Tieto on valtaa Kalle Katajan esille nostamia kirjoituksia

Kaikki blogit puheenaiheesta Venäjä

Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Natoon

 

Pieni, mutta äänekäs joukko kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Valtaosa, eli noin 80% suomalaisista vastustaa jäsenyyttä ja syyt tähän ovat selvät. Olemme harjoittaneet koko sotienjälkeisen ajan puolueettomuuspolitiikkaa, jonka ansiosta olemme saaneet olla rauhassa ja kauppaa on käyty niin Venäjän kuin lännenkin kanssa.

Pääsihteeri Jens Stoltenbergin puhe Yhdysvaltain kongressille 3.4.2019, osa 3/3

(Epävirallinen ja vapaamuotoinen käännös, loppuosa 3/3 jatkoksi edellisille osille)

Rouva Puhemies,

Herra Varapresidentti,

 

NATO on vahva liittouma. Mutta pysyäkseen vahvana liittoumana, NATO:n on oltava rehti liittouma.

Ihanteellisessa maailmassa meidän ei tarvitsisi käyttää yhtään rahaa puolustukseen. Mutta emme elä ihanteellisessa maailmassa.

Pääsihteeri Jens Stoltenbergin puhe Yhdysvaltain kongressille 3.4.2019, osa 2/3

(Epävirallinen ja vapaamuotoinen käännös, jatkoa osalle 1/3)

Rouva Puhemies,

Herra Varapresidentti,

 

Myös taistelu terrorismia vastaan vaatii yhteiset ponnistelumme. Syyskuun 11. päivän hyökkäykset tekivät tämän selväksi.

NATO:n vaste noihin hyökkäyksiin oli nopea. 24 tunnin sisällä ja ensimmäisen ja ainoan kerran historiassamme,  käytimme Washingtonin sopimuksen 5. Artiklaa. Yhteisen puolustuksen artiklaa, jonka mukaan… ”aseellinen hyökkäys yhtä vastaan… katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan”.

NATO:n pääsihteeri Stoltenbergin puhe Yhdysvaltain kongressille 3.4.2019

(Epävirallinen ja vapaamuotoinen käännös, osa 1/3)

 

Rouva Puhemies,

Herra Varapresidentti,

Kunnioitettavat Yhdysvaltain kongressin jäsenet,

Hyvät naiset ja herrat.

 

Suomeakin odottaa sota

Yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa kulkee ainaista rataansa, joka koostuu kahdesta vaiheesta - sodasta ja rauhasta. Näistä sota on lyhyempi ajanjakso, jota seuraa pitkä rauhan aika, jolloin kasaantuvat ainekset uuteen, entistä tuhoisampaan sotaan. Euroopan sykli kulkee kohti aikoja, jotka laittavat eurooppalaisten yhteiskuntien säilymisen vaakalaudalle. Syy konflikteihin ei tule olemaan nationalismi tai oman kansan puolustaminen, vaan maahanmuuttoaallot, Venäjä sekä monikulttuurisuudesta unelmointi ja valtioiden turvallisuuskoneistojen alasajo.

Liitytään Natoon

Itänaapurissa on aggressiivinen roistovaltio, joka on hyökännyt naapurimaihinsa viimeisen 11 vuoden aikana. Näillä näkymin Valko-Venäjä tulee seuraavana kaksipäisen kotkan raatelemaksi. Siinä kohtaa Suomi perinteiseen tapaan pyörittelee peukaloitaan ja viheltää: ei Venäjä meitä uhkaa. Suomettuneet ja Venäjän rahoittamat poliitikkomme levittävät tätä valhetta, vaikka Georgia ja Ukraina ovat joutuneet kärsimään Kremlin käskyistä.

Miten voimakas Vladimir Vladimirovits Putin todella on?

Miten vankka on tätänykyä se palli, jolla presidentti Putin istuu?

Miten voimakas Vladimir Vladimirovits Putin todella on.

*

Suomen presidentti S. Niinistö tapaa ensi viikon tiistaina 9.4.2019  Arktisen neuvoston kokouksen yhteydessä Pietarissa naapurimaamme Venäjän presidentin V. Putinin. https://yle.fi/uutiset/3-10717047

Miten voimakas Vladimir Vladimirovits Putin todella on?

Miten vankka on tätänykyä se palli, jolla presidentti Putin istuu?

Miten voimakas Vladimir Vladimirovits Putin todella on.

*

Suomen presidentti S. Niinistö tapaa ensi viikon tiistaina 9.4. Arktisen toiminta-alueen puitteissa naapurimaamme Venäjän presidentin V. Putinin. https://yle.fi/uutiset/3-10717047

Laittomasti maassaolevat säilöön Venäjälle

 

Suomessa on useita tuhansia laittomasti maassamme olevia henkilöitä. Nämä henkilöt ovat paitsi rikollisten helposti hyväksikäytettävissä, niin myös suuri uhka turvallisuudelle. Yksi suuri ryhmä laittomasti maassamme oleskelevista on kielteisen turvapaikan saaneet, jotka eivät suostu poistumaan Suomesta.

Näillä henkilöillä ei ole lain mukaan oikeutta oleilla Suomessa, mutta he ovat kaduillamme tästä huolimatta. On myös puhuttu heidän ottamisesta säilöön, mutta tämän hinnaksi on arvioitu jopa 200 euroa päivä.

Tšetšeenit käyvät dialogia Youtubessa

Lähes 20 vuotta sitten alkanut toinen Tšetšenian sota ei oikeastaan koskaan loppunut, vaikka iskuja on vuosi vuodelta yhä vähemmän. Tšetšenian ihmisoikeustilanne on edelleen surkea. Toisinajattelijoita on tapettu Moskovassa, Wienissä ja Arabiemiraateissa asti.

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä