtava määrä</a>&nbsp;nuoria syrjäytyy. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syrjäytyminen aiheuttaa kansantaloudelle miljardiluokan kustannukset.<br /><br />Joskus sanotaan, ettei Suomella ole varaa laittaa resursseja koulukiusaamisen ehkäisyyn.<br />Minä kysyn: Onko meillä varaa olla laittamatta?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

On aikuisten tehtävä suhtautua koulukiusaamiseen vakavasti. Sysmän rehtorin harkitsemattomat kommentit voidaan laittaa sen piikkiin, ettei kaikilla meillä ole samanlaisia valmiuksia keskusteluun journalistien kanssa, mutta siitä huolimatta artikkelin esille tuomat ongelmat kielii siitä, että asenteissa olisi rutkasti parantamisen varaa.

 

Toinen tekemäni huomio artikkelista on se, kuinka rehtorit ovat alkaneet tuoda ilmi, että monikulttuurisuuden ongelmat alkavat näkymään myös kouluarjessa.

Oppilaistamme 54 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se ei itsessään selitä mitään, mutta eri kulttuuritaustaisten oppilaiden välillä tapahtuu kiusaamista. Ei niinkään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken, toki kiusaamista on suomalaistenkin välillä.

Usein pyritään loukkaamaan perheenjäseniä, kun tiedetään, että siinä kulttuurissa toinen saadaan niin suuttumaan. Meillä on monikielisiä ohjaajia, jotka pystyvät puuttumaan siihen.
Viitos–kutosluokkalaisilla menee vähän turhaa kovaa: kiusaamista, häiriökäyttäytymistä ja pientä jengiytymistä.

- Rehtori Timo Heikkinen

 Tietenkään kaikki nuorten keskeiset kahinat ja koulukiusaaminen ei selity pelkästään kulttuurien yhteentörmäyksillä, vaan koulukiusaamista on esiintynyt niin kauan kuin on ollut koulujakin. 

On kuitenkin sanomattakin selvää, että kasvava maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä pahentaa näitä ongelmia entisestään. Integraatiopolitiikkaa ei saisi kohdistaa ainoastaan maahanmuuttajiin, vaan myös maahanmuuttajien lapset tulisi ottaa huomioon, jotta jengiytyminen vähenisi.

Yksi koulukiusaamiseen liittyvistä ongelmista on se, että opettajat ja muut koulun työntekijät eivät välttämättä aina huomaa kiusaamista tai kykene puuttumaan siihen. Tästä syystä olenkin tehnyt Vantaalla valtuustoaloitteen koulurauha-asiamies -viran perustamisesta, jotta olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Lisäksi Perussuomalaiset ovat puolueena linjanneet, että tarvittaisiin koulukiusaamiseen liittyen sellainen muutos, että koulukiusaaja joutuisi vaihtamaan koulua.

Helposti kuvitellaan, että koska koulukiusaamista esiintyy niin paljon, se on sellainen ongelma, jota ei saa ratkaistua, eikä edes vähennettyä, mutta itse uskon vahvasti siihen, että kun aikuiset tekevät konkreettisia asioita koulukiusaamisen ehkäisyn eteen, saadaan koulukiusaaminen vähentymään.

Esimerkiksi Keravalla on Ahjon koulu, jossa ei esiinny juuri lainkaan tai ollenkaan koulukiusaamista. Vastaavanlaisia kouluja löytynee pitkin Suomen maata. Joissain kouluissa siis onnistutaan luomaan sellainen ilmapiiri, jossa kiusaamiseen puututaan heti alkuunsa, jolloin kiusaamisesta ei ehdi tulla isoa ongelmaa. Tämä toteutuu vain, kun otetaan ensimmäinen askel ja lopetetaan ongelman vähättely, kuten mainitussa Sysmän koulussa oltiin ilmeisesti toimittu.

Nimittäin sitä ei kannata vähätellä, kuinka isosta asiasta on kyse. Koulukiusaaminen johtaa monissa tapauksissa masennukseen ja sitä kautta syrjäytymiseen tai pahimmillaan jopa itsemurhaan.


Jo nykyään on iso taloudellinen ja sosiaalinen tragedia, kuinka valtava määrä nuoria syrjäytyy. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syrjäytyminen aiheuttaa kansantaloudelle miljardiluokan kustannukset.

Joskus sanotaan, ettei Suomella ole varaa laittaa resursseja koulukiusaamisen ehkäisyyn.
Minä kysyn: Onko meillä varaa olla laittamatta?

 

 

]]>
1 http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267236-nuorisojengit-yleistyvat-onko-tata-varaa-vahatella#comments Koulukiusaajat koulukiusaaminen Lapset Nuorten syrjäytyminen Thu, 10 Jan 2019 12:30:58 +0000 Tanja Vahvelainen http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267236-nuorisojengit-yleistyvat-onko-tata-varaa-vahatella
Sysmäläiskoulun rehtori ja vastuu omista asenteista http://samimollgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267180-sysmalaiskoulun-rehtori-ja-vastuu-omista-asenteista <p>Olin 12-vuotias 1980-luvun puolivälissä. En tuolloin tiennyt olevani homo. Hahmotin asian muutamaa vuotta myöhmmin - josta kului vielä vuosikymmen, ennen kuin hyväksyin asian kokonaisvaltaisesti.</p><p>Oma murrosikäni oli maailmassa, jossa oli käynnissä paniikki etenkin homoihin liittyvästä aids-epidemiasta. Homot olivat seksuaalisesti kyltymättömiä koppalakkipäisiä nahkahomoja tai lespaten puhuvia sipsuttelijoita. Kaikki kunnia näihin kahteen ryhmään kuuluville - mutta itseäni en kyennyt samastamaan kumpiinkaan - joten en luonnollisestikaan voinut nähdä olevani homo.</p><p>Se vähä, mitä koulussa puhuttiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä oli yläasteella. Biologian kirjassa oli muutaman virkkeen mittainen kuvaus siitä, että pienellä määrällä ihmisiä seksuaalinen kiinnostus kohdistuu omaa sukupuolta oleviin. Terveystiedossa homoseksuaalisuus kuitattiin hyvin lyhyesti - viittaamalla sukupuolitauteihin. Lukion psykologiassa mainittiin lyhyesti eri teorioista homoseksuaalisuuden syntysyistä. Yhteistä kaikelle oli se, että ilmiö &quot;ulkoistettiin&quot;: sellaista on tuolla jossain - kun &quot;normaali&quot; seksuaalisuus esitettiin enemmän läsnä olevana asiana. Homoseksuaalisuutta ei käsitelty lainkaan ihastumisen, rakastumisen tai parisuhteen näkökulmasta.&nbsp;</p><p>Olisi hyvin todennäköisesti ollut toisin, jos tarjolla olisi nykyajan malliin tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Olisi ymmärtänyt omia (varhaisia) tuntemuksiaan ja voi ajatella, että nuoruus ja varhaisaikuisuus olisi ollut kohdallani kokonaisvaltaisempaa, eikä elämänvaihe, jonka kävin läpi tavallaan yksi osa pimeänä. Toisaalta, minua ei ole ainakaan homoudesta koskaan lapsena tai teininä kiusattu - kun olin ulkoistanut tuon osan itsestäni tyystin. Kukaan aikuinen ei olisi päässyt esittämään, että olisin provosoinut. Silti... vasta aikuisiällä pääsin opettelemaan sitä, mistä syntyy esimerkiksi parisuhde.</p><p>Ymmärrän, että aika oli eri. Enkä ole lainkaan katkera, koska oma tie on ollut opettavainen ja siihen on mahtunut lopulta paljon hyvää.</p><p>Surumieli kuitenkin kurkkii aina toisinaan, kun tällaisia nyt (Sysmän yhteinäiskoulussakin) nähtyjä tapauksia tulee ilmi - lähinnä miettiessäni heitä, jotka itse pyörittelevät päässään 12-vuotiaan Samin aikanaan pyörittelemiä asioita. Toisaalta, järki muistuttaa, että näistä asioista vihdoin puhutaan ääneen - asiahan on jo puoliksi hoidettu, kun keskustelua käydään. Niillä tämän päivän 12-vuotiailla hlbti-nuorilla on todennäköisesti Suomessa onneksi tallattavana aika paljon kepeämpi polku.</p><p>Peräänkuulutan kuitenkin Sysmän yhtenäiskoulun rehtorilta ja muilta vastaavassa asemassa olevilta vastuuta ja omien dinosauriiden ajalta periytyvien käsitysten päivittämistä.</p><p>Linkkejä taustaksi:&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-ko...</a></p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13109f77-e28d-4c59-be38-6f48bd2733e3" title="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13109f77-e28d-4c59-be38-6f48bd2733e3">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13109f77-e28d-4c59-be38-6f48bd2733e3</a></p><p><a href="https://ranneliike.net/uutiset/15196/huonosta-koulunkaynti-ilmapiirista-karsivan-sysmalaiskoulun-rehtori-eihan-me-heterotkaan" title="https://ranneliike.net/uutiset/15196/huonosta-koulunkaynti-ilmapiirista-karsivan-sysmalaiskoulun-rehtori-eihan-me-heterotkaan">https://ranneliike.net/uutiset/15196/huonosta-koulunkaynti-ilmapiirista-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin 12-vuotias 1980-luvun puolivälissä. En tuolloin tiennyt olevani homo. Hahmotin asian muutamaa vuotta myöhmmin - josta kului vielä vuosikymmen, ennen kuin hyväksyin asian kokonaisvaltaisesti.

Oma murrosikäni oli maailmassa, jossa oli käynnissä paniikki etenkin homoihin liittyvästä aids-epidemiasta. Homot olivat seksuaalisesti kyltymättömiä koppalakkipäisiä nahkahomoja tai lespaten puhuvia sipsuttelijoita. Kaikki kunnia näihin kahteen ryhmään kuuluville - mutta itseäni en kyennyt samastamaan kumpiinkaan - joten en luonnollisestikaan voinut nähdä olevani homo.

Se vähä, mitä koulussa puhuttiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä oli yläasteella. Biologian kirjassa oli muutaman virkkeen mittainen kuvaus siitä, että pienellä määrällä ihmisiä seksuaalinen kiinnostus kohdistuu omaa sukupuolta oleviin. Terveystiedossa homoseksuaalisuus kuitattiin hyvin lyhyesti - viittaamalla sukupuolitauteihin. Lukion psykologiassa mainittiin lyhyesti eri teorioista homoseksuaalisuuden syntysyistä. Yhteistä kaikelle oli se, että ilmiö "ulkoistettiin": sellaista on tuolla jossain - kun "normaali" seksuaalisuus esitettiin enemmän läsnä olevana asiana. Homoseksuaalisuutta ei käsitelty lainkaan ihastumisen, rakastumisen tai parisuhteen näkökulmasta. 

Olisi hyvin todennäköisesti ollut toisin, jos tarjolla olisi nykyajan malliin tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Olisi ymmärtänyt omia (varhaisia) tuntemuksiaan ja voi ajatella, että nuoruus ja varhaisaikuisuus olisi ollut kohdallani kokonaisvaltaisempaa, eikä elämänvaihe, jonka kävin läpi tavallaan yksi osa pimeänä. Toisaalta, minua ei ole ainakaan homoudesta koskaan lapsena tai teininä kiusattu - kun olin ulkoistanut tuon osan itsestäni tyystin. Kukaan aikuinen ei olisi päässyt esittämään, että olisin provosoinut. Silti... vasta aikuisiällä pääsin opettelemaan sitä, mistä syntyy esimerkiksi parisuhde.

Ymmärrän, että aika oli eri. Enkä ole lainkaan katkera, koska oma tie on ollut opettavainen ja siihen on mahtunut lopulta paljon hyvää.

Surumieli kuitenkin kurkkii aina toisinaan, kun tällaisia nyt (Sysmän yhteinäiskoulussakin) nähtyjä tapauksia tulee ilmi - lähinnä miettiessäni heitä, jotka itse pyörittelevät päässään 12-vuotiaan Samin aikanaan pyörittelemiä asioita. Toisaalta, järki muistuttaa, että näistä asioista vihdoin puhutaan ääneen - asiahan on jo puoliksi hoidettu, kun keskustelua käydään. Niillä tämän päivän 12-vuotiailla hlbti-nuorilla on todennäköisesti Suomessa onneksi tallattavana aika paljon kepeämpi polku.

Peräänkuulutan kuitenkin Sysmän yhtenäiskoulun rehtorilta ja muilta vastaavassa asemassa olevilta vastuuta ja omien dinosauriiden ajalta periytyvien käsitysten päivittämistä.

Linkkejä taustaksi: 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13109f77-e28d-4c59-be38-6f48bd2733e3

https://ranneliike.net/uutiset/15196/huonosta-koulunkaynti-ilmapiirista-karsivan-sysmalaiskoulun-rehtori-eihan-me-heterotkaan

]]>
11 http://samimollgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267180-sysmalaiskoulun-rehtori-ja-vastuu-omista-asenteista#comments Homoseksuaalisuus Kasvatus Kiusaaminen koulukiusaaminen Peruskoulu Wed, 09 Jan 2019 14:31:02 +0000 Sami Mollgren http://samimollgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267180-sysmalaiskoulun-rehtori-ja-vastuu-omista-asenteista
Voi rehtoria http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267155-voi-rehtoria <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/08/peruskoulun-rehtori-selittaa-koulukiusaamista-oppilaiden-tarpeella-korostaa?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social&amp;fbclid=IwAR3dRBHRN0mHFiQhzDZbl5H6AL-3PYhL1eBaZeStWocr6sQaaI0yVQ1bWzE">MOT:n eilinen kiusaamisartikkeli</a>&nbsp;herätti ihmiset miettimään koulukiusaamista, mutta keskustelu lähti myös aivan toisille urille Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorisen huolimattomasta lausahduksesta, että&nbsp;<em>pukeutuminen voi olla hutsahtavaa</em>.</p><p>Nettikeskustelut kärjistyvät usein liiaksi. Niin nytkin, kuorossa huudetaan Tuula Vuorisen eroa. Julkisuus on kovaa. Epäonnistuneella haastattelulla tai edes yhdellä harkitsemattomalla lauseella ei ole palautusoikeutta.&nbsp;Rehtorit eivät ole julkisuuden henkilöitä, he eivät ole tottuneita antamaan haastatteluita tai esiintymään kameran edessä.</p><p>Vuorista haastateltiin myös videolla, jossa Vuorisen puhe oli asiallista ja järkeenkäypää. Hän tunnusti rehellisesti tosiasiat, ei kierrellyt ja kaarrellut, vaan kertoi suoraan, että koulussa tapahtuu kiusaamista. Hän mielellään kuulisi kokemuksia kouluista, joissa kiusaaminen on saatu kitkettyä minimiin.</p><p>Rehtorin asema joskus on hyvin raaka. Rehtorit joutuvat sompaamaan oppilaiden, opettajien, vanhempien, viraston ja muiden tahojen muodostamassa nilassa. Muutenkin rehtoreiden työmäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä kovasti, kun kouluvirastot ovat tupanneet tehtäviään rehtoreille. Opettajienkokouksetkaan eivät välttämättä enää ole opettajienkokouksia, vaan tiedotustilaisuuksia, rehtorit toimivat viestipoikina- ja tyttöinä, kun he välittävät&nbsp;virastotietoaopettajille.&nbsp;</p><p>Rehtorin työ ei enää välttämättä houkuta. Varsinaiseen pedagogiseen johtamiseen jää enää vähän aikaa. Opettajat ongelmineen jäävät helposti yksin.</p><p><a href="https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/koululainsaadannon_soveltaminen/rehtorin_kelpoisuus">Opetushallitus OPH:n sivuilla</a>&nbsp;rehtoreiden ehdottomat kelpoisuusvaatimukset ovat loppujen lopuksi melko väljät:</p><p><em>- ylempi korkeakoulututkinto</em></p><p><em>- asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus</em></p><p><em>- riittävä työkokemus opettajana</em></p><p><em>- oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito</em></p><p><em>- Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.</em></p><p><em>- Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 &sect;:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.</em></p><p>Käytännössä rehtorin kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin opettajilla yleensä. Aika moni opiskelija suorittaa opetushallinnon opinnot jo perusopintojen yhteydessä. Riittävä työkokemus tulee kaikille opettajan hommia paiskiessa.</p><p>Usein rehtorit kouluttautuvat tehtäväänsä oman työnsä ohessa, mikä on aina raskasta, joskus tehotonta. Onko malli paras mahdollinen?&nbsp;Olisiko rehtoreiden koulutusta syytä kehittää?</p><p><a href="https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/koulutusala/ohjausala/opiskelu">Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen</a>&nbsp;tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot kestävät 1,5 vuotta, 60 op.&nbsp;<a href="https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/koulutusjohtaminen/kji/koulutus/perusopinnot">Koulunjohtamiseen</a>&nbsp;pätevöityy kevyemmin, 25 op.&nbsp;</p><p>Olen vahvasti sitä mieltä, että rehtoreiden koulutukseen hakijoilta on vaadittava hyvän opetuskielen ja kirjallisen taidon lisäksi vahvoja nykyajan vaatimia viestinnän valmiuksia. Koulutuksessa viestinnän hallinnan osuutta on lisättävä radikaalisti.</p><p>Myös ihmissuhdetaitoihin koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomio. Mieleeni on jäänyt&nbsp;<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/21/joka-neljas-esimies-narsisti">Hanna Peltokankaan väitöskirja</a>&nbsp;narsistisista esimiehistä, yli joka neljäs johtaja on narsisti. En jaksa uskoa, että rehtorinarsistien prosentti olisi näin korkea, itse en ole toiminut yhdenkään narsistireksin alaisuudessa.</p><p>Kun mikrofoni työnnetään nenään eteen, aivan liian usein kuulee:</p><p><em>Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen, ei meidän koulussa kiusata.</em></p><p>Rehtori, joka sanoo noin, on täysin etääntynyt koulusta tai korostaa tarkoituksellisesti oman koulunsa erinomaisuutta muihin kouluihin nähden. Jokaisessa koulussa kiusataan enemmän tai vähemmän, toivottavasti hyvin vähän.&nbsp;Oman koulun ylikehuminen on epämiellyttävää. On niitä hyviä kouluja muuallakin.&nbsp;</p><p><em>Ei meidän koulussa ole sisäongelmia, mistään ei ole löytynyt hometta.</em></p><p>Homeen kieltäminen on vaarallista, sillä mittausten jälkeen usein sisäilmasta niitä itiöitä löytyy. Sisäilmaonsairaiden opettajien vähättely on suorastaan sikamaista.</p><p>Paljon parempia vastauksia ovat:</p><p><em>En tiedä.</em></p><p><em>Asiaa tutkitaan.</em></p><p><em>Teemme parhaamme, jotta...</em></p><p><em>Olemme pahoillamme, kun...</em></p><p><em><a href="https://properuskoulu.blogspot.com/2019/01/voi-rehtoria.html">https://properuskoulu.blogspot.com/2019/01/voi-rehtoria.html</a></em></p><p>* * *</p><p>Lisäys klo 17</p><p>Kiusaamisesta ja koulukiusaamisesta olen blogissani kirjoittanut paljon. Jos kiinnostaa, koukkaa blogiini ja klikkaa sen vasemmasta osiosta tunnisteita <em>kiusaaminen</em>, <em>koulukiusaaminen</em>.</p><p><a href="https://properuskoulu.blogspot.com">https://properuskoulu.blogspot.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MOT:n eilinen kiusaamisartikkeli herätti ihmiset miettimään koulukiusaamista, mutta keskustelu lähti myös aivan toisille urille Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorisen huolimattomasta lausahduksesta, että pukeutuminen voi olla hutsahtavaa.

Nettikeskustelut kärjistyvät usein liiaksi. Niin nytkin, kuorossa huudetaan Tuula Vuorisen eroa. Julkisuus on kovaa. Epäonnistuneella haastattelulla tai edes yhdellä harkitsemattomalla lauseella ei ole palautusoikeutta. Rehtorit eivät ole julkisuuden henkilöitä, he eivät ole tottuneita antamaan haastatteluita tai esiintymään kameran edessä.

Vuorista haastateltiin myös videolla, jossa Vuorisen puhe oli asiallista ja järkeenkäypää. Hän tunnusti rehellisesti tosiasiat, ei kierrellyt ja kaarrellut, vaan kertoi suoraan, että koulussa tapahtuu kiusaamista. Hän mielellään kuulisi kokemuksia kouluista, joissa kiusaaminen on saatu kitkettyä minimiin.

Rehtorin asema joskus on hyvin raaka. Rehtorit joutuvat sompaamaan oppilaiden, opettajien, vanhempien, viraston ja muiden tahojen muodostamassa nilassa. Muutenkin rehtoreiden työmäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä kovasti, kun kouluvirastot ovat tupanneet tehtäviään rehtoreille. Opettajienkokouksetkaan eivät välttämättä enää ole opettajienkokouksia, vaan tiedotustilaisuuksia, rehtorit toimivat viestipoikina- ja tyttöinä, kun he välittävät virastotietoaopettajille. 

Rehtorin työ ei enää välttämättä houkuta. Varsinaiseen pedagogiseen johtamiseen jää enää vähän aikaa. Opettajat ongelmineen jäävät helposti yksin.

Opetushallitus OPH:n sivuilla rehtoreiden ehdottomat kelpoisuusvaatimukset ovat loppujen lopuksi melko väljät:

- ylempi korkeakoulututkinto

- asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

- riittävä työkokemus opettajana

- oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

- Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

- Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Käytännössä rehtorin kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin opettajilla yleensä. Aika moni opiskelija suorittaa opetushallinnon opinnot jo perusopintojen yhteydessä. Riittävä työkokemus tulee kaikille opettajan hommia paiskiessa.

Usein rehtorit kouluttautuvat tehtäväänsä oman työnsä ohessa, mikä on aina raskasta, joskus tehotonta. Onko malli paras mahdollinen? Olisiko rehtoreiden koulutusta syytä kehittää?

Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot kestävät 1,5 vuotta, 60 op. Koulunjohtamiseen pätevöityy kevyemmin, 25 op. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että rehtoreiden koulutukseen hakijoilta on vaadittava hyvän opetuskielen ja kirjallisen taidon lisäksi vahvoja nykyajan vaatimia viestinnän valmiuksia. Koulutuksessa viestinnän hallinnan osuutta on lisättävä radikaalisti.

Myös ihmissuhdetaitoihin koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomio. Mieleeni on jäänyt Hanna Peltokankaan väitöskirja narsistisista esimiehistä, yli joka neljäs johtaja on narsisti. En jaksa uskoa, että rehtorinarsistien prosentti olisi näin korkea, itse en ole toiminut yhdenkään narsistireksin alaisuudessa.

Kun mikrofoni työnnetään nenään eteen, aivan liian usein kuulee:

Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen, ei meidän koulussa kiusata.

Rehtori, joka sanoo noin, on täysin etääntynyt koulusta tai korostaa tarkoituksellisesti oman koulunsa erinomaisuutta muihin kouluihin nähden. Jokaisessa koulussa kiusataan enemmän tai vähemmän, toivottavasti hyvin vähän. Oman koulun ylikehuminen on epämiellyttävää. On niitä hyviä kouluja muuallakin. 

Ei meidän koulussa ole sisäongelmia, mistään ei ole löytynyt hometta.

Homeen kieltäminen on vaarallista, sillä mittausten jälkeen usein sisäilmasta niitä itiöitä löytyy. Sisäilmaonsairaiden opettajien vähättely on suorastaan sikamaista.

Paljon parempia vastauksia ovat:

En tiedä.

Asiaa tutkitaan.

Teemme parhaamme, jotta...

Olemme pahoillamme, kun...

https://properuskoulu.blogspot.com/2019/01/voi-rehtoria.html

* * *

Lisäys klo 17

Kiusaamisesta ja koulukiusaamisesta olen blogissani kirjoittanut paljon. Jos kiinnostaa, koukkaa blogiini ja klikkaa sen vasemmasta osiosta tunnisteita kiusaaminen, koulukiusaaminen.

https://properuskoulu.blogspot.com

]]>
62 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267155-voi-rehtoria#comments koulukiusaaminen Peruskoulu Rehtorit Wed, 09 Jan 2019 08:48:52 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267155-voi-rehtoria
Aikuinen itse on lapsen paras suojelija kiusaamista vastaan http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267117-aikuinen-itse-on-lapsen-paras-suojelija-kiusaamista-vastaan <p>Yhteiskuntamme ei ole reilu lapsillemme. Siitä kertoo lukuisat tulokset hyvinvointia selvittävissä kyselyissä: koulukiusaaminen on huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ole vähentymään päin. Tuntuu loputtomalta miettiä ratkaisuja sen kitkemiseksi, eikä siihen taida poppakonstia ollakaan. Tärkein viesti, mitä ympäröivä yhteiskunta voi tarjota, on se, että olet arvokas ja rakastettu juuri sellaisena kuin olet. Sillä se viesti vie pohjan kaikelta syrjinnältä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lapset ja nuoret ovat herkässä iässä, ja jatkuvassa ympäristön vaatimusten puristuksessa. Vaikeaa on löytää omaa identiteettiä ja omia unelmia, kun ympäröivä maailma asettaa omat paineensa ja odotuksensa tietyn muotin täyttämisessä. Me aikuiset olemme kipeän paikan edessä eteenkin silloin, kun lapset ja nuoret valitsevat erilaisia valintoja kuin me itse olisimme valinneet. Muistammeko yhä silloinkin viestiä elintärkeää viestiä kasvaville lapsillemme: olet rakastettu juuri sellaisena kuin olet?<br />&nbsp;</p><p>Parhain ratkaisu yhteiskunnassamme kiusaamisen ehkäisemiseksi, on lisätä jokaiselta yhteiskunnan jäseneltä ympärillemme viestiä siitä, kuinka kaikki ovat arvostettuja ja rakastettuja omana itsenään. Tämän tulee näkyä kaikessa, mutta ennen kaikkea siinä, miten koulukiusaamiseen puututaan eri yhteisöissä: niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin. Viesti lähtee aikuisilta lapsille, kuinka jokaista ihmistä tulee kunnioittaa, ja kiusaamiselle tulee olla nollatoleranssi. Pahinta mitä on, on syyllistää uhreja tai sysätä ongelmat maton alle. Hiljainen hyväksyntä luo sallivan ilmapiirin kiusaamiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Sysmän rehtori Tuula Vuorinen antoi kyseenalaiset kasvot kiusaamiselle, ja myös vastauksen siihen, miksi kiusaamista tapahtuu yhä enenevissä määrin. Alakouluikäisten lasten kiusaamisen oikeuttaminen erilaisella pukeutumisella tai seksuaalisella suuntautumisella, on juuri päinvastainen viesti kuin mitä yhteiskunta kaipaisi. Mikä on pahin seuraamus sille, jos erilaisuus nähtäisiinkin uhkan sijaan rikkautena yhteiskunnassa?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Vuorisen kommentit &rdquo;hutsahtavasta&rdquo; pukeutumisesta ja muut törkeydet jäävät ilman seuraamuksia, on myös viranomaisilla peiliin katsomisen paikka. Viime kädessä aikuinen itse, myös koulumaailmassa, on lapsen paras suojelija. Siihen on vanhemmillakin oikeus turvata.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b6519ae7-eb23-4b48-9082-ff498303329b" title="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b6519ae7-eb23-4b48-9082-ff498303329b">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b6519ae7-eb23-4b48-9082-ff498303329b</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskuntamme ei ole reilu lapsillemme. Siitä kertoo lukuisat tulokset hyvinvointia selvittävissä kyselyissä: koulukiusaaminen on huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ole vähentymään päin. Tuntuu loputtomalta miettiä ratkaisuja sen kitkemiseksi, eikä siihen taida poppakonstia ollakaan. Tärkein viesti, mitä ympäröivä yhteiskunta voi tarjota, on se, että olet arvokas ja rakastettu juuri sellaisena kuin olet. Sillä se viesti vie pohjan kaikelta syrjinnältä.

 

Lapset ja nuoret ovat herkässä iässä, ja jatkuvassa ympäristön vaatimusten puristuksessa. Vaikeaa on löytää omaa identiteettiä ja omia unelmia, kun ympäröivä maailma asettaa omat paineensa ja odotuksensa tietyn muotin täyttämisessä. Me aikuiset olemme kipeän paikan edessä eteenkin silloin, kun lapset ja nuoret valitsevat erilaisia valintoja kuin me itse olisimme valinneet. Muistammeko yhä silloinkin viestiä elintärkeää viestiä kasvaville lapsillemme: olet rakastettu juuri sellaisena kuin olet?
 

Parhain ratkaisu yhteiskunnassamme kiusaamisen ehkäisemiseksi, on lisätä jokaiselta yhteiskunnan jäseneltä ympärillemme viestiä siitä, kuinka kaikki ovat arvostettuja ja rakastettuja omana itsenään. Tämän tulee näkyä kaikessa, mutta ennen kaikkea siinä, miten koulukiusaamiseen puututaan eri yhteisöissä: niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin. Viesti lähtee aikuisilta lapsille, kuinka jokaista ihmistä tulee kunnioittaa, ja kiusaamiselle tulee olla nollatoleranssi. Pahinta mitä on, on syyllistää uhreja tai sysätä ongelmat maton alle. Hiljainen hyväksyntä luo sallivan ilmapiirin kiusaamiselle.

 

Sysmän rehtori Tuula Vuorinen antoi kyseenalaiset kasvot kiusaamiselle, ja myös vastauksen siihen, miksi kiusaamista tapahtuu yhä enenevissä määrin. Alakouluikäisten lasten kiusaamisen oikeuttaminen erilaisella pukeutumisella tai seksuaalisella suuntautumisella, on juuri päinvastainen viesti kuin mitä yhteiskunta kaipaisi. Mikä on pahin seuraamus sille, jos erilaisuus nähtäisiinkin uhkan sijaan rikkautena yhteiskunnassa?

 

Jos Vuorisen kommentit ”hutsahtavasta” pukeutumisesta ja muut törkeydet jäävät ilman seuraamuksia, on myös viranomaisilla peiliin katsomisen paikka. Viime kädessä aikuinen itse, myös koulumaailmassa, on lapsen paras suojelija. Siihen on vanhemmillakin oikeus turvata.

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b6519ae7-eb23-4b48-9082-ff498303329b

]]>
1 http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267117-aikuinen-itse-on-lapsen-paras-suojelija-kiusaamista-vastaan#comments koulukiusaaminen Suvaitsevaisuus Syrjintä Tue, 08 Jan 2019 12:50:28 +0000 Emmi Kurkela http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267117-aikuinen-itse-on-lapsen-paras-suojelija-kiusaamista-vastaan
Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266179-kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha-asiamiehia <p>Kirjoitin Vantaan Sanomiin mielipiteen koulukiusaamisesta. Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että kaikille lapsille on taattava turvallinen koulupolku.&nbsp;</p><p>Ketään ei saa kiusata.</p><p>Koulu ratkoo suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta aina siihen ei hyvästä yrityksestä huolimatta pystytä. Siksi Perussuomalaiset esittää&nbsp;<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/psn-uusi-koulutuspoliittinen-ohjelma-julkaistu-kannykat-pois-tunneilta-opetusryhmia-pienemmiksi-oppilaille-koulurauha/">Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan</a>, että kuntiin palkattaisiin neutraaleja koulurauha-asiamiehiä.</p><p><a href="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/12/kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha.html">http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/12/kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha.html</a></p><p>* * *</p><p>19.12. Vantaan Sanomat Mielipide</p><p><em>Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä</em></p><p><em>Koulukiusaamisen takia monen lapsen koulunkäynti häiriintyy, kun lapsi alkaa voida pahoin. Kiusaaminen murentaa pahasti itsetuntoa ja voi jättää pysyvät arvet loppuelämän ajaksi.</em></p><p><em>Suurin osa kiusaamistapauksista ratkotaan kouluissa yhteisvoimin, mutta aina kiusaamista ei saada loppumaan. Joskus kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, mikä on yleisen oikeustajun vastaista. Mieluummin kiusaajan on vaihdettava koulua kuin kiusatun.</em></p><p><em>Kiusaamiseen on puututtava paljon aiempaa terävämmin.</em></p><p><em>Yksi ratkaisu on, että kuntiin palkataan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä, joihin kiusatun vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun mikään muu ei ole auttanut ja kiusaaminen jatkuu. Koulurauha-asiamiehet voisivat olla puolueettomia asiaan perehtyneitä juristeja ja täysin irti kunnan kouluorganisaatiosta.</em></p><p><em>Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupolkuun.</em></p><p><em>Kai-Ari Lundell<br />luokanopettaja<br />kaupunginvaltuutettu<br />eduskuntavaaliehdokas (ps.)</em><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin Vantaan Sanomiin mielipiteen koulukiusaamisesta. Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että kaikille lapsille on taattava turvallinen koulupolku. 

Ketään ei saa kiusata.

Koulu ratkoo suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta aina siihen ei hyvästä yrityksestä huolimatta pystytä. Siksi Perussuomalaiset esittää Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan, että kuntiin palkattaisiin neutraaleja koulurauha-asiamiehiä.

http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/12/kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha.html

* * *

19.12. Vantaan Sanomat Mielipide

Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä

Koulukiusaamisen takia monen lapsen koulunkäynti häiriintyy, kun lapsi alkaa voida pahoin. Kiusaaminen murentaa pahasti itsetuntoa ja voi jättää pysyvät arvet loppuelämän ajaksi.

Suurin osa kiusaamistapauksista ratkotaan kouluissa yhteisvoimin, mutta aina kiusaamista ei saada loppumaan. Joskus kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, mikä on yleisen oikeustajun vastaista. Mieluummin kiusaajan on vaihdettava koulua kuin kiusatun.

Kiusaamiseen on puututtava paljon aiempaa terävämmin.

Yksi ratkaisu on, että kuntiin palkataan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä, joihin kiusatun vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun mikään muu ei ole auttanut ja kiusaaminen jatkuu. Koulurauha-asiamiehet voisivat olla puolueettomia asiaan perehtyneitä juristeja ja täysin irti kunnan kouluorganisaatiosta.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupolkuun.

Kai-Ari Lundell
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.)

 

]]>
0 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266179-kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha-asiamiehia#comments Eduskuntavaalit2019 koulukiusaaminen Peruskoulu Thu, 20 Dec 2018 08:53:28 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266179-kuntiin-pitaisi-palkata-koulurauha-asiamiehia
Kiusallista. - Suhtautuminen koulukiusaamiseen on muututtava täysin http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262334-kiusallista-suhtautuminen-koulukiusaamiseen-on-muututtava-taysin <p>Olen tavannut lapsia ja nuoria, jotka on aikoinaan siirretty toiseen kouluun, koska alkuperäisessä koulussa tilanne oli ollut se, että &rdquo;kaikki&rdquo; kiusasivat heitä. Heistä kuitenkin lähes jokainen osasi nimetä yhden tai kahden, jotka yllyttivät muut kiusaamiseen mukaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nähdäkseni on haitallista, että kiusattu &rdquo;selvitäkseen kiusaamisesta&rdquo; vaihtaa koulua, teki hän sen vapaaehtoisesti tai pakkosiirrolla, sillä siten oppilas leimaantuu kiusatuksi. En keksinyt tähän muuta termiä, kuin leimaantuminen, mutta tarkoitan tällä oppilaan &#39; kiusatun maineen&#39;&nbsp; lisäksi myös hänen omaa minäkuvaansa. Kun mieltää itsensä koulukiusaajien uhriksi, tämä &rdquo;leima&rdquo; tulee mukana koulua vaihtaessa ja sitten kiusaaminen jatkuu uudessa koulussa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tämän lisäksi, että kiusattu tulee todennäköisesti kokemaan kiusaamista myös seuraavassa koulussa, ongelmat jatkuvat myös vanhassa koulussa, sillä kiusaaja(t) vain valitsee uuden uhrin, ja kiusaaminen jatkuu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kiusaaja kiusaa, koska kiusaaminen nostaa hänen statustaan, mikä näkyy sitten hänen kaveriensa ja potentiaalisten partnerien määrässä. Kiusaamisella tulee siis suosituksi. Kiusaaja kyllä keksii itselleen kiusaamisen kohteen niin kauan, kuin kiusaamisesta on hänelle hyötyä. Vaikka aiempi kiusattu on siirretty toiseen kouluun, ei mene kauaa, kun kiusaajalla on jo uusi oppilas silmätikkuna.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nykyinen toimintamalli ei siis vähennä koulukiusaamista. Päinvastoin. On suorastaan kiusallista, että nykykäytäntö on se, että kiusaaja selviää ilman sanktioita touhuistaan, mutta kiusattua rangaistaan siirtämällä hänet toiseen kouluun, jolloin hänelle tulee pidemmät koulumatkat.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tämä järjestelmällinen lyödyn lyöminen on suorastaan kuvottavaa, kun ottaa huomioon, että koulukiusaaminen johtaa pahimmillaan kiusatun ennenaikaiseen kuolemaan oman käden kautta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ensin olisi onnistuttava muuttamaan suhtautuminen ja ajattelu koko aiheen ympärillä ennen kuin voidaan alkaa opettelemaan toimimaan toisin. Tässä kolme kenties tärkeintä pointtia.</p> <p>&nbsp;</p> <ol><li><p>Kiusaaminen ei johdu kiusatusta. Ei edes tapauksissa, joissa &rdquo;kaikki kiusaa yhtä.&rdquo; Kiusaamisen &rdquo;motiiveja&rdquo; on loputtomasti. Esimerkiksi köyhyys, rikkaat vanhemmat, laihuus, lihavuus, hyvä koulumestys, huono koulumenestys, jne. mutta nämä motiivit ovat vain sumuverhoa. Esimerkiksi köyhyydestä kiusattua oppilasta kiusattaisiin jatkossakin vaikka hänen vanhempansa voittaisivat lotossa. Kiusaaminen itsessään on kiusaajalle tärkeää. Sille vain keksitään tekosyitä. Tämän vuoksi kiusaamisongelma ei ratkea kiusattua siirtelemällä. Kiusaamista tapahtuu siksi, koska kiusaajat haluavat kiusata. Kaikki muu on selittelyä.</p> <p>&nbsp;</p></li><li><p>Kiusaaja ei ole uhri. Meillä liikaa ajateellaan kiusaajaa uhrina. On viisasta, ettei edes koulukiusaajaa epäinhimillistetä hirviöksi, ja on hyvä ottaa huomioon, että kiusaaja saattaa purkaa omaa ahdistustaan, minkä lisäksi myöhemmin kokea katumusta ja kärsiä syyllisyydentunnossaan. Kuitenkin on selvää, että Suomessa tällainen ajattelu on mennyt aivan liian pitkälle. Tuntuu jopa, että monesti pelätään enemmän kiusaajan menevän rikki, kuin kiusatun, vaikka todennäköisyydet tuossa ei ole mitenkään siirrettävissä oikeaan elämään. Opettajilta näyttäisi puuttuvan tieto siitä, että kiusaajat ovat keskimäärin normaaleista&nbsp; ja usein myös paremmin toimeentulevista perheistä, kuin muut oppilaat, eikä heillä usein ole mitään huonoa itsetuntoa, jota he purkavat muihin oppilaisiin. Päinvastoin. Keksimääräinen koulukiusaaja on saanut lapsena liikaa kehuja, mikä on johtanut korkeaan itsetuntoon, mikä sitten näkyy narstisena käytöksenä, eikä kiusaamisen takaa löydy mitään &rdquo;hätähuutoa&rdquo; ahdistuksesta, vaan lyttäämällä muita kiusaaja nostaa itseään jalustalle, mikä sitten palkitaan korkeammalla sosiaalisella statuksella. Tämmöisen ihmisen hyysääminen koululaitoksen taholta on aivan tarpeetonta.</p> <p>&nbsp;</p></li><li><p>Koulukiusaaminen ei ole kovinkaan näkyvää. Tv-sarjoissa näemme usein sellaista koulukiusaamista, johon kuka tahansa opettaja puuttuisi oikeassa elämässä samantien. Ja kun sellaista kiusaamista, että kaappiin kirjoitetaan haukkumasanoja, ruokalassa tönitään ja välitunnilla uitetaan päätä pönttöön, ei juurikaan näy, opettajat vastaavat usein kyselyissä, että ei heidän kouluissa vaan ole koulukiusaamista. Kuitenkin valtaosassa kouluista esiintyy ainakin jonkin asteista koulukiusaamista. Sitä ei vaan tunnisteta. Kiuusaajat pyrkivät kiusaamaan siten, että siihen on vaikea puuttua. Tämmöistä on esimerkiksi kiusaaminen internetin avulla.</p></li></ol> <p>&nbsp;</p> <p>Kommenttiosiossa kerron mielelläni näkemyksiäni aiheesta lisää, mutta nuo kolme pointtia tuli minulle ensimmäisinä mieleen siitä tavasta miten nykyään nähdään koulukiusaamisongelma.<br />Jos ajattelu saataisiin päivitettyä, voitaisiin siirtyä rankaisemaan kiusaajaa kiusatun sijaan, jolloin kiusaaja olisi se, joka joutuu vaihtamaan koulua.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Uudessa koulussa kiusaaja ei aloittaisi sosiaalisen hierarkian huipulta, eikä hänellä olisi kanssakiusaajia, jotka mahdollistavat kiusaamisen. Hän toki voisi ajan kanssa hankkia uuden kiusaamispiirin itselleen ja jatkaa vanhoja toimintatapoja uudessa koulussa, mutta ainakin vähintään olisi vaikeutettu hänen taipumustaan kiusata. Toiseksi. Kun uuden koulun opettajat tietäisivät tämän oppilaan siirron syyn, eli kiusaamisen aiemmassa koulussa, he voisivat paremmin pitää tätä oppilasta silmällä, mikä johtaisi mahdollisesti siihen, että kiusaamiseen puututtaisiin nopeammin. Ainakin se mahdollisuus, että kiusaaja onnistuisi manipuloimaan opettajatkin kiusaamaan kiusattua, olisi luultavasti haudattu uudessa koulussa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jäädessään vanhaan kouluun, kiusattu kokisi, että koulujärjestelmä välittää hänestä ja pitää hänestä huolta. Kun käärmeen pää olisi leikattu, eli pääkiusaaja olisi siirretty toiseen kouluun, kiusaaminen luultavasti lakkaisi itsestään. Lisäksi kun oppilailla olisi tiedossa, että kiusaamalla häntä on yksi joutunut vaihtamaan koulua, niin oppilaat varoisivat kiusaamasta. Mutta tärkein juttu tässä olisi se, että kanssakiusaajat erittäin harvoin mieltävät itseään koulukiusaajiksi. He ovat sokeita sille, että se, mitä he tekevät, aiheuttaa oikeasti pahaa oloa. Kiusaajan rankaiseminen tekisi tämän kiusaamisen näkyväksi, ja oppilailla olisi mahdollisuus oppia tilanteesta jotakin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vielä kertauksena:</p> <p><br />Kiusattu siirretään uuteen kouluun. = Kiusaaminen jatkuu molemmissa kouluissa.<br /><br />Kiusaaja siirretään uuteen kouluun. = Kiusaaminen loppuu molemmissa kouluissa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lisään tänne vielä neljännen väärän tavan suhtautua tähän ongelmaan. </p> <p>&nbsp;</p> <ol start="4"><li><p>Koulukiusaaminen voi oikeasti vähentyä marginaaliin. Monesti tuntuu, että ihmiset ajattelevat, että koulukiusaamisen vastainen työ on vain turhaa näpertelyä, joka ei tule ikinä johtamaan mihinkään. &rdquo;Kiusaamista on aina ollut, ja sitä tulee aina olemaan.&rdquo; Tällainen ajattelu olisi ensimmäisenä lopetettava. On oikeasti mahdollisuus kehittää toimivia työkaluja koulukiusaamisen torjumiseen ja ehkäisyyn.</p></li></ol> <p>&nbsp;</p> <p>Yksi näistä työkaluista on koulukiusaamista tutkiva koulurauha-asiamies, jonka perustamisesta Vantaalle Tanja Vahvelainen (PS) ja Tiina Tuomela (KD) ovat tehneet aloitteen, joka menee pian käsittelyyn. Aloitetta varten on haastateltu allekirjoittanutta, sekä opettaja Tuomas Rämöä.</p> <p>Toivon aloitteelle menestystä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Parhaimmillaan koulurauha-asiamiehestä muotoutuu muihin kaupunkeihin kopioitava käytäntö, jolla konkreettisesti saadaan koulukiusaaminen vähentymään ympäri Suomen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kiitos, kun jaksoit lukea. Laita ihmeessä kommenttia tulemaan.<br /><br /><br />Kirjoittanut</p> <p>Tommi O. Pälve</p> <p>Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän sihteeri</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tavannut lapsia ja nuoria, jotka on aikoinaan siirretty toiseen kouluun, koska alkuperäisessä koulussa tilanne oli ollut se, että ”kaikki” kiusasivat heitä. Heistä kuitenkin lähes jokainen osasi nimetä yhden tai kahden, jotka yllyttivät muut kiusaamiseen mukaan.

 

Nähdäkseni on haitallista, että kiusattu ”selvitäkseen kiusaamisesta” vaihtaa koulua, teki hän sen vapaaehtoisesti tai pakkosiirrolla, sillä siten oppilas leimaantuu kiusatuksi. En keksinyt tähän muuta termiä, kuin leimaantuminen, mutta tarkoitan tällä oppilaan ' kiusatun maineen'  lisäksi myös hänen omaa minäkuvaansa. Kun mieltää itsensä koulukiusaajien uhriksi, tämä ”leima” tulee mukana koulua vaihtaessa ja sitten kiusaaminen jatkuu uudessa koulussa.

 

Tämän lisäksi, että kiusattu tulee todennäköisesti kokemaan kiusaamista myös seuraavassa koulussa, ongelmat jatkuvat myös vanhassa koulussa, sillä kiusaaja(t) vain valitsee uuden uhrin, ja kiusaaminen jatkuu.

 

Kiusaaja kiusaa, koska kiusaaminen nostaa hänen statustaan, mikä näkyy sitten hänen kaveriensa ja potentiaalisten partnerien määrässä. Kiusaamisella tulee siis suosituksi. Kiusaaja kyllä keksii itselleen kiusaamisen kohteen niin kauan, kuin kiusaamisesta on hänelle hyötyä. Vaikka aiempi kiusattu on siirretty toiseen kouluun, ei mene kauaa, kun kiusaajalla on jo uusi oppilas silmätikkuna.

 

Nykyinen toimintamalli ei siis vähennä koulukiusaamista. Päinvastoin. On suorastaan kiusallista, että nykykäytäntö on se, että kiusaaja selviää ilman sanktioita touhuistaan, mutta kiusattua rangaistaan siirtämällä hänet toiseen kouluun, jolloin hänelle tulee pidemmät koulumatkat.

 

Tämä järjestelmällinen lyödyn lyöminen on suorastaan kuvottavaa, kun ottaa huomioon, että koulukiusaaminen johtaa pahimmillaan kiusatun ennenaikaiseen kuolemaan oman käden kautta.

 

Ensin olisi onnistuttava muuttamaan suhtautuminen ja ajattelu koko aiheen ympärillä ennen kuin voidaan alkaa opettelemaan toimimaan toisin. Tässä kolme kenties tärkeintä pointtia.

 

  1. Kiusaaminen ei johdu kiusatusta. Ei edes tapauksissa, joissa ”kaikki kiusaa yhtä.” Kiusaamisen ”motiiveja” on loputtomasti. Esimerkiksi köyhyys, rikkaat vanhemmat, laihuus, lihavuus, hyvä koulumestys, huono koulumenestys, jne. mutta nämä motiivit ovat vain sumuverhoa. Esimerkiksi köyhyydestä kiusattua oppilasta kiusattaisiin jatkossakin vaikka hänen vanhempansa voittaisivat lotossa. Kiusaaminen itsessään on kiusaajalle tärkeää. Sille vain keksitään tekosyitä. Tämän vuoksi kiusaamisongelma ei ratkea kiusattua siirtelemällä. Kiusaamista tapahtuu siksi, koska kiusaajat haluavat kiusata. Kaikki muu on selittelyä.

     

  2. Kiusaaja ei ole uhri. Meillä liikaa ajateellaan kiusaajaa uhrina. On viisasta, ettei edes koulukiusaajaa epäinhimillistetä hirviöksi, ja on hyvä ottaa huomioon, että kiusaaja saattaa purkaa omaa ahdistustaan, minkä lisäksi myöhemmin kokea katumusta ja kärsiä syyllisyydentunnossaan. Kuitenkin on selvää, että Suomessa tällainen ajattelu on mennyt aivan liian pitkälle. Tuntuu jopa, että monesti pelätään enemmän kiusaajan menevän rikki, kuin kiusatun, vaikka todennäköisyydet tuossa ei ole mitenkään siirrettävissä oikeaan elämään. Opettajilta näyttäisi puuttuvan tieto siitä, että kiusaajat ovat keskimäärin normaaleista  ja usein myös paremmin toimeentulevista perheistä, kuin muut oppilaat, eikä heillä usein ole mitään huonoa itsetuntoa, jota he purkavat muihin oppilaisiin. Päinvastoin. Keksimääräinen koulukiusaaja on saanut lapsena liikaa kehuja, mikä on johtanut korkeaan itsetuntoon, mikä sitten näkyy narstisena käytöksenä, eikä kiusaamisen takaa löydy mitään ”hätähuutoa” ahdistuksesta, vaan lyttäämällä muita kiusaaja nostaa itseään jalustalle, mikä sitten palkitaan korkeammalla sosiaalisella statuksella. Tämmöisen ihmisen hyysääminen koululaitoksen taholta on aivan tarpeetonta.

     

  3. Koulukiusaaminen ei ole kovinkaan näkyvää. Tv-sarjoissa näemme usein sellaista koulukiusaamista, johon kuka tahansa opettaja puuttuisi oikeassa elämässä samantien. Ja kun sellaista kiusaamista, että kaappiin kirjoitetaan haukkumasanoja, ruokalassa tönitään ja välitunnilla uitetaan päätä pönttöön, ei juurikaan näy, opettajat vastaavat usein kyselyissä, että ei heidän kouluissa vaan ole koulukiusaamista. Kuitenkin valtaosassa kouluista esiintyy ainakin jonkin asteista koulukiusaamista. Sitä ei vaan tunnisteta. Kiuusaajat pyrkivät kiusaamaan siten, että siihen on vaikea puuttua. Tämmöistä on esimerkiksi kiusaaminen internetin avulla.

 

Kommenttiosiossa kerron mielelläni näkemyksiäni aiheesta lisää, mutta nuo kolme pointtia tuli minulle ensimmäisinä mieleen siitä tavasta miten nykyään nähdään koulukiusaamisongelma.
Jos ajattelu saataisiin päivitettyä, voitaisiin siirtyä rankaisemaan kiusaajaa kiusatun sijaan, jolloin kiusaaja olisi se, joka joutuu vaihtamaan koulua.

 

Uudessa koulussa kiusaaja ei aloittaisi sosiaalisen hierarkian huipulta, eikä hänellä olisi kanssakiusaajia, jotka mahdollistavat kiusaamisen. Hän toki voisi ajan kanssa hankkia uuden kiusaamispiirin itselleen ja jatkaa vanhoja toimintatapoja uudessa koulussa, mutta ainakin vähintään olisi vaikeutettu hänen taipumustaan kiusata. Toiseksi. Kun uuden koulun opettajat tietäisivät tämän oppilaan siirron syyn, eli kiusaamisen aiemmassa koulussa, he voisivat paremmin pitää tätä oppilasta silmällä, mikä johtaisi mahdollisesti siihen, että kiusaamiseen puututtaisiin nopeammin. Ainakin se mahdollisuus, että kiusaaja onnistuisi manipuloimaan opettajatkin kiusaamaan kiusattua, olisi luultavasti haudattu uudessa koulussa.

 

Jäädessään vanhaan kouluun, kiusattu kokisi, että koulujärjestelmä välittää hänestä ja pitää hänestä huolta. Kun käärmeen pää olisi leikattu, eli pääkiusaaja olisi siirretty toiseen kouluun, kiusaaminen luultavasti lakkaisi itsestään. Lisäksi kun oppilailla olisi tiedossa, että kiusaamalla häntä on yksi joutunut vaihtamaan koulua, niin oppilaat varoisivat kiusaamasta. Mutta tärkein juttu tässä olisi se, että kanssakiusaajat erittäin harvoin mieltävät itseään koulukiusaajiksi. He ovat sokeita sille, että se, mitä he tekevät, aiheuttaa oikeasti pahaa oloa. Kiusaajan rankaiseminen tekisi tämän kiusaamisen näkyväksi, ja oppilailla olisi mahdollisuus oppia tilanteesta jotakin.

 

Vielä kertauksena:


Kiusattu siirretään uuteen kouluun. = Kiusaaminen jatkuu molemmissa kouluissa.

Kiusaaja siirretään uuteen kouluun. = Kiusaaminen loppuu molemmissa kouluissa.

 

Lisään tänne vielä neljännen väärän tavan suhtautua tähän ongelmaan.

 

  1. Koulukiusaaminen voi oikeasti vähentyä marginaaliin. Monesti tuntuu, että ihmiset ajattelevat, että koulukiusaamisen vastainen työ on vain turhaa näpertelyä, joka ei tule ikinä johtamaan mihinkään. ”Kiusaamista on aina ollut, ja sitä tulee aina olemaan.” Tällainen ajattelu olisi ensimmäisenä lopetettava. On oikeasti mahdollisuus kehittää toimivia työkaluja koulukiusaamisen torjumiseen ja ehkäisyyn.

 

Yksi näistä työkaluista on koulukiusaamista tutkiva koulurauha-asiamies, jonka perustamisesta Vantaalle Tanja Vahvelainen (PS) ja Tiina Tuomela (KD) ovat tehneet aloitteen, joka menee pian käsittelyyn. Aloitetta varten on haastateltu allekirjoittanutta, sekä opettaja Tuomas Rämöä.

Toivon aloitteelle menestystä.

 

Parhaimmillaan koulurauha-asiamiehestä muotoutuu muihin kaupunkeihin kopioitava käytäntö, jolla konkreettisesti saadaan koulukiusaaminen vähentymään ympäri Suomen.

 

Kiitos, kun jaksoit lukea. Laita ihmeessä kommenttia tulemaan.


Kirjoittanut

Tommi O. Pälve

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän sihteeri

]]>
13 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262334-kiusallista-suhtautuminen-koulukiusaamiseen-on-muututtava-taysin#comments koulukiusaaminen Koulurauha Wed, 10 Oct 2018 11:56:48 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262334-kiusallista-suhtautuminen-koulukiusaamiseen-on-muututtava-taysin
Koulukiusaamisen kitkemiseen löytyy keinoja, jos tahtoa on http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261409-koulukiusaamisen-kitkemiseen-loytyy-keinoja-jos-tahtoa-on <p>Kouluissa tulee olla nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle. Koulun rehtori on mielestäni velvollinen puuttumaan asiaan ja kontaktoimaan kiusaajan sekä kiusatun vanhempia asiasta keskustelemiseksi.</p><p>Mielestäni on perin kummallista, että kiusaamista on ja siihen ei puututa.</p><p>Yleistäen ja tuskin paljoa pieleen menemättä voinee sanoa, että Suomessa ei taida kovin montaa koulua olla, jossa kiusaamista ei tapahtuisi. Tutkimukset osoittavat valitettavasti, että halki Suomen joka viidettä ja joissakin kunnissa jopa joka neljättä kiusataan koulussa. Yksi pahimmista kouluista löytyy Hollolasta, niin sanotusta KiVa koulusta. Erilaisilta sivustoilta voi lukea kuinka yksityishenkilöt, perheet listaavat kouluja kiusaamismäärän mukaan.</p><p>On se perin kummallista, ettei tällaista saada loppumaan. Mistä kiikastaa?</p><p>Opettajien ja rehtorien pelko puuttua asioihin, mitä tässä pelätään.</p><p>Perusuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa on tehnyt kiusaamista koskien lakialoitteenkin. Lakiko pitää Suomessa tehdä itsestäänselvyydestä?</p><p>Koulukiusaaminen.fi -sivustolla kehotetaan jokaisen koulun tekemään kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma. Tiedustelin asiaa Vantaan opetustoimen johtajalta, onko Vantaalla kaikissa kouluissa sellainen ja onko se läpikäyty oppilaiden kanssa.</p><p>Asioihin voi puuttua maalaisjärjelläkin ja ottaa asiat puheeksi. Niin tiukasti, ettei kiusatun tarvitse pelätä kiusaajien taholta kostoa.</p><p>THL:n tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret ovat yksinäisiä, eli keskusteluyhteys perheessä ei välttämättä aina ole kunnossa. Katse siis koteihin ja koulujen henkilökuntaan. Kouluissa opettajat ovat ylityöllistettyjä suurten ryhmäkokojen ja vuoksi. Mutta ylin valta kouluissa on rehtoreilla.</p><p>Heihin siis suuntaan nyt katseeni ja toivon, että jokaisen koulun rehtori ottaa asiakseen saada omalle koululleen maine kiusaamisvapaana kouluna.</p><p>Muiden kaupunkien niin kutsuttujen &rdquo;kiusaamisvapaiden koulujen&rdquo; mallista ja keinoista voisi ottaa esimerkkiä. Kuulemani mukaan tällainen löytyy mm. Keravalta.<br />&nbsp;</p><p>Asiaan voidaan puuttua ja asioita muuttaa, kun tahtoa on.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kouluissa tulee olla nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle. Koulun rehtori on mielestäni velvollinen puuttumaan asiaan ja kontaktoimaan kiusaajan sekä kiusatun vanhempia asiasta keskustelemiseksi.

Mielestäni on perin kummallista, että kiusaamista on ja siihen ei puututa.

Yleistäen ja tuskin paljoa pieleen menemättä voinee sanoa, että Suomessa ei taida kovin montaa koulua olla, jossa kiusaamista ei tapahtuisi. Tutkimukset osoittavat valitettavasti, että halki Suomen joka viidettä ja joissakin kunnissa jopa joka neljättä kiusataan koulussa. Yksi pahimmista kouluista löytyy Hollolasta, niin sanotusta KiVa koulusta. Erilaisilta sivustoilta voi lukea kuinka yksityishenkilöt, perheet listaavat kouluja kiusaamismäärän mukaan.

On se perin kummallista, ettei tällaista saada loppumaan. Mistä kiikastaa?

Opettajien ja rehtorien pelko puuttua asioihin, mitä tässä pelätään.

Perusuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa on tehnyt kiusaamista koskien lakialoitteenkin. Lakiko pitää Suomessa tehdä itsestäänselvyydestä?

Koulukiusaaminen.fi -sivustolla kehotetaan jokaisen koulun tekemään kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma. Tiedustelin asiaa Vantaan opetustoimen johtajalta, onko Vantaalla kaikissa kouluissa sellainen ja onko se läpikäyty oppilaiden kanssa.

Asioihin voi puuttua maalaisjärjelläkin ja ottaa asiat puheeksi. Niin tiukasti, ettei kiusatun tarvitse pelätä kiusaajien taholta kostoa.

THL:n tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret ovat yksinäisiä, eli keskusteluyhteys perheessä ei välttämättä aina ole kunnossa. Katse siis koteihin ja koulujen henkilökuntaan. Kouluissa opettajat ovat ylityöllistettyjä suurten ryhmäkokojen ja vuoksi. Mutta ylin valta kouluissa on rehtoreilla.

Heihin siis suuntaan nyt katseeni ja toivon, että jokaisen koulun rehtori ottaa asiakseen saada omalle koululleen maine kiusaamisvapaana kouluna.

Muiden kaupunkien niin kutsuttujen ”kiusaamisvapaiden koulujen” mallista ja keinoista voisi ottaa esimerkkiä. Kuulemani mukaan tällainen löytyy mm. Keravalta.
 

Asiaan voidaan puuttua ja asioita muuttaa, kun tahtoa on.

 

]]>
1 http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261409-koulukiusaamisen-kitkemiseen-loytyy-keinoja-jos-tahtoa-on#comments koulukiusaaminen Lapset ja nuoret Sat, 22 Sep 2018 21:52:06 +0000 Tanja Vahvelainen http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261409-koulukiusaamisen-kitkemiseen-loytyy-keinoja-jos-tahtoa-on
Pakotettiinko kääntämään toinenkin poski? http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260431-pakotettiinko-kaantamaan-toinenkin-poski <p>Julkisuudessa on ollut noin viikon ajan raaka Kotkan kiusaamistapausepäily. Median mukaan tapauksessa ei enää epäillä rikosta. Kiusaamista kuitenkin vielä selvitetään kotkalaisessa koulussa, joten tapaukseen liittyy rikosepäily. Kiusaaminen on pahoinpitelyä ja rikoslain mukaisesti pahoinpitely on rikos.</p><p>Tapaus täyttää tyyppillisen kiusaamiskierteen piirteet. Kiusaamistilanteet on jäänyt monta kertaa selvittämättä. Kiusatut kokevat ahdistusta selvittämättömistä kiusaamisasioista ja vaikenevat. Kiusaajat mennä porskuttavat vallan tunteessaan.&nbsp; Ja kaikki jatkuu niinkuin ennenkin.</p><p>Pakotettiinko kiusattu kääntämään toinenkin poski?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005813832.html" title="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005813832.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005813832.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Linkitän aiemmin blogikirjoituksemme, joka koskee kiusaamista.&nbsp;</p><p><a href="http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259967-ala-kaanna-toista-poskea" title="http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259967-ala-kaanna-toista-poskea">http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259967-ala-kaanna-toista-...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä vain kiusatun omaa teatteria vai kiusaamiskierrettä?</p><p>Miten kiusaamiskierre katkaistaan?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on ollut noin viikon ajan raaka Kotkan kiusaamistapausepäily. Median mukaan tapauksessa ei enää epäillä rikosta. Kiusaamista kuitenkin vielä selvitetään kotkalaisessa koulussa, joten tapaukseen liittyy rikosepäily. Kiusaaminen on pahoinpitelyä ja rikoslain mukaisesti pahoinpitely on rikos.

Tapaus täyttää tyyppillisen kiusaamiskierteen piirteet. Kiusaamistilanteet on jäänyt monta kertaa selvittämättä. Kiusatut kokevat ahdistusta selvittämättömistä kiusaamisasioista ja vaikenevat. Kiusaajat mennä porskuttavat vallan tunteessaan.  Ja kaikki jatkuu niinkuin ennenkin.

Pakotettiinko kiusattu kääntämään toinenkin poski?

 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005813832.html

 

Linkitän aiemmin blogikirjoituksemme, joka koskee kiusaamista. 

http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259967-ala-kaanna-toista-poskea

 

Onko tämä vain kiusatun omaa teatteria vai kiusaamiskierrettä?

Miten kiusaamiskierre katkaistaan?

 

]]>
7 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260431-pakotettiinko-kaantamaan-toinenkin-poski#comments koulukiusaaminen Tue, 04 Sep 2018 06:38:42 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260431-pakotettiinko-kaantamaan-toinenkin-poski