Suomalainen helvetinkone

Toinen vanhemmistani, joka kärsii muistisairaudesta, on ollut viime vuodet Espoon kaupungin yleisen edunvalvonnan alaisena.  

Hän on asunut avustetusti omassa huoneistossaan voittoa tavoittelemattomassa palvelutalossa, josta on päässyt tähän asti toistaiseksi ulkoilemaan omatoimisesti ja jossa eläminen on vielä ollut inhimillistä.  

Muistiongelmien takia hän ei kuitenkaan ole usein enää löytänyt tietään takaisin, ja hän on joutunut pyytämään apua lähialueen ihmisiltä ja välillä poliisi on tuonut hänet takaisin.

Tästä ja muista syistä, joita meille omaisille ei eritelty, palvelutalo on halunnut hänestä eroon ja asian on ottanut hoitaakseen Espoon kaupungin muistineuvoja.

Meille oli kerrottu, että hänet laitetaan jonoon odottamaan vapautuvia paikkoja sellaisista kohteista, joissa asuminen on valvotumpaa, ja että kun paikkoja vapautuu, niitä voidaan harkita eikä niitä ole pakko ottaa vastaan. Huoli omaisilta ja lähiystäviltä oli perustellusti, että jos hänet pistetään täysin sopimattomaan paikkaan, se olisi käytännössä kuolemantuomio sillä hänelle ulkoilu ja vapaa-aika ovat lähes elinehto, ja aktiivinen liikunta auttaa aivojen verenkiertoa ja aktivoi myös muistia ja ajattelua.

Sain tällä viikolla keskiviikkona tiedon, että Espoon kaupungin muistineuvoja on ominpäin viemässä häntä uuteen paikkaan. Uusi paikka on kansainvälisen ketjun rakennuttama ja hoitama. Ollessani nyt Suomessa kävin kiireesti katsomassa millaisesta paikasta on kysymys ja selvittääkseni mitä voin tehdä hänen edukseen, ja olin järkyttynyt.

Kyseessä on suljettu 12 henkilön varsin pieni osasto, joka muistuttaa enemmänkin hullujenhuonetta – siellä on jo vahvasti lääkittyjä ihmisiä joista monet ovat mahdollisesti tämän "hoidon" seurauksena jo menettäneet viimeisiäkin kosketuksia todellisuuteen, ja skenaario toi mieleen elokuvan "Yksi lensi yli käenpesän".

Täysin odotetusti vanhempani ei voinut käsittää paikkaa ollenkaan ja alkoi jo tulla välittömästi hulluksi tällaisessa seurassa. Sympatiani ovat myös näiden muiden potilaiden puolella. Miten kukaan voi kuvitella sen olevan ihmisarvoista toimintaa, että ihmisiä pidetään ahtaissa tiloissa, lähes ainoana virikkeenä iso taulu-TV pienessä oleskelutilassa – ja kaikki tietävät millaista järkyttävän kelvotonta ohjelmaa TV:stäkin tulee etenkin päivisaikaan – mutta ei siihenkään voi keskittyä kun on itsehallintansa menettäneitä lääkepotilaita haahuilemassa ja sekoilemassa ympärillä. Kukaan hoitajista ei ollut suomalaisperäinen. Ihmisten viimeiset hetket halutaan siis järjestää niin, että joutuu epäinhimillisiin olosuhteisiin, tuntemattomista kulttuureista tulevien ihmisten hoidettavaksi, jotka eivät osaa kommunikoida näiden vanhuksien kanssa tuntematta omien sukujuurtensa kautta Suomea ja osaamatta puhua heidän tuntemistaan asioista. Ei tarvitsisi kovin montaa askelta huonompaan suuntaan enää mennä, kun voitaisiin puhua jo yhtä jäätävästä kohtalosta kuin vankileiristä.

Yksi pöyristyttävimmistä asioista tässä on prosessi: kaupungin viranomainen  on ominpäin mennyt tällaista tekemään, ja ei ole ilmiselvästi ottanut selvää, tai ei ole ollut kykeneväinen eikä tehtäviensä ajantasalla että olisi pystynyt edes arvioimaan, että paikka ei sovellu vanhemmalleni.

Olen lukenut että tällaisen muistineuvojan virkaan kuuluisi ymmärrys muistisairaista, mutta hän ei ollut ymmärtänyt edes sitä, että paikkaan olisi pitänyt tuoda vanhemmalleni kuuluvaa kalustoa ja esineitä, jotta hän olisi edes voinut löytää yhden nurkan sieltä jossa tuntisi olonsa kotoisaksi.

Sen sijaan hänet ns. "dumpattiin" tyhjään huoneeseen, jossa on sairaalamallinen potilassänky, muutamien vaatenippujen kera.

Käsittämätöntä on myös se, että tällaisissakin paikoissa on töissä ihmisiä jotka joko kuvittelevat että tämä on kelvollista ihmisten kohtelua, tai eivät puutu siihen, koska haluavat pitää työstään kiinni.

En kirjoita tästä sen takia, että kyseessä on oma vanhempani, mutta se on auttanut minua ymmärtämään miten kamalalla tavalla ihmisiä tässä maassa kohdellaan.

Tämä kyseinen firma veloittaa palveluksistaan tuhansia euroja kuussa, josta laskusta eläkkeestä käsittääkseni viedään kaikki mitä voidaan, ja veronmaksajilta loput.

Mutta haluammeko me todella tällä tavalla kohdella vanhoja ihmisiämme?

Olen aiemmin ohittanut kirjoitukset siitä, että Suomessa "tapetaan" vanhuksia, mutta nyt ymmärrän täysin mistä on ollut puhe.

Kun seurasin niitä osin jo muodottomaksi lääkittyjä ja mieleltään huumattuja ihmisraukkoja, jotka tuolla ahtaalla osastolla joka koostuu kahdesta käytävästä joiden varrella on pieniä 20m2 huoneita ja varsin pienestä niiden väliin jäävästä sosiaalitilasta, kokemus oli niin järkyttävä että mukana olleen ystäväni kanssa menimme useiksi tunneiksi illalla koittamaan saamaan tätä kamaluutta vähän puhdistettua ja puitua mielistämme.

Olen edelleen sokissa ja järkyttynyt, en vähiten sen takia, että voin vain kuvitella millaista kauhua vanhempani kokee siellä tälläkin hetkellä, koska ei ymmärrä mihin hänet on viety ja miksi hänet on lukittu samaan tilaan muiden jo pitkälle rääkättyjen ihmisten kanssa, jotka käyttäytyvät osin varsin sekopäisesti lääkityksen johdosta.

Osaston vuorossa ollut sairaanhoitaja soitti minulle eilen ja kertoi että he eivät tiedä mitä tekisivät koska vanhempani ei siellä viihdy, ja olivat saaneet lääkäriltä luvan käyttää rauhoittavia lääkkeitä.

Onko Suomen sosiaalipolitiikan ja näitä tapoja ollut kirjoittamassa tohtori Mengele?

Miten mikään itseään sivistyneenä pitävä yhteiskunta voi järjestää tällaisia oloja?

Irvokasta on vielä se, että näitä ihmisraukkoja sijoitetaan viranomaisten diktatuurimaisilla päätöksillä ulkomaisten ketjujen laitoksiin, joissa keskitytään yhtiön näkökulmasta voiton maksimointiin.

Vanhemmalleni tehdään paraikaa pahimmillaan peruuttamatonta vahinkoa. Käynnistin eilen hädissäni selvitykset ja lähetin pyyntöjä eri paikkoihin koittaen löytää jotakin paikkaa, jossa olisi mahdollisuus inhimilliseen ja ihmisarvoiseen elämään.

Tässä loukataan jo ihmisen perustavia oikeuksia.

Voin vain kauhulla kuvitella, kuinka suuri määrä ihmisiä Suomessa on joutunut ja joutumassa samanlaiseen kohtaloon.

Miten käy etenkin niille, joilla ei ole edes ketään omaisia jotka voisivat edes päästä seuraamaan mitä heille tapahtuu?

Kuinka monta henkeä ja sielua liiskataan tällaisen sairaan toiminnan rattaissa?

Tämän täytyy loppua.

Kyseinen Espoon kaupungin muistineuvoja, joka on tämän katastrofin järjestänyt, ei edes seuraavana päivänä vastannut puhelimeen vaan kaikki puhelut menivät vastaajaan.

Erityisen sairaan tästä tekee sen, että tällaisia hulluuksia junailevat ihmiset eivät kanna mitään vastuuta, enkä perää vastuunkannolla sitä Jyrki Kataisen mallin vastuunkantoa jossa vastuu kannetaan roskikseen ja lähdetään itse vihellellen takavasemmalle.

Tällaisia ihmisten elämään ja kuolemaan sekä hyvinvointiin suoraan vaikuttavien ihmisten pitäisi olla täysin vastaamassa teoistaan ja korjaamassa vahinkonsa.

Nyt ajoitus oli täydellinen, jos haluaisi maksimoida vahinkoa jonka ihmiselle voi aiheuttaa: kyseinen kaupungin viranomainen oli ajoittanut itse päättämänsä muuton, josta kerrottiin omaisille viime tinkaan, vastoin aiempaa ymmärrystä että paikkoja ei olisi sokkona pakko ottaa vastaan, viikolle jolloin vielä kaupungin edunvalvoja oli lomalla – ja edessä pitkä vappuviikonloppu jona aikana vanhempani olisi täysin lukossa henkisesti ja medikaalisesti kidutettavana – sattumaa vai täydellistä sadismia?

Pahoin pelkään, että vanhempani murtuu jo peruuttamattomasti, ja minulle on kerrottu, että kun kerran medikalisaation linjalle lähdetään, siitä ei ole paluuta.

Haluaisin toivoa että niin ei ole.

Miten olemme rakentaneet, ja päästäneet rakentumaan, järjestelmän joka toimii tällä tavalla?

En elättele toiveita että tämä kaupungin työntekijä joutuu tästä byrokratian muurien ja labyrintin suojelemana juridiseen vastuuseen, vaikka pitäisi. Vahinko on mittaamaton, ei ainoastaan vanhemmalleni, mutta myös meille omaisille, jotka joudumme nyt olemaan myös henkisen kärsimyksen alla tietäen millaisessa loukossa vanhempamme on.

Yhtälailla kamalalta, ellei kamalammalta, tuntuu vielä kuitenkin se, että ilmiselvästi Suomessa lukemattomia ihmisiä on tällaisessa samanlaisessa "hoito"-putkessa.

Mitä tälle on tehtävissä?

Ja mitä hulluutta on odotettavissa, kun tämän katastrofihallituksen maestro-Sipilän ajama sote-uudistus sotkee kaikki kuviot?

Kansainvälisten ja suurten ketjujen rahanpumppauslaitokset yhdistettynä viranomaisten mielivaltaan tulee tuottamaan pahimmillaan kestämättömän määrän tragedioita, kärsimystä ja suomalaisten varojen ja säästöjen haaskaamista.

 

kaarle
Sitoutumaton Ulkomaat

Seuraan monia valtamedian sekä yleisön ohittamia aiheita sekä niitä, joista ei mielestäni ole tuotu esille olennaisia tietoja. Pyrin tuomaan valikoituja juttuja esille joilla uskon olevan suurta merkitystä. Toivon, että ne herättäisivät ajattelemaan ja että ihmiset ottaisivat kasvavassa määrin itse selvää asioista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu